Bryssel, 26.11.07 (IPS) – K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat taloudellisen menestyksen mittarit eiv\u00e4t ota riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon nykyajan sosiaalisia ja ymp\u00e4rist\u00f6poliittisia haasteita, Euroopan unionin koolle kutsumat asiantuntijat arvioivat.\n<\/p>\n
<\/p>\n
"Talous on v\u00e4line, ei p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4", Maailman luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n (WWF) puheenjohtaja ja Nigerian entinen ulkoministeri Emeka Anyaoku muistutti marraskuussa EU:n korkean tason konferenssissa, jonka teemana oli Bkt:n j\u00e4lkeen.<\/p>\n
"Taloudellisen menestyksen seuraamisen ohella valtioiden ja yritysten on tiedett\u00e4v\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n \u2013 ja varsinkin huomenna – miten ekologinen ja sosiaalinen varallisuutemme p\u00e4rj\u00e4\u00e4", Anyaoku painotti.<\/p>\n
Vaurautta on 1930-luvulta l\u00e4htien mitattu bruttokansantuotteella (bkt). Se summaa kussakin maassa tiettyn\u00e4 aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen markkina-arvon.<\/p>\n
Jo bkt-mittarin kehitt\u00e4nyt taloustieteilij\u00e4 Simon Kuznets muistutti 1934, ett\u00e4 kansallista tuloa mittaamalla ei pystyt\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n kansakunnan hyvinvointia. <\/p>\n
Euroopan komission puheenjohtaja Jos\u00e9 Manuel Barroso muistutti Kuznetsin sanoista ja per\u00e4\u00e4nkuulutti dataa, joka kuvaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntakeinojen tuomia hy\u00f6tyj\u00e4. <\/p>\n
"Emme pysty kohtaamaan tulevaisuuden haasteita menneisyyden v\u00e4lineill\u00e4", Barroso t\u00e4hdensi.<\/p>\n
EU:n talouskomissaari Joaqu\u00edn Almunia huomautti, ett\u00e4 bkt on ollut hy\u00f6dyksi valtioiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa, mutta "se ei tee eroa hyvinvoinnin kannalta my\u00f6nteisen tai kielteisen taloudellisen toiminnan v\u00e4lill\u00e4".<\/p>\n
Esimerkiksi sotien ja luonnonkatastrofien kiihdytt\u00e4m\u00e4 taloudellinen toiminta kasvattaa bkt:ta. <\/p>\n
EU k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 bkt-mittaria esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 j\u00e4senmaat euroalueeseen liittymisen ehdot.<\/p>\n
Almunian mukaan hyvinvoinnin mittaamiseen ei ole toistaiseksi l\u00f6ytynyt riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 mittaria, "vaikka asiassa on edistytty jonkin verran".<\/p>\n
WWF valvoo ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa eri maissa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kahden eri mittarin yhdistelm\u00e4\u00e4. YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (hdi) pohjana on tilastotietoa muun muassa elinajanodotteesta, koulunk\u00e4yntimahdollisuuksista ja henke\u00e4 kohti lasketusta kansantuotteesta.<\/p>\n
Sen rinnalla WWF soveltaa ekologista jalanj\u00e4lke\u00e4, joka vertaa muun muassa ruoan, puun ja kuidun tuotantoon varattua maa- tai vesialaa syntyv\u00e4\u00e4n j\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"N\u00e4iden mittarien m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 laatikossa el\u00e4minen ja ajatteleminen on 21. vuosisadan suurin yksitt\u00e4inen haaste", Anyaoku her\u00e4tteli.<\/p>\n
WWF:n tuore selvitys osoittaa, ett\u00e4 kun valtion sijoitus inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 paranee, my\u00f6s sen ekologinen jalanj\u00e4lki kasvaa. <\/p>\n
Yhteen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n sijoittuvat "kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kehityksen" leiman saaneet maat, joissa sek\u00e4 hdi ett\u00e4 ekologinen jalanj\u00e4lki ovat heikkoja. Niihin kuuluvat esimerkiksi Bangladesh, Keski-Afrikan tasavalta ja Tshad.<\/p>\n
Toiselta reunalta l\u00f6ytyv\u00e4t korkean hdi:n ja suuren ekologisen jalanj\u00e4ljen valtiot, kuten Australia, Kuwait, Luxemburg ja Yhdysvallat. My\u00f6s niiden kehitys on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4liin sijoittuvat maat, joiden kehitys l\u00e4henee kest\u00e4v\u00e4\u00e4, koska ekologinen jalanj\u00e4lki on suhteellisen pieni ja hdi keskitasoa. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi Etel\u00e4-Korea, Kiina, Meksiko ja Vietnam, joissa kuitenkin molemmat mittarit ovat nousussa.<\/p>\n
Vuonna 2003 silloisen 15-j\u00e4senisen EU:n ekologinen jalanj\u00e4lki oli 2,26 miljardia globaalihehtaaria (gha) eli 4,7 gha henke\u00e4 kohti.<\/p>\n
Globaalihehtaari on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tuottavuutta.<\/p>\n
Vuonna 2003 maapallolla oli 11,2 miljardia hehtaaria biologisesti tuottavaa maata ja vett\u00e4. Planeetan asukasluku oli 6,3 miljardia, mik\u00e4 tekee 1,8 globaalihehtaaria henke\u00e4 kohti.<\/p>\n
Samaan aikaan EU:n tuottava pinta-ala oli 1,06 miljardia gha eli 0,2 gha henke\u00e4 kohti.<\/p>\n
Jos kaikki maailman asukkaat kuluttaisivat eurooppalaisten malliin, tarvittaisiin yli 2,5 maapalloa.<\/p>\n
"Olemme ylitt\u00e4neet ekologisen rajan. K\u00e4yt\u00e4mme enemm\u00e4n voimavaroja ja tuotamme enemm\u00e4n j\u00e4tett\u00e4 kuin planeetta kest\u00e4\u00e4. Kulutamme loppuun voimavarat, joista ihmisen hyvinvointi riippuu", Anyaoku varoitti.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bryssel, 26.11.07 (IPS) – K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat taloudellisen menestyksen mittarit eiv\u00e4t ota riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon nykyajan sosiaalisia ja ymp\u00e4rist\u00f6poliittisia haasteita, Euroopan unionin koolle kutsumat asiantuntijat arvioivat.
\n"Talous on v\u00e4li… Continue Reading