Lagos, Nigeria, 13.08.07 (IPS) – Nigeria on maailman kuudenneksi suurin \u00f6ljyntuottaja, mutta valtaosa sen 140 miljoonasta asukkaasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maan hupenevia puuvaroja energianl\u00e4hteen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Nigerialaisista 70 prosenttia asuu maaseudulla ja on suoraan tai ep\u00e4suorasti riippuvaisia puun antamasta energiasta, Musa Amuebinomo Nigeria mets\u00e4ministeri\u00f6st\u00e4 sanoo.<\/p>\n
Tilanne on kohtalokas Nigerian metsille, joista katosi YK:n tilastojen mukaan 36 prosenttia vuosina 1990-2005. <\/p>\n
Anambran valtionyliopiston dekaani ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelija Boniface Egboka syytt\u00e4\u00e4 maan johdon korruptiota mets\u00e4tuhoista.<\/p>\n
"Meid\u00e4n ei tarvitsisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 polttopuuta. Meill\u00e4 on taloudelliset ja inhimilliset voimavarat turvaamaan kaasunjakelu kotitalouksiin", Boniface vakuuttaa. H\u00e4n paheksuu sit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4tuho levi\u00e4\u00e4 maan pohjoisosista my\u00f6s etel\u00e4n sademetsiin.<\/p>\n
YK:n mukaan Nigerian pinta-alasta on mets\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 12 prosenttia, vaikka vuoden 1988 laki m\u00e4\u00e4r\u00e4si nostamaan osuuden 20 prosenttiin.<\/p>\n
Laki ei kiell\u00e4 hakkuita muualla kuin suojelualueilla. Kaatokiellossa ovat kuitenkin hy\u00f6typuut, kuten \u00f6ljy- ja kookospalmut sek\u00e4 monet hedelm\u00e4- ja p\u00e4hkin\u00e4puut.<\/p>\n
"Ihmiset eiv\u00e4t tottele suojelualueiden hakkuukieltoja, eik\u00e4 laittomista hakkuista rangaista", Lagosin yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6tietokeskuksen vet\u00e4j\u00e4 Peter Nwilo nurisee.<\/p>\n
Valtion mets\u00e4hallinto my\u00f6nt\u00e4\u00e4 hakkuuluvat, mutta asiantuntijoiden mukaan niit\u00e4 saaneet kaatavat surutta my\u00f6s liian nuoria puita. Viranomaiset on usein lahjottu ummistamaan silm\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Laittomasti hakattu puutavara vied\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen ulkomaille, p\u00e4\u00e4asiassa Aasiaan. Osa p\u00e4\u00e4tyy kuitenkin paikallisille sahoille ja kotimaisten huonekalutehtaiden ja rakentajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Metsien h\u00e4vikki on ollut kiivainta Nigerian pohjois- ja keskiosissa. Se on avannut tiet\u00e4 aavikoitumiselle, joka etenee 350 000 hehtaarin vuosivauhtia. <\/p>\n
Nigerian hallituksen kehityssuunnitelma, Visio 2010, vaatii mets\u00e4h\u00e4vikin suitsimista ja uusien puiden istuttamista sek\u00e4 vaihtoehtoisten energiamuotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n
Jo vuonna 1999 viranomaiset suunnittelivat ylt\u00e4kyll\u00e4isten maakaasuvarojen saamista teollisuuden ja kotien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Toistaiseksi vain muutama teollisuusalue Lagosin suurkaupungissa on saanut kaasuputken.<\/p>\n
"Useimpia Lagosin asuinalueita ei ole suunniteltu hyvin, joten kaasun toimittaminen koteihin on vaikeaa. Mutta se tehd\u00e4\u00e4n asteittain", hanketta toteuttavan Gaslink-yhti\u00f6n edustaja vakuuttaa.<\/p>\n
Nykyisell\u00e4\u00e4n kaasulla keitt\u00e4minen on useimpien lagosilaisten ulottumattomissa, sill\u00e4 se vaatisi kalliita sijoituksia lieteen ja kaasus\u00e4ili\u00f6ihin \u2013 itse kaasusta puhumatakaan.<\/p>\n
"En muista milloin k\u00e4ytin kaasuhellaani viimeksi. Minulla on yh\u00e4 kaksi s\u00e4ili\u00f6t\u00e4 odottamassa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin kaasun hinta halpenee", opettaja Caroline Akande kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n sanoo keitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 nyt kerosiinilla tai s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4, jos sit\u00e4 sattuu saamaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lagos, Nigeria, 13.08.07 (IPS) – Nigeria on maailman kuudenneksi suurin \u00f6ljyntuottaja, mutta valtaosa sen 140 miljoonasta asukkaasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maan hupenevia puuvaroja energianl\u00e4hteen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nigerialaisista 70 prosenttia asuu maaseudulla ja on suora… Continue Reading