Brooklin, Kanada, 26.03.07 (IPS) – Jos kehitysmaa k\u00e4rsii vakavasta ja pitkittyneest\u00e4 kuivuudesta, v\u00e4kivaltaisen yhteenoton puhkeaminen samalla alueella noin vuoden kuluttua on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, tutkija Marc Levy New Yorkin Columbia-yliopiston Earth Institutesta sanoo.<\/p>\n
<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa kyse on yleens\u00e4 maan sis\u00e4isest\u00e4, mutta intensiteetilt\u00e4\u00e4n korkeasta selkkauksesta. Sellaisessa kuolee m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan yli tuhat henke\u00e4.<\/p>\n
Levy on kollegoineen laatinut asiasta monimutkaisen tietokonemallin. H\u00e4n kertoo itsekin yll\u00e4ttyneens\u00e4 siit\u00e4, miten vahva yhteys sateiden v\u00e4henemisen ja selkkausten v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyy.<\/p>\n
Levy ei v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 kuivuus aiheuttaa yhteenoton suoraan. Pikemminkin se toimii sytykkeen\u00e4 alueella, jolla tilanne on muutenkin j\u00e4nnittynyt ja kenties ajoittain v\u00e4kivaltainenkin.<\/p>\n
Esimerkiksi Nepalia vuosina 1996-2006 koetelleen sis\u00e4llissodan taistelut k\u00e4ytiin enimm\u00e4kseen seuduilla, joilla oli saatu heikosti sadetta monena vuonna ja jonne iski ankara kuivuus 1990-luvun lopulla.<\/p>\n
Alueen talonpojat ovat voineet yksinkertaisesti menett\u00e4\u00e4 uskonsa maanviljelyyn ja liitty\u00e4 kapinallisiin pit\u00e4\u00e4kseen perheens\u00e4 hengiss\u00e4, Levy pohtii.<\/p>\n
Sateella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolestaan olevan rauhoittava vaikutus. Levyn mukaan Afrikan kosteilla alueilla on koettu paljon v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4kivaltaisia selkkauksia kuin kuivilla.<\/p>\n
Tutkijoiden laatima malli ennustaa t\u00e4n\u00e4 vuonna yhteenottoja Norsunluurannikolle, Sudaniin, Bangladeshiin, Haitiin sek\u00e4 Nagalandin ja Manipurin alueille Intiassa. Kaikki k\u00e4rsiv\u00e4t viime vuonna ankarasta kuivuudesta. <\/p>\n
Malli on j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4, "mutta ihmisten toimintaa ei pysty ennustamaan", Robert McLeman Ottawan yliopistosta kommentoi. H\u00e4n tutkii \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten ymp\u00e4rist\u00f6ilmi\u00f6iden ja muuttoliikkeen suhteita.<\/p>\n
"Nigerian kuivuuskausina karjapaimenet ja viljakasvien viljelij\u00e4t yleens\u00e4 ratkaisevat ongelmansa itse", McLeman sanoo muistuttaen, ett\u00e4 afrikkalaisilla on tuhansien vuosien kokemus kuivuudesta.<\/p>\n
Nykyisin kaupungit toimivat varaventtiilein\u00e4, joihin v\u00e4ke\u00e4 siirtyy maalta kuivina kausina. Yh\u00e4 useammat my\u00f6s j\u00e4\u00e4v\u00e4t kaupunkiin uskoen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on siell\u00e4 helpompaa kuin maaseudulla, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
McLeman kuitenkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Afganistanissa koettu pitk\u00e4 kuivuus voi saada talonpojat harkitsemaan liittymist\u00e4 Talebaniin, jos muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla.<\/p>\n
Nils Petter Gleditsch Oslon Kansainv\u00e4lisest\u00e4 rauhantutkimuslaitoksesta puolestaan arvioi, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on kyky selviyty\u00e4 normaaleista kuivuuskausista. <\/p>\n
Vasta isot ja nopeat muutokset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 johtavat todenn\u00e4k\u00f6isemmin yhteiskunnalliseen ep\u00e4vakauteen, pakkomuuttoon ja v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liseen v\u00e4kivaltaan, h\u00e4n sanoo. <\/p>\n
"Kuivuus ei ole sama asia Unkarissa ja Etiopiassa", Gleditsch havainnollistaa viitaten valtioiden erilaiseen kykyyn puskuroida vaikutuksia.<\/p>\n
Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 tulvia sek\u00e4 kuivuuskausia ja nostaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa, mutta sen pitemm\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen sosiaalisia vaikutuksia ei ole viel\u00e4 ennakoitu, Gleditsch sanoo.<\/p>\n
Vesipulasta k\u00e4rsii jo 1,5 miljardia ihmist\u00e4 eri puolilla maapalloa, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n odotetaan nousevan v\u00e4est\u00f6nkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena.<\/p>\n
"Ilmastonmuutos johtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti sis\u00e4llissotien lis\u00e4\u00e4ntymiseen", Levy ennustaa.<\/p>\n
Useimmat selkkaukset juontuvat ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 eriarvoisuudesta, Satish Kumar muistuttaa. H\u00e4n johtaa ekologista tutkimusta Britannian Schumacher Collegessa.<\/p>\n
"Kasvavaa suuttumusta aiheutuu siit\u00e4, ett\u00e4 rikkaat ovat syyp\u00e4it\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemiseen, mutta sen seuraukset kaatuvat pahimmin k\u00f6yhin niskaan", Kumar sanoo. Asia on h\u00e4nen mukaansa tullut esille esimerkiksi Intiaan iskeneiden yll\u00e4tt\u00e4vien kuivuuskausien yhteydess\u00e4.<\/p>\n
YK:n tilastojen mukaan Pohjois-Amerikan keskivertoasukas tuottaa 12 kertaa niin paljon kasvihuonekaasuja kuin ihmiset kehitysmaissa.<\/p>\n
Kumar huomauttaa, ett\u00e4 tuhoisaa kerskakulutusta harrastavat my\u00f6s kehitysmaiden rikkaat. <\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n maailma voidaan pelastaa pahenevasta v\u00e4kivallan kierteest\u00e4 vain v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pikaisesti sek\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 sosiaalista eriarvoisuutta. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Brooklin, Kanada, 26.03.07 (IPS) – Jos kehitysmaa k\u00e4rsii vakavasta ja pitkittyneest\u00e4 kuivuudesta, v\u00e4kivaltaisen yhteenoton puhkeaminen samalla alueella noin vuoden kuluttua on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, tutkija Marc Levy New Yorkin Columbia-yliopiston … Continue Reading