Sawr\u00e9 Muybu, Brasilia, 04.01.16 (IPS) – Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 munduruku-intiaanit l\u00e4htev\u00e4t kalalle Amazonin sivujoelle Tapaj\u00f3sille. Tunnelmaa varjostaa "paha henki" eli valtava patohanke, jota Brasilia puuhaa Sao Luiz Tapaj\u00f3s -joelle. <\/p>\n
<\/p>\n
"Joki on \u00e4itimme, sen kalat rintamaitomme. Kun patoallas t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kasvit ja el\u00e4imet katoavat", suree Sawr\u00e9 Muybun kyl\u00e4n opettaja Delsiano Saw.<\/p>\n
Vesi peitt\u00e4\u00e4 aikanaan 330 neli\u00f6kilometri\u00e4 maata, mukaan lukien 178 asukkaan Sawr\u00e9 Muybun kyl\u00e4n, josta j\u00e4\u00e4 vain saari patoaltaaseen.<\/p>\n
Sao Luiz Tapaj\u00f3sin vesivoimalan tehon lasketan nousevan 8 040 megawattiin \u2013 Suomen noin 220 vesivoimalan yhteenlaskettu teho on 3 100 megawattia.<\/p>\n
Suurvoimalan ja -padon lis\u00e4ksi valtio kaavailee Tapaj\u00f3sin varrelle kuutta pienemp\u00e4\u00e4 yksikk\u00f6\u00e4. Megarakennelmien on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua vuoteen 2024 menness\u00e4, ja projekti maksaa noin seitsem\u00e4n miljardia euroa.<\/p>\n
Suojelu lakkaa<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6lupaprosessit ovat jarruttaneet hanketta. <\/p>\n
"Patojen kasaantuva vaikutus on valtava. Ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntijat ovat osoittaneet, ett\u00e4 padot tappavat joen. Mik\u00e4\u00e4n joki ei selvi\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 padosta", varoittaa sosiologi Mauricio Torres L\u00e4nsi-Par\u00e1n yliopistosta.<\/p>\n
Parintuhannen kilometrin pituinen Tapaj\u00f3s virtaa liki puolet matkasta Amazonin sademets\u00e4n parhaiten s\u00e4\u00e4styneill\u00e4 alueilla. Brasilian hallitus on kuitenkin poistanut alueelta suojelustatuksen voidakseen rakentaa patoja. Suojelualueelle niit\u00e4 ei maan lain mukaan saisi tehd\u00e4.<\/p>\n
Munduruku-intiaaneja asuu alueella noin 12 000. Historiallisesti kansa on ollut sotaisa, ja nykyisinkin mundurukut maalaavat kasvonsa perinteisin kuvioin l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n kaupunkeihin osoittamaan mielt\u00e4\u00e4n patohanketta vastaan.<\/p>\n
"Emme l\u00e4hde mailtamme. Lain mukaan meit\u00e4 ei voi siirt\u00e4\u00e4, jollei syyn\u00e4 ole alkuper\u00e4isasukkaita tappava sairaus", sanoo Sawr\u00e9 Muybun kyl\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juarez Saw.<\/p>\n
Shamaani huolissaan <\/p>\n
Kyl\u00e4 sijaitsee mundurukujen perim\u00e4tiedon mukaan heid\u00e4n esi-isiens\u00e4 syntym\u00e4- ja hautapaikalla. <\/p>\n
Kyl\u00e4n shamaani Fabiano Karo pelk\u00e4\u00e4 menett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 perinteiset l\u00e4\u00e4kekasvinsa ja mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan, jos kyl\u00e4 j\u00e4\u00e4 veden alle.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4 satuttaa paitsi mundurukuja, my\u00f6s viidakkoa ja jokea", Karo vakuuttaa seremoniamajassaan, jossa h\u00e4n hoitaa "hengen ja ruumiin sairauksia".<\/p>\n
My\u00f6s yliopistotutkijoiden mukaan patoallas on kaksinkertainen ekokatastrofi. Pato hukuttaa ainutlaatuisia kasvi- ja el\u00e4inlajeja, ja niiden hajoamisesta syntyv\u00e4 metaani on lis\u00e4ksi voimakas kasvihuonekaasu.<\/p>\n
"Pato vaikuttaa erityisesti vesiekosysteemiin, koska monet Amazonian kalat vaeltavat yl\u00e4virtaan kutemaan", selitt\u00e4\u00e4 ekologi Ricardo Scuole L\u00e4nsi-Par\u00e1n yliopistosta. <\/p>\n
Strateginen investointi<\/p>\n
Brasilian hallitus pit\u00e4\u00e4 Tapaj\u00f3sin patoja strategisena investointina, koska ne tuottaisivat energiaa paitsi l\u00e4hiseudulle, my\u00f6s teollistuneeseen Kaakkois-Brasiliaan.<\/p>\n
"Ilman n\u00e4it\u00e4 vesivoimaloita maamme k\u00e4rsii s\u00e4hk\u00f6katkoista", sanoo Santar\u00e9min suunnittelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jos\u00e9 de Lima. Santar\u00e9m on noin 300 000 asukkaan kaupunki Tapaj\u00f3sin ja Amazonin yhtym\u00e4kohdassa.<\/p>\n
Patoja vastustavaa kansanliikkett\u00e4 johtava pappi Edilberto Sena painottaa, ett\u00e4 padot eiv\u00e4t hy\u00f6dyt\u00e4 paikallisia asukkaita. "Energiaa tarvitsevat isot kaivosyhti\u00f6t sek\u00e4 S\u00e3o Paulon ja Rio de Janeiron markkinat." <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sawr\u00e9 Muybu, Brasilia, 04.01.16 (IPS) – Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 munduruku-intiaanit l\u00e4htev\u00e4t kalalle Amazonin sivujoelle Tapaj\u00f3sille. Tunnelmaa varjostaa "paha henki" eli valtava patohanke, jota Brasilia puuhaa Sao Luiz Tapaj\u00f3s -joelle. <\/p>\n