Bryssel, 30.04.07 (IPS) – Liki kolmannes Euroopan unionin avusta uusille it\u00e4isille j\u00e4senmailleen menee l\u00e4hivuosina kuljetussektorin kehitt\u00e4miseen, ja valtaosa siit\u00e4 on tienrakennusta, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t sanovat.<\/p>\n
<\/p>\n
Maan yst\u00e4v\u00e4t on analysoinut EU:n tukihankkeita it\u00e4isen Keski-Euroopan maissa. Joukkoon kuuluvat vuonna 2004 liittyneet Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden alusta mukaan otetut Bulgaria ja Romania.<\/p>\n
Kymmenelle valtiolle on my\u00f6nnetty EU:n tukea vuosille 2007-2013 kaikkiaan 117 miljardia euroa. Siit\u00e4 30 prosenttia menee kuljetusalalle, jonka potista puolet haukkaa moottori- ja muiden teiden rakentaminen.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen mielest\u00e4 apu on r\u00e4ike\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa EU:n omien ilmastotavoitteiden kanssa. <\/p>\n
Yhteis\u00f6 lupasi maaliskuussa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4, ja enemm\u00e4nkin, jos maailman muut rikkaat maat l\u00e4htev\u00e4t mukaan talkoisiin.<\/p>\n
Juuri auto- ja rekkaliikenteen kasvu lis\u00e4\u00e4 uusissa EU-maissa haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kiivaimmin. Ymp\u00e4rist\u00f6v\u00e4ki suomii EU:ta, ett\u00e4 se rohkaisee julkisin varoin it\u00e4eurooppalaisia autoilemaan esimerkiksi raideliikenteen suosimisen sijasta.<\/p>\n
Vakavista saasteongelmista k\u00e4rsiv\u00e4 Unkarin p\u00e4\u00e4kaupunki Budapest esimerkiksi alkoi jo 1990-luvulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 joukkoliikenteen julkista tukea.<\/p>\n
Tshekin tasavallassa, Sloveniassa ja Liettuassa on nyt enemm\u00e4n autoja asukasta kohti kuin Tanskassa.<\/p>\n
Martin Konecny Maan yst\u00e4vist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 EU:n politiikkaa ristiriitaisena. "Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmastonmuutokselle yritet\u00e4\u00e4n oikeasti tehd\u00e4 jotain, mutta toisaalta rahoituspolitiikka jatkuu entiseen malliin."<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mukaan EU:n uusista j\u00e4senmaist\u00e4 suurimman, Puolan, ty\u00f6llisyys- ja kasvusuunnitelmat voivat kolminkertaistaa sen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6t vuonna 2013 vuoden 2003 tasosta.<\/p>\n
Nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 haastateltu puolalainen diplomaatti h\u00e4mm\u00e4stelee lukuja, mutta arvioi, ettei Puola pysty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teollisuuttaan ilman p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvua.<\/p>\n
Maan yst\u00e4v\u00e4t tutki uusien j\u00e4senmaiden suunnitelmia EU-tuen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja katsoo, ett\u00e4 ainoastaan Liettua ottaa energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvat energianl\u00e4hteet vakavasti. Maa aikoo suunnata viisi prosenttia avusta n\u00e4ihin <\/p>\n
kohteisiin. Puolan ja Unkarin suunnitelmissa osuus on yhden prosentin luokkaa.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen mielest\u00e4 It\u00e4-Euroopan entisiss\u00e4 kommunistimaissa pit\u00e4isi pikimmin parantaa korkeiden asuinkerrostalojen energiatehokkuutta, sill\u00e4 niiden l\u00e4mp\u00f6h\u00e4vikki on valtava.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6 laskee, ett\u00e4 talojen tiivist\u00e4minen vaatisi 25 miljardin euron sijoituksen, mutta toisi mittavat s\u00e4\u00e4st\u00f6t energialaskuihin.<\/p>\n
EU:n luottolaitos, Euroopan investointipankki (EIB), on my\u00f6s joutunut luonnonyst\u00e4vien hampaisiin.<\/p>\n
Bankwatch-j\u00e4rjest\u00f6 on tutkinut EIB:n vuosina 1996-2005 liikennehankkeisiin my\u00f6nt\u00e4mi\u00e4 112 miljardin euron lainoja. Yli puolet meni tie- ja lentoliikenteeseen, joten EIB:kin saa satikutia saastuttavimpien liikennemuotojen suosimisesta. <\/p>\n
Pankki on rahoittanut laajennuksia Lontoon Heathrow'ssa, Amsterdamin Schipholissa ja Madridin Barajasissa. Kun lentokenttien uusi kapasiteetti on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, niiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ylitt\u00e4v\u00e4t vaikkapa Irlannin tai Norjan vuotuiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n
Yksityisell\u00e4 puolella suurimpien EIB:n lainojen saajia ovat olleet Bankwatchin mukaan autotehtaat. <\/p>\n<\/p>\n
"N\u00e4yt\u00f6n valossa EIB:t\u00e4 ovat ohjanneet asiakkaiden toiveet pikemminkin kuin vastaaminen Eurooppaa ja maailmaa kohtaaviin haasteisiin", kuljetusasioita Bankwatchissa seuraava Anelia Stefanova sanoo. <\/p>\n
H\u00e4n vaatii loppua EIB:n lentokoneita ja autoja suosivalle lainakulttuurille.<\/p>\n
EIB:n edustajan mukaan pankki on parantanut tapojaan tutkitun jakson j\u00e4lkeen. Pankin teht\u00e4v\u00e4 on yh\u00e4 tukea EU:n kuljetuspolitiikkaa, mutta nyt ymp\u00e4rist\u00f6seikat aiotaan ottaa huomioon jokaisessa lainap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n
Lainojen volyymilla mitattuna EIB on maailman suurin julkinen kansainv\u00e4linen rahoituslaitos.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bryssel, 30.04.07 (IPS) – Liki kolmannes Euroopan unionin avusta uusille it\u00e4isille j\u00e4senmailleen menee l\u00e4hivuosina kuljetussektorin kehitt\u00e4miseen, ja valtaosa siit\u00e4 on tienrakennusta, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t sanovat.<\/p>\n
Maan yst\u00e4v\u00e4t on analysoinut … Continue Reading