Buenos Aires, 09.10.06 (IPS) – Argentiinassa on aloitettu uudelleen oikeudenk\u00e4ynnit sotilaita ja poliiseja vastaan, jotka vuosien 1976-1983 "likaisen sodan" aikana tappoivat ja kiduttivat sotilasdiktatuurin vastustajia.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Oikeutta ei kuitenkaan ole saatu k\u00e4yd\u00e4 rauhassa, vaan viime kuukausina kouluja ja yliopistoja on jouduttu evakuoimaan pommiuhkausten vuoksi. <\/p>\n
Tuomarit ja toimittajat ovat saaneet uhkauskirjeit\u00e4. Uhreja ja heid\u00e4n omaisiaan on uhkailtu ja hakattu.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan "likaisen sodan" aikana katosi 30 000 ihmist\u00e4. Hengiss\u00e4 selvinneet ovat kertoneet raaoista kidutuksista, raiskauksista ja lasten ry\u00f6st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
1980-luvulla sotilasjuntan entisi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 vangittiin ja sotilaita joutui oikeuteen "likaisen sodan" ihmisoikeusrikkomuksista. Vuosikymmenen lopulla nuoret upseerit uhkasivat vallankaappauksella, ellei sotilaiden tuomitsemisesta luovuta.<\/p>\n
Presidentti Ra\u00fal Alfons\u00ednin kaudella (1983-1989) s\u00e4\u00e4dettiin kaksi osittaista armahduslakia. Presidentti Carlos Menem (1989-1999) armahti tuomitut sotilasjuntan j\u00e4senet.<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 2005 korkein oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 armahduslait olivat perustuslain vastaisia ja oikeudenk\u00e4ynnit ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneit\u00e4 vastaan voitiin aloittaa uudelleen. Vireill\u00e4 on noin tuhat oikeusjuttua.<\/p>\n
Demokratia ei ole nyt samalla tavalla uhattuna kuin se oli 1980-luvun lopulla. Sotilaskaappauksen varaa ei ole, sill\u00e4 asevoimat ovat siviilien tiukassa valvonnassa, ja ne on puhdistettu "likaiseen sotaan" osallistuneista henkil\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n
Oikeuteen haastetut yritt\u00e4v\u00e4t nyt horjuttaa demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 pelottelulla.<\/p>\n
Toistaiseksi vakavin tapaus on avaintodistajan Jorge Julio L\u00f3pezin katoaminen syyskuussa. <\/p>\n
Viidest\u00e4 salaisesta kidutusleirist\u00e4 hengiss\u00e4 selvinnyt L\u00f3pez, 77, todisti oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4, jossa entinen poliisikomentaja Miguel Etchecolatz sai elinkautisen tuomion kidnappauksesta, kidutuksesta ja taposta.<\/p>\n
Oikeudenk\u00e4ynnin toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 L\u00f3pez katosi. Omaiset uskovat h\u00e4nen piileskelev\u00e4n uhkausten vuoksi. Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t taas ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 viel\u00e4 palveluksessa olevat tai el\u00e4kkeell\u00e4 olevat poliisit kidnappasivat h\u00e4net.<\/p>\n
"Emme ole p\u00e4\u00e4sseet eroon menneisyydest\u00e4. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jokaisen tilaisuuden osoittaakseen, ett\u00e4 he ovat viel\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Argentiinalaiset, olkaa varuillanne. N\u00e4m\u00e4 ovat yrityksi\u00e4 pelotella totuuden etsij\u00f6it\u00e4. Emme voi antaa menneisyyden toistua", Argentiinan presidentti N\u00e9stor Kirchner sanoi.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen kun armahduslait todettiin perustuslain vastaisiksi upseerien vaimot, el\u00e4kkeell\u00e4 olevat upseerit ja vasemmistosissien uhrien omaiset ovat avoimesti puolustaneet sotilasdiktatuurin toimintaa, jota he kutsuvat "sodaksi kapinaa vastaan". He eiv\u00e4t my\u00f6nn\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n toimintaan liittyi ihmisoikeusloukkauksia.<\/p>\n
\u00c4\u00e4nekk\u00e4impiin kuuluu el\u00e4kkeell\u00e4 olevan majurin Rafael Mercadon vaimo Cecilia Pando, joka on vaatinut "laajaa ja jaloa" armahdusta "kapinallisia" vastaan taistelleille.<\/p>\n
Buenos Airesin yliopiston tekniikan osasto on jouduttu evakuoimaan kolme kertaa pommiuhkausten vuoksi. Laitoksella opettaa entinen poliittinen vanki Adriana Calvo, joka on yksi Etchecolatzin oikeudenk\u00e4ynnin avaintodistajista.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen toimistoihin on murtauduttu ja j\u00e4tetty lentolehtisi\u00e4. Niiss\u00e4 L\u00f3pezin sanotaan olevan "kadonnut numero 30 001" ja kysyt\u00e4\u00e4n kuka on numero 30 002.<\/p>\n
Etchecolatzin ja muiden oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 toimineet tuomarit ovat saaneet uhkauskirjeit\u00e4, joissa heid\u00e4n v\u00e4itet\u00e4\u00e4n toimivan hallituksen painostuksen alaisina ja etsiv\u00e4n totuuden sijasta kostoa.<\/p>\n
Korkein oikeus ilmaisi syv\u00e4n huolensa kirjeiden johdosta ja sanoi, ettei "oikeusvaltio ja tuomareiden riippumattomuus voi siet\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista ep\u00e4demokraattista toimintaa, jonka tarkoituksena on maan instituutioiden normaalin toiminnan est\u00e4minen".<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 09.10.06 (IPS) – Argentiinassa on aloitettu uudelleen oikeudenk\u00e4ynnit sotilaita ja poliiseja vastaan, jotka vuosien 1976-1983 "likaisen sodan" aikana tappoivat ja kiduttivat sotilasdiktatuurin vastustajia.
\n Oikeutta ei kuitenk… Continue Reading