Xochimilco, Meksiko, 07.03.16 (IPS) – Meksikon p\u00e4\u00e4kaupunki, yli 20 miljoonan asukkaan M\u00e9xico, saa osan vihanneksistaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4helt\u00e4. Ruokaa tuotetaan "kelluvissa puutarhoissa" Xochimilcossa metropolialueen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
David Jim\u00e9nez vet\u00e4\u00e4 pient\u00e4 viljelij\u00f6iden osuuskuntaa ja kasvattaa vihanneksia vajaan hehtaarin laajuisella chinampalla eli keinosaarella Xochimilcossa. "Saamme 5\u20136 satoa vuodessa, salaatti kasvaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuukaudessa", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Alueen 800 viljelij\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on 800 hehtaaria, josta noin puolet on keinosaaria. Chinampat ovat asteekkien ja heit\u00e4 edelt\u00e4neiden kansojen luomuksia ajalta ennen espanjalaisvalloittajien saapumista 1500-luvulla. Laakso, jossa nyt sijaitsee M\u00e9xicon suurkaupunki, oli tuolloin suurten j\u00e4rvien ja kosteikkojen peitossa. <\/p>\n
Chinampat on rakennettu aitaamalla pajuilla alue matalasta j\u00e4rven kohdasta ja kasaamalla aitaukseen m\u00e4t\u00e4nevi\u00e4 kasveja ja mutaa. Chinampojen v\u00e4liin j\u00e4tettiin kanootin ment\u00e4v\u00e4 kanava kylv\u00f6\u00e4 ja sadon korjaamista varten. Saarien maa on ravintorikasta ja kanavat tarjoavat kasveille vett\u00e4. <\/p>\n
Markkinat kasvussa<\/p>\n
Xochimilcossa ja sen naapurustossa on keinosaaria kaikkiaan noin 750 hehtaaria, ja niill\u00e4 ty\u00f6skentelee viitisentuhatta viljelij\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tuotetaan 80 tonnia vihanneksia, kuten pinaattia, lehtijuurikasta, retiisi\u00e4, persiljaa, kukkakaalia, korianteria, selleri\u00e4, salaattia ja portulakkaa.<\/p>\n
Vihannesten lis\u00e4ksi alue tuottaa kalaa, kukkia ja l\u00e4\u00e4keyrttej\u00e4. Tutkimusten mukaan viljely on seudulla sek\u00e4 poikkeuksellisen satoisaa ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4. <\/p>\n
Ricardo Rodr\u00edguez on perustanut yrityksen, joka ottaa asiakkaiden tilaukset vastaan netiss\u00e4 ja toimittaa vihannekset perille. <\/p>\n
"Autamme luomaan kysynt\u00e4\u00e4, joka motivoi viljelij\u00e4t jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Samalla edist\u00e4mme chinampojen kunnostusta, sill\u00e4 markkinat ovat alkaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden arvon", Rodr\u00edguez kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n on yhteisty\u00f6ss\u00e4 22 viljelij\u00e4n kanssa ja toimittaa vihanneksia muun muassa luomuruokaa myyviin ravintoloihin ja kauppoihin.<\/p>\n
Perint\u00f6 vaarassa<\/p>\n
Vajaan puolen miljoonan asukkaan Xochimilco p\u00e4\u00e4si Unescon maailmanperint\u00f6listalle vuonna 1987. Vuonna 2004 sen noteerasi my\u00f6s kosteikkojen ja vesialueiden suojelua ajava Ramsar-luettelo. <\/p>\n
Meksikossa chinampoja vaalimaan perustettiin 2014 AZP-lyhenteell\u00e4 tunnettu virasto. Sen selvityksen mukaan keinosaaria uhkaavat kiihtyv\u00e4 kaupungistuminen ja laajenevat slummit, torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6 maataloudessa, ilmastonmuutos, pohjaveden liikak\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 yleinen piittaamattomuus.<\/p>\n
"Aluetta koskevien suojeluhankkeiden pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon paikalliset viljelij\u00e4t ja alueen kulttuuri. T\u00e4m\u00e4 kulttuuri on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4lle arvostukselle, eik\u00e4 kunnostussuunnitelmia panna toteen", Jim\u00e9nez valittaa. AZP:n budjetti l\u00e4hes puolitettiin viimevuotisesta nykyiseen 360 000 euroon.<\/p>\n
Jim\u00e9nezin osuuskunta on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt varata kaksi hehtaaria alastaan malliviljelm\u00e4ksi, jolla esitell\u00e4\u00e4n keinosaarten toimintaa ja kulttuuria vierailijoille. Helmikuussa osuuskunta aloitti kampanjan, joka tarjoaa Xochimilcon koululaisille virtuaalisen kiertok\u00e4ynnin keinosaarilla.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Bakteeri sy\u00f6 hajut ja taudit<\/p>\n
Meksikolainen arkkitehti Josefina Mena Abraham alkoi 1980-luvulla ihmetell\u00e4, miksi Xochimilcon kelluvat puutarhat olivat niin tuottavia, ja miksi ne eiv\u00e4t haisseet, vaikka alueen asukkaat kaatoivat kaikki k\u00e4ym\u00e4l\u00e4j\u00e4tteens\u00e4 kanaviin. Viem\u00e4rein\u00e4 toimivien kanavien olisi pit\u00e4nyt tuottaa paljon metaania ja haista taivaisiin asti. <\/p>\n
Mena Abraham ihmetteli my\u00f6s, miksi kanavat eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet levitt\u00e4v\u00e4n ripulitauteja ja suolistoloisia.<\/p>\n
V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin er\u00e4s Mena Abrahamin opiskelija l\u00f6ysi kanavista korkeissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa viihtyv\u00e4n bakteerin, jonka uskotaan levinneen alueelle noin 2000 vuotta aiemmin sattuneen tulivuoren purkauksen my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n
Bakteeri tuhoaa metaania tuottavia bakteereja ja ihmiselle vaarallisia taudinaiheuttajia \u00e4rh\u00e4k\u00e4sti. Siksi kanavat eiv\u00e4t tuota metaania eiv\u00e4tk\u00e4 levit\u00e4 ihmisille vaarallisia tauteja. Lis\u00e4ksi osoittautui, ett\u00e4 bakteerilla oli eritt\u00e4in hyv\u00e4 typensidontakyky. (L\u00e4hde: Ymp\u00e4rist\u00f6 ja kehitys)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Xochimilco, Meksiko, 07.03.16 (IPS) – Meksikon p\u00e4\u00e4kaupunki, yli 20 miljoonan asukkaan M\u00e9xico, saa osan vihanneksistaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4helt\u00e4. Ruokaa tuotetaan "kelluvissa puutarhoissa" Xochimilcossa metropolialueen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
David Jim… Continue Reading