Brooklin, Kanada, 12.11.07 (IPS) – Kasvit ovat maapallon ainoita hapentuottajia, ja lajien kiivaan h\u00e4vi\u00e4misen vuoksi jopa puolet niiden biomassasta uhkaa kadota. Samalla menetet\u00e4\u00e4n monia muita kasvikunnan tarjoamia palveluja, kuten vett\u00e4 ja ruokaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Jos mets\u00e4 menett\u00e4\u00e4 liian monia alkuper\u00e4islajejaan, sen kasvim\u00e4\u00e4r\u00e4 voi supistua puoleen, aihetta tutkinut Bradley Cardinale sanoo. Tutkimus ilmestyi marraskuussa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences (Pnas) -julkaisussa <\/p>\n
"Alkuper\u00e4islajeja ei voi korvata toisilla. Niiden tilalle ei tule mit\u00e4\u00e4n. Se oli sokeeraava havainto ja osoitus siit\u00e4, miten suuri merkitys luonnon monimuotoisuudella on", Cardinale sanoo. <\/p>\n
H\u00e4n vertaa ekosysteemi\u00e4 jalkapallojoukkueeseen, joka tarvitsee sek\u00e4 t\u00e4htipelaajia ett\u00e4 tukijoukkoa pysty\u00e4kseen huippusuorituksiin. My\u00f6s puut tarvitsevat tuekseen laajan lajikirjon, jotta mets\u00e4 pysyy terveen\u00e4.<\/p>\n
Lajeja katoaa nykyisin yksi joka kolmas tunti, ja tahti vain kiihtyy. <\/p>\n
Pnasin tutkimukseen koottiin 44 kasvilajien katoamista j\u00e4ljittelev\u00e4\u00e4 koetulosta eri puolilta maailmaa. Se osoitti, ett\u00e4 lajien huvetessa ekosysteemit tuottivat jopa puolta v\u00e4hemm\u00e4n biomassaa kuin monimuotoisemmat verrokit.<\/p>\n
"Analyysimme antaa t\u00e4h\u00e4nastisista kattavimman n\u00e4yt\u00f6n siit\u00e4, ett\u00e4 lajikirjoltaan monipuolisemmat luonnonymp\u00e4rist\u00f6t ovat muita tuottoisampia", tutkimukseen osallistunut Michel Loreau Montrealin yliopistosta vahvistaa.<\/p>\n
"P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t ja suuri yleis\u00f6 eiv\u00e4t osaa arvostaa biodiversiteetin merkityst\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 tunne sit\u00e4 koettelevan kriisin kipeytt\u00e4 ja seurauksia", Biologisen monimuotoisuuden sopimusj\u00e4rjest\u00f6n (CBD) p\u00e4\u00e4sihteeri Ahmed Djoghlaf sanoo.<\/p>\n
Moni on kadottanut yhteytens\u00e4 luontoon ja luulee sen voimavaroja ehtym\u00e4tt\u00f6miksi, h\u00e4n harmittelee. <\/p>\n
Koska ymp\u00e4rist\u00f6asiat ovat kovasti esill\u00e4, nyt on oikea hetki sitouttaa ihmiset suojelemaan lajeja, jotka muodostavat el\u00e4m\u00e4n perustan maapalolla, Djoghlaf kannustaa.<\/p>\n
CBD on asettanut biodiversiteettitavoitteen, joka edellytt\u00e4\u00e4 lajih\u00e4vikin tuntuvaa hidastamista vuoteen 2010 menness\u00e4. <\/p>\n
Cardinale muistuttaa, ett\u00e4 alan tutkimus on verrattain uutta eik\u00e4 pysty viel\u00e4 sanomaan, montako lajia tietty ekosysteemi tarvitsee pysy\u00e4kseen hyvinvoivana. Vastauksen l\u00f6ytymiseen mennee ainakin kymmenen vuotta, h\u00e4n arvioi.<\/p>\n
Vastaamista vaikeuttavat elollisen luonnon mutkikkaat keskin\u00e4iset suhteet, mutta osasyyn\u00e4 on my\u00f6s nykyinen muutosvauhti. Moni laji katoaa ennen kuin sit\u00e4 on l\u00f6ydetty, ja ilmastonmuutos mullistaa olosuhteita kiivaasti.<\/p>\n
Maalla el\u00e4v\u00e4t kasvit ja vesist\u00f6jen planktonit imev\u00e4t noin 40 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6it\u00e4. Loppu j\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa. Kun kasvillisuus v\u00e4henee, ilmakeh\u00e4n hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa.<\/p>\n
Pahinta j\u00e4lke\u00e4 tekee Cardinalen mukaan mets\u00e4nhakkuu ja per\u00e4ss\u00e4 tulevat viljelyalan laajeneminen sek\u00e4 kaupungistuminen.<\/p>\n
Ihmisen holtittoman toiminnan seurauksena jopa 30 prosenttia maapallon lajeista saattaa kadota vuoteen 2050 menness\u00e4, Vuosituhannen ekosysteemin arviointi vuodelta 2006 kertoo.<\/p>\n
Kun ei tiedet\u00e4, mik\u00e4 lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on "riitt\u00e4v\u00e4", on mahdotonta ennustaa niiden h\u00e4vikin vaikutusta kasvipeitteen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Minulla ei ole aavistustakaan, miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa happipitoisuuksiin, mutta sit\u00e4kin meid\u00e4n pit\u00e4isi mietti\u00e4", Cardinale sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Brooklin, Kanada, 12.11.07 (IPS) – Kasvit ovat maapallon ainoita hapentuottajia, ja lajien kiivaan h\u00e4vi\u00e4misen vuoksi jopa puolet niiden biomassasta uhkaa kadota. Samalla menetet\u00e4\u00e4n monia muita kasvikunnan tarjoamia palveluja, kuten vett\u00e4 ja ruokaa… Continue Reading