Rio de Janeiro, 08.01.07 (IPS) – Useissa Latinalaisen Amerikan maissa on viime vuosina noussut valtaan itse\u00e4\u00e4n vasemmistolaiseksi kutsuva hallitus. Kyse ei kuitenkaan ole yhten\u00e4isest\u00e4 tai alueellisesta liikkeest\u00e4.\n <\/p>\n
<\/p>\n
"Nykyp\u00e4iv\u00e4n uutta vasemmistoa ei kutsuta vasemmistolaiseksi, vaan sosiaalidemokraattiseksi", chilel\u00e4isen Latinobar\u00f3metro-j\u00e4rjest\u00f6n johtaja Marta Lagos sanoo. J\u00e4rjest\u00f6 tekee vuosittain mielipidetiedusteluja 18:ssa maanosan valtiossa.<\/p>\n
Demarihallitukset painottavat Lagosin mukaan sosiaalisia turvaverkkoja ja heikoimpien auttamista, mutta jatkavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edelt\u00e4jiens\u00e4 konservatiivista talouspolitiikkaa.<\/p>\n
"Vasemmistolaisuuden" leima h\u00e4mment\u00e4\u00e4 Lagosin mielest\u00e4 kansalaisia, koska se yhdistet\u00e4\u00e4n kylm\u00e4n sodan aikaan ja vallankumouksellisiin liikkeisiin. Niist\u00e4 muistetaan vaikkapa Che Guevara, joka liittyy selvimmin Kuuban kumoukseen, sek\u00e4 Salvador Allenden hallitus Chilest\u00e4.<\/p>\n
Alueen nykyjohtajista Lagos leimaa demareiksi Brasilian presidentin Luiz In\u00e1cio Lula da Silva, Argentiinan N\u00e9stor Kirchnerin, Chilen Michelle Bacheletin ja Uruguayn Tabar\u00e9 V\u00e1zquezin.<\/p>\n
Edellisten johtamia hallituksia vasemmistolaisempi l\u00f6ytyy Lagosin mielest\u00e4 ainoastaan Evo Moralesin luotsaamasta Boliviasta. Se pyrkii maan perinpohjaiseen uudistamiseen, vaikkakin demokratian puitteissa toisin kuin 1960-luvun radikaali vasemmisto.<\/p>\n
"Venezuelan presidentti\u00e4 Hugo Ch\u00e1vezia en lukisi \u00e4\u00e4rivasemmistolaiseksi enk\u00e4 demariksi, koska h\u00e4n on populisti", Lagos sanoo. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n juuri populismi on hallitseva piirre sek\u00e4 Ch\u00e1vezin johtamistavassa ett\u00e4 politiikassa.<\/p>\n
Ch\u00e1vezin populismi on kuitenkin saanut viime aikoina hyvin vasemmistolaisia s\u00e4vyj\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n puhuu sosialistisen Venezuelan rakentamisesta ja uhkasi tammikuun alkupuolella kansallistaa s\u00e4hk\u00f6- ja puhelinyhti\u00f6t.<\/p>\n
Brasilialaisen Sao Paulon valtionyliopiston kansainv\u00e4lisen politiikan professori Tullo Vig\u00e9vani korostaa, ett\u00e4 jokaisella Latinalaisen Amerikan vasemmistohallituksella on oma luonteensa ja omat juurensa, joten ne eiv\u00e4t ole yhteismitallisia.<\/p>\n
Jopa kesken\u00e4\u00e4n l\u00e4heisiss\u00e4 suhteissa olevissa hallituksissa on eroja. Boliviassa enemmist\u00f6n\u00e4 olevia intiaaneja edustavan Moralesin hallituksessa korostuu Vig\u00e9vanin mukaan etnisyys ja 500 vuotta syrjittyjen alkuper\u00e4isasukkaiden halu valtaan. <\/p>\n
"Ch\u00e1vez taas edustaa sotilasryhmittym\u00e4\u00e4, joka on luonut vahvat siteet k\u00f6yhiin", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Vig\u00e9vani muistuttaa, etteiv\u00e4t "vasemmistolaiset" hallitukset t\u00e4yt\u00e4 sanan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, koska ne eiv\u00e4t aja tuotantov\u00e4lineiden yhteisomistusta. <\/p>\n
Uruguayn hallituskoalitioon kuuluu my\u00f6s kommunisteja ja sosialisteja, mutta sen politiikka ei ole vasemmistolaista.<\/p>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Brasilian Ty\u00f6v\u00e4enpuolueen hallituksessa marxilaisilla ei ole ylivaltaa, tutkija sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n puhuu "nykyajan paradokseista", joita l\u00f6ytyy my\u00f6s Aasiasta. Vaikka esimerkiksi Kiinaa ja Vietnamia johtaa kommunistipuolue, Aasiaa ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vasemmistolaiseksi \u2013 pikemminkin p\u00e4in vastoin.<\/p>\n
"Uusliberalismin mahti, tuotantokoneisto ja kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4 rajoittavat mahdollisuuksia toteuttaa vasemmistolaisia ajatuksia noissa maissa", Vig\u00e9vani pohtii.<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan uusi vasemmistosuuntaus on h\u00e4nen mukaansa paljolti rakennettu yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden varaan. Toisaalta h\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 syrj\u00e4ytyneet v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t alkavat saada \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kuuluviin.<\/p>\n
Riippumatonta brasilialaista yhteiskunnallisen ja taloudellisen tutkimuksen laitosta (Ibase) johtava Dulce Pandolfi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 alueen hallitukset "haluavat uudistaa tulonjakoa kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n puitteissa 30 vuoden diktatuurien ja uusliberalismin j\u00e4lkeen".<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n noissa hallituksissa yhdistyv\u00e4t sosiaalidemokratia ja katolisen kirkon piiriss\u00e4 laajalle levinnyt sosiaalinen ajattelu.<\/p>\n
Pandolfikin muistuttaa eroista Etel\u00e4-Amerikan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
"Ch\u00e1vez olisi mahdottomuus mantereen etel\u00e4k\u00e4rjess\u00e4, jonka maissa sotilaista muodostui huono kuva 1970- ja 1980-luvun diktatuurien aikana", h\u00e4n huomauttaa.<\/p>\n
Lagosin mielest\u00e4 sosiaalidemokraattinen aate sattuu sopimaan hyvin Latinalaisen Amerikan nykyisiin ongelmiin, k\u00f6yhyyteen, eriarvoisuuteen ja ty\u00f6tt\u00f6myyteen. Siksi demarihallitukset ovat saaneet tuekseen \u00e4\u00e4nest\u00e4jien vankan enemmist\u00f6n ja voineet varmistaa demokratian toimivuuden.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 08.01.07 (IPS) – Useissa Latinalaisen Amerikan maissa on viime vuosina noussut valtaan itse\u00e4\u00e4n vasemmistolaiseksi kutsuva hallitus. Kyse ei kuitenkaan ole yhten\u00e4isest\u00e4 tai alueellisesta liikkeest\u00e4.
\n "Nykyp\u00e4iv\u00e4n uutta vasemmi… Continue Reading