Tukholma, 04.09.06 (IPS) – Vesi toimii \u00f6ljyn sijasta tulevien sotien sytykkeen\u00e4 \u2013 sit\u00e4 ovat viime vuosina toistelleet niin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA, Britannian puolustusministeri\u00f6 kuin Maailmanpankin edustajatkin.<\/p>\n
<\/p>\n
V\u00e4ite on h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4, sanovat vesiasioihin perehtyneet tutkijat, joita kokoontui elokuun lopulla Maailman vesiviikon konferenssiin Tukholmaan. <\/p>\n
Vesisodista saa parempia lehtiotsikoita kuin yhteisty\u00f6sopimuksista, vaikka j\u00e4lkimm\u00e4iset ovat maailmassa paljon tavallisempia, Arunabha Ghosh huomauttaa. <\/p>\n
H\u00e4n osallistuu YK:n kehitysohjelman UNDP:n kuluvan vuoden Inhimillisen kehityksen raportin laadintaan. Joulukuussa julkaistavan raportin teemana on vesihuolto.<\/p>\n
Washingtonissa toimivan Woodrow Wilson -keskuksen rahoittama Aaron Wolfin ja kumppaneiden tutkimus torjuu sekin vesisotaennusteita. <\/p>\n
"Mitk\u00e4\u00e4n valtiot eiv\u00e4t ole ryhtyneet sotimaan nimenomaisesti vesivaroista tuhansiin vuosiin. Kansainv\u00e4liset vesikiistat \u2013 jopa vihollisvaltioiden kesken \u2013 ratkaistaan rauhanomaisesti, vaikka selkkauksia puhkeaisi muista syist\u00e4", tutkimus vakuuttaa.<\/p>\n
Sen mukaan vesi on niin t\u00e4rke\u00e4 asia, ettei valtioilla ole varaa sotia siit\u00e4. "Vesi p\u00e4in vastoin vahvistaa keskin\u00e4ist\u00e4 riippuvuutta. Kun valtiot hoitavat jaettuja vesivarojaan yhdess\u00e4, niiden keskin\u00e4inen luottamus kasvaa, mik\u00e4 ehk\u00e4isee konflikteja."<\/p>\n
Tutkijat sanovat, ett\u00e4 vesi on aiheuttanut selkkauksia pikemminkin valtioiden sis\u00e4ll\u00e4 kuin niiden kesken. <\/p>\n
Kaliforniassa viljelij\u00e4t r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t 1990-luvun alussa putkia, jotka imiv\u00e4t kasteluvett\u00e4 Owensin laaksosta Los Angelesiin. <\/p>\n
Kiinan Shandongissa talopojat ottivat vuonna 2000 yhteen poliisin kanssa, kun alueen vesivaroja ohjattiin kaupunkien ja teollisuuden tarpeisiin.<\/p>\n
Meksikossa toimivassa Kolmannen maailman vesihuoltokeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 professori Asit K. Biswas ei usko vesisotien ajankohtaistuvan "ainakaan seuraavien sadan vuoden aikana".<\/p>\n
H\u00e4n kumoaa my\u00f6s v\u00e4itteet veden niukkuudesta kriisien aiheuttajana. H\u00e4nen mukaansa tulehtuneisiin tilanteisiin joudutaan yleens\u00e4 kehnon vesihuollon vuoksi.<\/p>\n
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Unesco arvioi, ett\u00e4 kolmannes maailman jokialtaista sijoittuu useamman kuin kahden valtion alueelle.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisi\u00e4 jokialtaita on maailmassa 262. Niist\u00e4 73 sijaitsee Euroopassa, 61 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, 59 Afrikassa, 52 Aasiassa ja 17 Pohjois-Amerikassa. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi jaettu jokiallas l\u00f6ytyy kaikkiaan 145 valtion alueelta. <\/p>\n
Unesco on tilastoinut jokialtaita koskevan kansainv\u00e4lisen vuorovaikutuksen vuosina 1948-1999. Tapauksia on kaikkiaan 1 831, ja niist\u00e4 per\u00e4ti 1 228 liittyy yhteisty\u00f6h\u00f6n. Ristiriitatilanteita on 507, ja 96 tapausta luokitellaan "neutraaliksi tai merkityksett\u00f6m\u00e4ksi".<\/p>\n
Vaikka jokialtaiden jakamiseen liittyy ristiriidan siemeni\u00e4, historia osoittaa yhteisty\u00f6n olevan todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin yhteenoton, Unesco kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tukholman kansainv\u00e4lisen vesi-instituutin (Siwi) mukaan viime vuosilta on tarjolla valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t tutkimustietoa, joka osoittaa, ett\u00e4 veden niukkuudesta k\u00e4rsiv\u00e4t valtiot pyrkiv\u00e4t jakamaan jokialtaiden veden naapureidensa kanssa sopuratkaisuin eik\u00e4 v\u00e4kivalloin.<\/p>\n
Vesihuolto on ollut ainoa ala, jolla osapuolet ovat pystyneet jatkamaan rauhanomaista yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n Israelin miehitt\u00e4mill\u00e4 palestiinalaisalueilla Gazassa ja L\u00e4nsirannalla vuodesta 2000 jatkuneen kansannousun aikana, Siwi muistuttaa.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6n malliksi kelpaavat Israelin ja Jordanian vesisopimuksen ohella esimerkiksi Indusvirtaa, Senegaljokea ja Mekongia koskevat kansainv\u00e4liset sopimukset, Ghosh huomauttaa.<\/p>\n
H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 aivan viime aikoina sattuneen pari tapausta, joista vesisotien oraakkelit saavat halutessaan lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 myllyyns\u00e4:<\/p>\n
Pommittaessaan Beirutia hein\u00e4kuussa Israelin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t rikkoivat my\u00f6s Litanijoesta vett\u00e4 kuljettavia putkia. Ja Sri Lankan sis\u00e4llissota kiihtyi uudelleen, kun tamilisissit muuttivat er\u00e4\u00e4n kanavan kulkusuuntaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tukholma, 04.09.06 (IPS) – Vesi toimii \u00f6ljyn sijasta tulevien sotien sytykkeen\u00e4 \u2013 sit\u00e4 ovat viime vuosina toistelleet niin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA, Britannian puolustusministeri\u00f6 kuin Maailmanpankin edustajatkin.<\/p>\n
V\u00e4ite on h\u00f6lynp\u00f6ly… Continue Reading