Rio Verde, Brasilia, 17.09.07 (IPS) – Brasilian maataloudesta l\u00f6ytyy niit\u00e4kin, joiden mielest\u00e4 biopolttoaineeksi jalostettavan sokeriruo'on viljelyala on pidett\u00e4v\u00e4 aisoissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Yksi vastarintapes\u00e4ke on vauras Rio Verden kaupunki keskisess\u00e4 Goi\u00e1sin osavaltiossa. Konservatiivijohtoinen kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4tti jo vuonna 2005, ett\u00e4 sokeriruo'on viljely sallitaan korkeintaan kymmenesosalla peltoalasta.<\/p>\n
Kasvunvaraa on viel\u00e4 kosolti, sill\u00e4 sallitusta 50 000 hehtaarin alasta on ruokopeltoina vasta kahdeksasosa.<\/p>\n
Sokeriruokoon keskittyv\u00e4 viljely on "vihre\u00e4 tsunami, joka tuhoaa agrobisneksen tuotantoketjun" ja aiheuttaa sosiaalisia tragedioita ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia, ellei sit\u00e4 rajoiteta, alueen kauppa- ja teollisuusyhdistyksen sihteeri Avelar Macedo vakuuttaa.<\/p>\n
Rio Verdess\u00e4 sokeriruokoa ei saa istuttaa alle 50 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n vesist\u00f6ist\u00e4. Korjuuj\u00e4tett\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa polttaa pelloilla 20 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 taajama-asutuksesta tai suojelualueiden, voimajohtojen ja valtateiden l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n
Rio Verden yritt\u00e4j\u00e4t sanovat puolustavansa rajoituksilla monimuotoista elinkeinonharjoitusta, jonka ansiosta kunnan talous on 2000-luvulla kasvanut keskim\u00e4\u00e4rin 30 prosentin vuosivauhtia. <\/p>\n
Kaupungissa valmistetaan soija\u00f6ljy\u00e4, jonka sivutuote k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n karjanrehuksi. Maissipeloilta saadaan ruokaa yli 1 600:lle siipikarja- ja sikatilalle, jotka puolestaan tuottavat raaka-ainetta Latinalaisen Amerikan suurimmalle lihanjalostamolle. <\/p>\n
Seitsem\u00e4n vuotta sitten Rio Verdeen perustettu Perdig\u00e3o-yhti\u00f6n lihatehdas ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 Macedon mukaan suoraan 7 600 henke\u00e4 ja v\u00e4lillisesti 35 000.<\/p>\n
Alueella viljell\u00e4\u00e4n my\u00f6s durraa, papuja, riisi\u00e4 ja puuvillaa, joten kysynt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 maatalouskoneille ja muille tuotantopanoksille. <\/p>\n
Tuloksena on 136 000 asukkaan kaupunki, jossa ei n\u00e4y kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Vauraudesta viestiv\u00e4t p\u00e4\u00e4kadun komeat pankit ja liikerakennukset. Kaupungissa toimii nelj\u00e4 yliopistotasoista laitosta, joihin tulee opiskelijoita my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kunnista.<\/p>\n
Macedon mielest\u00e4 sokeriruoko ei hy\u00f6dyt\u00e4 rioverdel\u00e4isi\u00e4, koska se tarjoaa enimm\u00e4kseen kausiluontoista ja huonosti palkattua ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n
Maataloustuotteiden viime vuosien alhaiset hinnat ja Brasilian realin kehno kurssi dollariin n\u00e4hden ovat heikent\u00e4neet viljelij\u00f6iden asemaa. Macedo pelk\u00e4\u00e4 sen ajavan heid\u00e4t vuokraaman tai myym\u00e4\u00e4n maitaan sokeriruokofirmoille. <\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sokeriruoko voi merkit\u00e4 edistyst\u00e4 osavaltion pohjoisosille, miss\u00e4 vallitsee "taloudellinen tyhji\u00f6", muttei etel\u00e4ss\u00e4 Rio Verden seudulla. <\/p>\n
Rio Verden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 rajoittaa ruokoviljelmi\u00e4 on tullut esimerkki monille muille Brasilian kunnille. Goi\u00e1sin osavaltion etanolinvalmistajien j\u00e4rjest\u00f6 (Sifaeg) on vienyt asian oikeuteen.<\/p>\n
Sifaegin mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6s on perustuslain vastainen, koska se rajoittaa yksityist\u00e4 omistusoikeutta ja loukkaa kansallista lakia. Oikeustaistelusta uumoillaan pitk\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sokeriruoko peitt\u00e4\u00e4 nyt 0,8 prosenttia Goi\u00e1sin pinta-alasta, ja osuuden ennustetaan kasvavan korkeitaan kahteen prosenttiin, mik\u00e4 on alle kolmannes soijapavun viljelyalasta, Sifaegin puheenjohtaja Igor Montenegro muistuttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa osavaltion etanolitislaamojen luku voidaan tuplata noin 40:een viidess\u00e4 vuodessa "vaarantamatta muiden kasvien viljely\u00e4."<\/p>\n
Montenegro laajentaisi ruokopeltoja nipist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laidunmaista, jotka peitt\u00e4v\u00e4t yli puolet osavaltion pinta-alasta.<\/p>\n
Osavaltion ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n edustaja Emiliano Godoi my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Goi\u00e1sin viljelyalaa voitaisiin kasvattaa kaatamatta puita. Tapana on kuitenkin vallata uutta maatalousmaata mets\u00e4\u00e4 hakkaamalla eik\u00e4 elvytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kesantomaita, h\u00e4n harmittelee.<\/p>\n
Godoin mielest\u00e4 sokeriruoko aiheuttaa enemm\u00e4n sosiaalisia kuin ymp\u00e4rist\u00f6haittoja. Liikkuva ty\u00f6voima lis\u00e4\u00e4 prostituutiota ja ei-toivottuja raskauksia. Ruokopeltojen poltto taas aiheuttaa hengitystelinsairauksia, sill\u00e4 vahingolliset pienhiukkaset s\u00e4ilyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n seudun kuivassa ilmassa, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio Verde, Brasilia, 17.09.07 (IPS) – Brasilian maataloudesta l\u00f6ytyy niit\u00e4kin, joiden mielest\u00e4 biopolttoaineeksi jalostettavan sokeriruo'on viljelyala on pidett\u00e4v\u00e4 aisoissa.<\/p>\n
Yksi vastarintapes\u00e4ke on vauras Rio Verden kaupunki keskisess\u00e4 Go… Continue Reading