YK, New York, 11.09.06 (IPS) – Sitoutumattomien maiden liike (NAM) syntyi 1960-luvulla, kun kylm\u00e4 sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 oli kuumimmillaan. Nyt Kuubassa kokoontuva NAM uskoo, ett\u00e4 sill\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s "yksinapaisessa" maailmassa.<\/p>\n
<\/p>\n
NAM onnistui menneill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 kokoamaan laajan joukon kehitysmaita yhteiseen rintamaan YK:n yleiskokouksissa. L\u00e4nsimaat kuitenkin syyttiv\u00e4t sit\u00e4 Yhdysvaltain-vastaisuudesta ja Neuvostoliiton mielistelyst\u00e4.<\/p>\n
"Maailmassa on vain kaksi todella sitoutumatonta maata: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto", Sri Lankan silloinen presidentti Junius Jayewardene kiteytti maansa toimiessa NAMin puheenjohtajana vuonna 1979. <\/p>\n
Jayewardenen mukaan kaikki muut valtiot olivat tavalla tai toisella "sitoutuneet" jompaan kumpaan tuolloisista supervalloista.<\/p>\n
Kun NAMin puheenjohtajuus siirtyi samana vuonna Neuvostoliiton moni tavoin tukemalle Kuuballe, esimerkiksi New York Times otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ilmauksen "niin sanottu Sitoutumattomien maiden liike".<\/p>\n
Nyt on j\u00e4lleen Kuuban vuoro is\u00e4nn\u00f6id\u00e4 noin kolmen vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 NAMin huippukokousta. Se pidet\u00e4\u00e4n Havannassa 11.-16. syyskuuta.<\/p>\n
Kuuba nousee samalla 116-j\u00e4senisen j\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtajaksi. Leikkauksesta toipuvan presidentti Fidel Castron on ennakkotietojen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 is\u00e4nn\u00f6id\u00e4 ainakin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4isillallinen. <\/p>\n
Monen l\u00e4nsimaisen tarkkailijan mielest\u00e4 NAMin olisi pit\u00e4nyt kadota maailmann\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 vuonna 1989 kaadetun Berliinin muurin my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n
Er\u00e4s aasialainen YK-diplomaatti kuitenkin j\u00e4rkeilee, ett\u00e4 Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato, jos mik\u00e4\u00e4n, oli kylm\u00e4n sodan tuote. Nato on vain vahvistunut sen j\u00e4lkeen, joten miksi NAMinkaan pit\u00e4isi kuolla, h\u00e4n ihmettelee.<\/p>\n
Washingtonissa ilmestyv\u00e4n Middle East Reportin toimittaja Mouin Rabbani my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 NAMilla oli kylm\u00e4n sodan aikaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n vaikutusvaltaa ja se on sittemmin ollut hiljakseen.<\/p>\n
"Uskon kuitenkin, ett\u00e4 NAM pystyy kokoamaan ainakin osia menetetyst\u00e4 vaikutusvallastaan ja roolistaan. Se taas heijastaa muuttuvaa kansainv\u00e4list\u00e4 tilannetta, jossa Yhdysvaltain suhtautuminen kehitysmaihin saa vastaansa kasvavan opposition ja yh\u00e4 jyrkemm\u00e4n torjunnan", Rabbani arvioi.<\/p>\n
Kun haave yksinapaisesta maailmasta rapautuu, NAMin kaltaiset toisenlaisen asialistan kannattajat voivat parantaa asemiaan, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Kokouksen loppuasiakirjan ovat luonnostelleet p\u00e4\u00e4osin Kuuba ja v\u00e4istyv\u00e4 puheenjohtajamaa Malesia. Se kattaa laajan aihekirjon maailmanpolitiikan kipupisteist\u00e4 sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin unohtamatta siirtolaisuutta, huumekauppaa ja korruptiota.<\/p>\n
Etuk\u00e4teen kiistaa on tullut vain L\u00e4hi-id\u00e4n tilanteesta. Singaporen mielest\u00e4 asiakirja antaa yksipuolisen kuvan Libanonin sodasta, sill\u00e4 Israelin hy\u00f6kk\u00e4ys tuomitaan, mutta Hizbollahin toimia ei mainita.<\/p>\n
Singaporen YK-l\u00e4hettil\u00e4s Vanu Gopal Menon vakuuttaa maansa tukea Libanonin kansalle ja NAMin periaatteille. H\u00e4nen mukaansa NAMin kannanoton pit\u00e4\u00e4 kuitenkin olla "harkittu, objektiivinen ja todellisuutta heijastava".<\/p>\n
"Yritimme toistuvasti esitt\u00e4\u00e4 muutoksia tekstiin, mutta sit\u00e4 ei sallittu", h\u00e4n valittaa sanoen huolestuttavaksi kehityssuunnaksi sit\u00e4, jos kaikki eiv\u00e4t saa NAMissa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kuuluviin.<\/p>\n
Rabbanin mielest\u00e4 NAM on historiansa aikana onnistunut \u2013 sis\u00e4isist\u00e4 ristiriidoistaan huolimatta \u2013 nostamaan Palestiinan kysymyksen kansainv\u00e4liseen valokeilaan.<\/p>\n
H\u00e4n lukee paljolti NAMin ansioiksi Palestiinan vapautusj\u00e4rjest\u00f6n PLO:n tunnustetun kansainv\u00e4lisen aseman ja Israelin miehityksen tuomitsevat p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat YK:ssa 1970-luvulla.<\/p>\n
Rabbanin mielest\u00e4 NAM voisi j\u00e4lleen edesauttaa sit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 saataisiin pureutumaan Palestiinan kysymykseen. <\/p>\n
"Siirtomaavallan purkaminen on aina ollut NAMille syd\u00e4men asia", h\u00e4n muistuttaa. NAM voisi korostaa dekolonisaatiota L\u00e4hi-id\u00e4n ratkaisun avaimena ja lopettaa 1990-luvulta jatkuneen puheen kahden tasaveroisen osapuolen konfliktista, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK, New York, 11.09.06 (IPS) – Sitoutumattomien maiden liike (NAM) syntyi 1960-luvulla, kun kylm\u00e4 sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 oli kuumimmillaan. Nyt Kuubassa kokoontuva NAM uskoo, ett\u00e4 sill\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s "yksinapaises… Continue Reading