Rooma, 14.01.08 (IPS) – "Politiikka muuttaa naista, mutta politiikka muuttuu vasta kun naisia on tuhat." N\u00e4in lausui Chilen presidentti Michelle Bachelet hiljan Espanjan television haastattelussa.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Lausunto sopii erityisen hyvin maihin, joissa naisen tie valtaan on avautunut sukulaisuuden kautta. Kyse on usein kehitysmaista, joissa sukupuolten tasa-arvosta vasta haaveillaan. <\/p>\n
Toisaalta my\u00f6s Hillary Clintonin vahva asema Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailussa johtuu isolta osin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen miehens\u00e4 sattuu olemaan entinen presidentti Bill Clinton.<\/p>\n
Sukunsa miehi\u00e4 johtoasemaan seuranneiden naisten lista on pitk\u00e4. Esimerkiksi Panaman presidenttin\u00e4 vuodet 1999-2004 toiminut Mireya Moscoco on kolminkertaisen ex-presidentin Arnulfo Ariasin leski. <\/p>\n
Isabel Mart\u00ednez de Per\u00f3n oli Argentiinan presidenttin\u00e4 miehens\u00e4 Juan Domingo Per\u00f3nin kuoltua 1974-1976. Argentiina sai joulukuussa historiansa toiseksi naispresidentiksi Cristina Fern\u00e1ndez de Kirchnerin, joka valittiin vaaleilla aviomiehens\u00e4 seuraajaksi. <\/p>\n
Z\u00e1rate's Political Collections -teos muistuttaa, ett\u00e4 kun kuninkaalliset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n laskuista, nykyajan ensimm\u00e4inen poliittinen naisjohtaja oli Mongoliassa. S\u00fchbaatar-nimisen johtajan leski S\u00fchbaataryn Yanjmaa johti Mongoliaa syyskuusta 1953 seuraavan vuoden hein\u00e4kuulle.<\/p>\n
Filippiinien presidenttin\u00e4 oli 1986-1992 Corazon Aquino, jonka mies Benigno Aquino murhattiin t\u00e4m\u00e4n palatessa maanpaosta 1983. Mies johti Ferdinand Marcosin diktatuurin vastustajia, ja kansanliikkeen keulahahmoksi nousi murhan j\u00e4lkeen h\u00e4nen vaimonsa.<\/p>\n
Sri Lankan vuosien 1994-2005 presidentti Chandrika Kumaratunga on harvinainen esimerkki naisesta, joka nousi valtaan naispuolisen sukulaisen eli \u00e4itins\u00e4, kolminkertaisen p\u00e4\u00e4ministerin Sirimavo Bandaranaiken, jalanj\u00e4ljiss\u00e4.<\/p>\n
Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 murhattu Benazir Bhutto toimi Pakistanin p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 1988-1990 ja 1993-1996. H\u00e4n oli maata aiemmin johtaneen ja sittemmin hirtetyn Zulfikar Ali Bhutton tyt\u00e4r.<\/p>\n
Maailman suurinta muslimivaltiota, Indonesiaa, johti 2001-2004 Megawati Sukarnoputri, jonka odotetaan asettuvan ehdolle taas 2009. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, presidentti Sukarno, piti valtaa 1945-1967. <\/p>\n
Bangladeshin politiikan kilpailevat naispuoliset voimahahmot Sheikh Hasina ja Khaleda Zia olivat vuorotellen p\u00e4\u00e4ministerin virassa ennen maan nykyist\u00e4 poikkeustilaa. Hasina "peri" valtansa is\u00e4- ja Zia miesvainajaltaan.<\/p>\n
Kaikki vallankahvaan p\u00e4\u00e4sseet naiset eiv\u00e4t ole leimallisesti naisjohtajia, muistuttaa Charlotte Bunch, joka vet\u00e4\u00e4 globaalin naisjohtamisen tutkimuskeskusta Yhdysvaltain Rutgersin yliopistossa.<\/p>\n
"Eliittiin kuuluvalla henkil\u00f6ll\u00e4 on perhesuhteita ja mahdollisuus saada huomiota ja valtaa, jolloin sukupuoli menett\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
"Hillary Clinton tai Etel\u00e4-Aasian naisjohtajat eiv\u00e4t olisi nykyisess\u00e4 asemassaan ilman perheens\u00e4 suhteita", Bunch vakuuttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Clintonin tapaus osoittaa, ett\u00e4 politiikassa p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen voi olla tavalliselle naiselle Yhdysvalloissa yht\u00e4 vaikeaa kuin kehitysmaissa.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4minen merkkimiehen leskeksi avaa joskus naiselle oikotien politiikan huipulle. Silloin ei tarvitse edet\u00e4 askel askeleelta, mik\u00e4 monesti katkaisee naisten tien jo kauan ennen huippua.<\/p>\n
Perhe- ja poliittiset suhteet my\u00f6s tavallaan peitt\u00e4v\u00e4t naisen sukupuolen, ja "naisesta tulee mies", Bunch sanoo viitaten varsinkin muslimimaihin, joissa naisena eteneminen on tavattoman vaikeata.<\/p>\n
Sama p\u00e4ti my\u00f6s Britanniaa 1558-1603 hallinneeseen kuningatar Elisabet I:een. "H\u00e4netkin n\u00e4htiin perimmilt\u00e4\u00e4n miehen\u00e4, mik\u00e4 ei vaarantanut vallitsevaa j\u00e4rjestyst\u00e4." <\/p>\n
Chilen naispresidentin mainitsemia tuhatta naista \u00e4kkiyleneminen ei kohtaa. Siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 yksin huipulle nousseet naiset eiv\u00e4t yleens\u00e4 saa aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia politiikassa, tutkija j\u00e4rkeilee.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rooma, 14.01.08 (IPS) – "Politiikka muuttaa naista, mutta politiikka muuttuu vasta kun naisia on tuhat." N\u00e4in lausui Chilen presidentti Michelle Bachelet hiljan Espanjan television haastattelussa.
\n Lausunto sopii erityisen hyvin maihin, j… Continue Reading