Brooklin, Kanada, 04.06.07 (IPS) – Jos h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 Thaimaan rannikolta mangrovemets\u00e4\u00e4 ja perustaa tilalle katkarapufarmin, voi netota liki 6 000 euroa hehtaarilta. Laskelmasta tosin puuttuvat luonnon tuhoamisen aiheuttamat todelliset kulut, jotka ovat 26 000 euroa hehtaarilta vuodessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Asiantuntijat varoittavat, ett\u00e4 lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 etua tavoiteltaessa riistet\u00e4\u00e4n luontoa tavalla, joka vie maapallon konkurssiin. <\/p>\n
Esimerkiksi Maailmanpankki ja muut kehitysapulaitokset my\u00f6nt\u00e4isiv\u00e4t iloisesti 75 000 euron luoton ravunkasvattamoa puuhaavalle thaimaalaiselle. <\/p>\n
"Ihminen on tottunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon p\u00e4\u00e4omaa ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4arvoisena, vaikka se on kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Ruoan, puun, \u00f6ljyn ja kaivannaisten tuotanto on maksimoitu riist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maata, vett\u00e4 ja luonnon monimuotoisuutta", sanoo Janet Ranganathan, joka oli mukana laatimassa aiheesta raporttia World Resources Institutessa (WRI).<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa luonnon lyhytn\u00e4k\u00f6isest\u00e4 riist\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6tyy yleens\u00e4 hyvin pieni joukko ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Maapallon rannikoiden mangrovemetsist\u00e4 on h\u00e4vitetty liki 35 prosenttia vuoden 1980 j\u00e4lkeen. Useimmiten syyn\u00e4 on katkaravunkasvatus, joka on tuhonnut esimerkiksi Vietnamissa yli 80 prosenttia mangrovesta. <\/p>\n
Vuoden 2004 lopulla 230 000 ihmishenke\u00e4 Aasiassa vaatinut tsunami tarjosi runsaasti esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten mangrove voi toimia puskurina meren ja asutuksen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
"Mangroven tarjoamien 'palvelujen' markkina-arvoa ei kuitenkaan ole noteerattu", Ranganathan pahoittelee.<\/p>\n
Palveluihin kuuluvat my\u00f6s suojaisan kasvupaikan tarjoaminen meren el\u00e4ville ja saasteiden suodattaminen vedest\u00e4, mik\u00e4 puolestaan suojelee koralleja. Lis\u00e4ksi mangrove hillitsee eroosiota, joka esimerkiksi Thaimaan pahimmilla alueilla kovertaa rantaa 25 metri\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 unohtaa laskelmistaan luonnon palvelut, samoin kuin vaikkapa katkarapufarmin ymp\u00e4rist\u00f6lle tuottamat haitat.<\/p>\n
Ranganathanin mukaan Etel\u00e4-Thaimaan rapuviljelmi\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 samassa paikassa vain viitisen vuotta. Sen j\u00e4lkeen toiminta on siirrett\u00e4v\u00e4 toisaalle saastuneen veden vuoksi. <\/p>\n
Toimintaa tuetaan usein nimellisell\u00e4 maanvuokralla, verohelpotuksilla, kehitysavulla ja lainoilla. Kun kaikki todelliset kulut otetaan huomioon, rapufarmin tuotto j\u00e4\u00e4 noin 5 400 dollariin hehtaarilta. Se on reilu seitsem\u00e4sosa koskemattomalle mangrovelle lasketusta arvosta.<\/p>\n
Ranganathan my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei ekosysteemin antamien palvelujen arvoa ole aina helppo laskea, mutta h\u00e4nest\u00e4 onkin t\u00e4rkeint\u00e4 huomata, ett\u00e4 arvoa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on.<\/p>\n
New Yorkin kaupungille se valkeni melko \u00e4skett\u00e4in. Kaupungin kraanavesi luetaan Yhdysvaltain parhaisiin, vaikka se ei kulje mink\u00e4\u00e4n puhdistamon kautta. <\/p>\n
Kaupunki p\u00e4\u00e4tti 1980-luvulla, ett\u00e4 4,5-6 miljardia euroa maksavan puhdistamon rakentamisen sijasta kannattaa suojella veden l\u00e4hteit\u00e4 Delawaren Catskillsin metsiss\u00e4 ja kosteikoilla. <\/p>\n
Se tuli maksamaan reilun miljardin, ja hyvinvoiva luonto tarjoaa lis\u00e4ksi palveluja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, hiilinieluja ja puhdasta ilmaa.<\/p>\n
Vuosituhannen ekosysteemiarvio paljasti, ett\u00e4 maailman 24 ekosysteemist\u00e4 15 heikkenee tai niit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. <\/p>\n
Jos kyse olisi Maapallo Oy:st\u00e4, sen todettaisiin olevan suurissa vaikeuksissa, koska osastoista kaksi kolmesta on punaisella, vain nelj\u00e4 tuottaa voittoa ja loput heiluvat v\u00e4limaastossa.<\/p>\n
"Luonnon p\u00e4\u00e4oman hupenemiselta ei pelastuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisin keksinn\u00f6in", professori Eugene Rosa Washingtonin valtionyliopistosta sanoo.<\/p>\n
Vaikka energian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n tehokkuus nelinkertaistuisi, nykyinen meno ei voisi jatkua. Jos kaikki el\u00e4isiv\u00e4t kuin keskiverto amerikkalainen, tarvittaisiin nelj\u00e4 tai viisi uutta planeettaa.<\/p>\n
Ilmastonmuutos tuo oman laskemattoman lis\u00e4ns\u00e4 ekosysteemin antamien palvelujen ehtymiseen. <\/p>\n
"Esimerkiksi Perun p\u00e4\u00e4kaupungin Liman vesihuolto perustuu j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisvesiin. Mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, kun j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat 20 vuoden kuluttua kadonneet?" WRI:n puheenjohtaja Jonathan Lash kysyy.<\/p>\n
WRI:n raportin mukaan maapallon kurssin k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen nykyiselt\u00e4 tuhoisalta linjalta kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle vaatii valtavia ponnistuksia. Kysymys kuuluu, onko ihmiskunta valmis perustavanlaatuisiin muutoksiin.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Brooklin, Kanada, 04.06.07 (IPS) – Jos h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 Thaimaan rannikolta mangrovemets\u00e4\u00e4 ja perustaa tilalle katkarapufarmin, voi netota liki 6 000 euroa hehtaarilta. Laskelmasta tosin puuttuvat luonnon tuhoamisen aiheuttamat todelliset kulut, jotka ova… Continue Reading