Washington, 05.06.06 (IPS) – Iranin ja Yhdysvaltain v\u00e4lisen j\u00e4nnityksen kiristyess\u00e4 Washington on tarjonnut Persianlahden maille samaa kuin 15 vuotta sitten: asekauppoja ja supervallan suojelua. Alueen \u00f6ljyvaltiot t\u00e4hyilev\u00e4t nyt kuitenkin muita liittolaisia. <\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain suosio arabimaissa on pohjalukemissa samalla, kun Kiina joutuu ostamaan niilt\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 ja Iran vahvistaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asemaansa alueella.<\/p>\n
Vuoden 1991 Persialahden sodan j\u00e4lkeen Yhdysvallat oli ainutlaatuisessa asemassa ja saattoi luoda alueelle oman mielens\u00e4 mukaisen puolustusrakennelman. <\/p>\n
Siit\u00e4 asti Yhdysvaltain sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo on suojellut Persianlahden yhteisty\u00f6neuvoston (GCC) j\u00e4senmaita Iranin ja Irakin mahdolliselta uhkalta. GCC:hen kuuluvat Saudi-Arabia, Kuwait, Bahrain, Qatar, Arabiemiirikuntien liitto ja Oman.<\/p>\n
Yhdysvaltain hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Irakiin 2003 Iran yritti parantaa suhteitaan supervaltaan ja saada aktiivisemman roolin alueen turvallisuusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n
Presidentti George W. Bushin hallitus torjui aloitteet, koska USA ei halua Iranin islamilaisen tasavallan alueellisen roolin vahvistuvan, varsinkaan omansa kustannuksella.<\/p>\n
GCC-maille Yhdysvallat tarjosi kahdenv\u00e4lisi\u00e4 turvallisuussopimuksia ja onnistui siten pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Teheranin mullahit eristyksiss\u00e4.<\/p>\n
Arabimaat aseistautuivat hampaisiin asti pit\u00e4\u00e4kseen Iranin uhkan kurissa \u2013 vaikka tosiasiassa Iran hankki paljon niit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tulivoimaa.<\/p>\n
Esimerkiksi 2,6 miljoonan asukkaan Arabiemiraattien sotilasmenot vuosina 1994-1999 olivat keskim\u00e4\u00e4rin yli kolminkertaiset 65 miljoonan asukkaan Iraniin verrattuna. <\/p>\n
GCC-maiden aggressiivinen asevarustelu taas kasvatti turvattomuuden tunnetta Iranissa, mik\u00e4 lis\u00e4si j\u00e4nnityst\u00e4 Persianlahden molemmin puolin.<\/p>\n
Yhdysvallat on lopulta kuitenkin edist\u00e4nyt Iranin vahvistumista eliminoimalla sen kaksi vihollista – Irakin Saddam Husseinin ja Afganistanin Taleban-hallinnon – ja asetelma on k\u00e4\u00e4ntynyt ep\u00e4edulliseksi GCC-maille. <\/p>\n
Alueen tilanne muistuttaa maailmansotien v\u00e4list\u00e4 Eurooppaa. Leimaa antavat sekavuus, ep\u00e4varmuus, kielteinen kilpailuhenki ja suunnaton ep\u00e4vakaus. <\/p>\n
Kattavan alueellisen turvallisuusj\u00e4rjestelm\u00e4n puuttuminen lietsoo turvattomuutta ja sodan enteit\u00e4. Arabit ovat riippuvaisia liittolaisestaan Yhdysvalloista, jota ilman ne eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4, mutta jonka ne kokevat yh\u00e4 ep\u00e4luotettavammaksi.<\/p>\n
Hy\u00f6kk\u00e4ys Irakiin kasvatti USA:n ep\u00e4suosiota alueella ja ajatus Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta, joka voisi levit\u00e4 GCC-maihin, koetaan painajaismaiseksi. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain nalkutus demokratian puutteesta arabimaissa, ei turvallisuusj\u00e4rjestelyn perusta n\u00e4yt\u00e4 kovin tukevalta.<\/p>\n
Yhdysvallat jatkaa aseiden kauppaamista arabeille Iranin uhkaan vedoten. Alivaltiosihteeri Robert Joseph kiersi toukokuussa GCC-maissa mainostamassa Irania vastaan suunnatun yhteisen ohjuspuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n ideaa.<\/p>\n
Arabimaat ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4tyneet kannattamaan alueellista turvallisuusj\u00e4rjestely\u00e4, jossa Iran olisi mukana. Lis\u00e4ksi ne paheksuvat sit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat on n\u00e4ihin asti kielt\u00e4ytynyt puhumasta suoraan Iranin kanssa.<\/p>\n
Arabimaat uskovat Persianlahden geopoliittisen merkityksen kasvavan tuntuvasti l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4, koska Kiina ja Intia tarvitsevat huimasti lis\u00e4\u00e4 energiaa. Alue tuottaa nyt 26 prosenttia maailman \u00f6ljyst\u00e4, mutta osuuden ennustetaan nousevan 32 prosenttiin vuonna 2025.<\/p>\n
Koska Aasian maiden riippuvuus L\u00e4hi-id\u00e4n \u00f6ljyst\u00e4 kasvaa, Kiina, Intia ja Japani kiinnostuvat alueen turvallisuudesta ja energiansaantinsa turvaamisesta, arabit uskovat. Kiinalle ne toivovat jo nyt isompaa roolia Iranin ja Yhdysvaltain kiistan tasapainottajana.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vasta veikkaillaan, miten Washington reagoi Persianlahden geopolitiikan muutokseen.<\/p>\n
Nykyisen j\u00e4rjestelm\u00e4n arvostelijoiden mielest\u00e4 kuilu Persianlahden sheikkikuntien ja Washingtonin v\u00e4lill\u00e4 uhkaa kasvaa. Yhdysvaltain vahva sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo Irakissa tekee arabien olon ep\u00e4mukavaksi.<\/p>\n
Toistaiseksi Yhdysvallat on kuitenkin torjunut vastuun siirt\u00e4misen alueellisille j\u00e4rjestelyille, koska niihin osallistuisi my\u00f6s Iran. Toukokuun lopussa Washingtonista tullut ehdollinen tarjous osallistumisesta monenkeskisiin neuvotteluihin voi kenties avata uusia n\u00e4kymi\u00e4 my\u00f6s Persianlahden tulevaisuudelle.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Tohtori Trita Parsi on L\u00e4hi-id\u00e4n kysymyksiin erikoistunut tutkija yhdysvaltalaisessa Johns Hopkins -yliopistossa ja National Iranian American Council -j\u00e4rjest\u00f6n johtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 05.06.06 (IPS) – Iranin ja Yhdysvaltain v\u00e4lisen j\u00e4nnityksen kiristyess\u00e4 Washington on tarjonnut Persianlahden maille samaa kuin 15 vuotta sitten: asekauppoja ja supervallan suojelua. Alueen \u00f6ljyvaltiot t\u00e4hyilev\u00e4t nyt kuitenkin muita l… Continue Reading