Istanbul, 08.10.07 (IPS) – Euroopan unioni ja Turkki ovat puuhanneet yli 40 vuotta "avioliitoa", joka ei ehk\u00e4 koskaan toteudu. Nyt v\u00e4lit ovat kuitenkin taas sovinnollisemmat alkuvuoden viile\u00e4n kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n
<\/p>\n
Turkilla on uusi parlamentti, hallitus ja presidentti, jotka kaikki kannattavat EU-j\u00e4senyytt\u00e4. Osa turkkilaisista kuitenkin ep\u00e4ilee, ettei 72-miljoonainen muslimienemmist\u00f6inen maa koskaan ylit\u00e4 j\u00e4senyyden kynnyst\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hentymisneuvottelut olivat jumissa kuukausia, osin Turkin mutkallisten vaalikuvioiden ja osin muun muassa Ranskan presidentinvaalien takia. J\u00e4lkimm\u00e4iset voitti Nicholas Sarkozy, joka asettui kampanjassaan vastustamaan Turkin t\u00e4ysj\u00e4senyytt\u00e4 EU:ssa.<\/p>\n
My\u00f6s Saksa ja It\u00e4valta hangoittelevat vastaan, mutta EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn on ilmoittanut, ett\u00e4 neuvotteluja jatketaan.<\/p>\n
Sarkozykin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pehment\u00e4neen kantaansa, mik\u00e4 on saanut Ranskan \u00e4\u00e4rioikeiston syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 U-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n
Jotkut ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Turkin j\u00e4senyys olisi pit\u00e4nyt toteuttaa jo aiemmin, ennen unionin paisumista 27 valtion yhteis\u00f6ksi.<\/p>\n
"Kello n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt varttia yli keskiy\u00f6t\u00e4 Turkin j\u00e4senyydelle, ja viisareiden on teht\u00e4v\u00e4 uusi hidas kierros", Turkin tapahtumia 30 vuotta seurannut yhdysvaltalainen Dennis Redmont arvioi.<\/p>\n
"Ylilaajentunut Eurooppa ei kyennyt tarttumaan tilaisuuteen oikealla hetkell\u00e4, ja nyt tavallisilla turkkilaisilla ei ole sille aikaa. Talouskasvu pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t liian kiireisin\u00e4", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Turkkilaisten EU-innostus on laskussa, ja enemmist\u00f6 heist\u00e4 ep\u00e4ilee, ettei EU halua isoa muslimivaltiota riveihins\u00e4. Riippumattoman kyselyn mukaan turkkilaisista 70 prosenttia kannatti j\u00e4senyytt\u00e4 vuonna 2003, mutta kolme vuotta my\u00f6hemmin en\u00e4\u00e4 50 prosenttia. <\/p>\n
"Asia on yksinkertainen. Jos he eiv\u00e4t halua meit\u00e4, mek\u00e4\u00e4n emme halua heit\u00e4. Me emme kerj\u00e4\u00e4 mukaanp\u00e4\u00e4sy\u00e4 tai tyydy toisen luokan j\u00e4senyyteen", ravintolanjohtaja Mustafa Olcay sanoo. <\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n hallitus tekee oikein torjuessaan Ranskan ja Saksan tarjoukset "erityiskumppanuudesta" t\u00e4ysj\u00e4senyyden sijasta. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Turkki on jo EU:n liit\u00e4nn\u00e4isj\u00e4sen ja mukana sen tulliunionissa, joten seuraava askel voi olla vain j\u00e4senyys. <\/p>\n
Olcay tyrm\u00e4\u00e4 Sarkozyn uuden ehdotuksen V\u00e4limeren unionista, joka sitoisi Turkin l\u00f6yh\u00e4\u00e4n kumppanuuteen EU:n kanssa. Sarkozy on aiemmin sanonut, ett\u00e4 Turkki kuuluu V\u00e4h\u00e4\u00e4n-Aasiaan.<\/p>\n
Monet islaminuskoiset turkkilaiset kuitenkin katsovat kuuluvansa Eurooppaan ja kannattavat maansa l\u00e4nsimaistamista, jonka tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atat\u00fcrk aloitti 1923.<\/p>\n
Turkin ja EU:n l\u00e4hentymisneuvotteluissa on toistaiseksi k\u00e4sitelty vain nelj\u00e4 kaikkiaan 35 asiakohdasta. Ranska on torjunut viisi kohtaa, mukaan lukien yhteisvaluutta euroon siirtymisen, joka voisi johtaa Turkin t\u00e4ysj\u00e4senyyteen.<\/p>\n
Kahdeksan kohtaa, joihin kuuluu tavaroiden vapaa liikkuminen, on jumissa, koska Turkki kielt\u00e4ytyy avaamasta satamiaan ja ilmatilaansa Kyproksen laivoille ja lentokoneille. Turkki ei ole tunnustanut Kyproksen valtiota, vaan ainoastaan saaren turkkilaisen osan.<\/p>\n
Kypros on ollut kahtiajaettuna vuodesta 1974, jolloin Turkki miehitti saaren pohjoisen kolmanneksen vastalauseena yritykselle liitt\u00e4\u00e4 saari Kreikkaan.<\/p>\n
Turkki haluaa, ett\u00e4 Kyproksen kiista ratkaistaan osapuolten kesken EU-neuvottelujen ulkopuolella.<\/p>\n
Rehnin mukaan j\u00e4senyysneuvottelut voitaisiin k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 teknisemmist\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n ristiriitoja her\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 asiakohdista, kuten terveydenhuollosta ja kuluttajansuojasta. <\/p>\n
EU kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Turkin on vahvistettava sananvapautta ja ihmisoikeuksia. Ne pit\u00e4isi liitt\u00e4\u00e4 uuteen perustuslakiin, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 korvata nykyinen, vuonna 1981 valtaan tulleen sotilasjuntan kaudella laadittu laki. Perustuslain uudistaminen k\u00e4y kuitenkin verkkaan.<\/p>\n
Jos EU:n ja Turkin liitto ikin\u00e4 toteutuu, voidaan kysy\u00e4, mit\u00e4 kumppaneilla on toisilleen annettavaa ja tarvitsevatko ne tosiaan.<\/p>\n
Turkin j\u00e4senyytt\u00e4 kannattavat muistuttavat, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 EU tarvitsee ty\u00f6voimaa. Turkin kanssa EU:sta tulisi vahva globaali voimatekij\u00e4, he jatkavat. <\/p>\n
Samalla torjuttaisiin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 "sivilisaatioiden sodasta" ja uskonnon tai kulttuurin roolista EU-j\u00e4senyyden esteen\u00e4. <\/p>\n
Turkin j\u00e4senyys voisi edelleen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 EU:ssa nyt asuvien 15 miljoonan muslimin vieraudentunnetta.<\/p>\n
Turkin talous kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin EU:n, joten se tarjoaa laajat markkinat ja toimii porttina L\u00e4hi-id\u00e4n ja Keski-Aasian \u00f6ljyvaltioihin. <\/p>\n
Kulttuurierot voivat silti kumota edut. <\/p>\n
"Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 me emme tunne eurooppalaisia kunnolla ja p\u00e4in vastoin. Historia esitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t vihollisina", Olcay huomauttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Istanbul, 08.10.07 (IPS) – Euroopan unioni ja Turkki ovat puuhanneet yli 40 vuotta "avioliitoa", joka ei ehk\u00e4 koskaan toteudu. Nyt v\u00e4lit ovat kuitenkin taas sovinnollisemmat alkuvuoden viile\u00e4n kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Turkilla on uusi parlamentti… Continue Reading