Lissabon, 19.09.05 (IPS) – Muuttovirta entisist\u00e4 siirtomaista Portugaliin on synnytt\u00e4nyt puolen vuosisadan aikana erikoisen v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n: ikuiset ulkomaalaiset. <\/p>\n
<\/p>\n
Kyse on enimm\u00e4kseen "toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajista", vaikka m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on sik\u00e4li j\u00e4rjet\u00f6n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset ovat syntyneet Portugalissa.<\/p>\n
Heid\u00e4n vanhempansa tai isovanhempansa muuttivat Portugaliin sen siirtomaista Aasiassa ja Afrikassa. Portugalin lain mukaan kansalaisuus siirtyy verenperint\u00f6n\u00e4, joten syntym\u00e4maalla ei ole v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n
Moni ik\u00e4ns\u00e4 Portugalissa asunut on siksi Angolan, Kap Verden, Guinea-Bissaun, Mosambikin, Sao Tome ja Principen tai It\u00e4-Timorin kansalainen.<\/p>\n
Vuoteen 1961 Portugalille kuuluneilta Goan, Diun ja Daminin alueilta muuttaneiden j\u00e4lkel\u00e4iset taas ovat Intian kansalaisia, vaikka eiv\u00e4t olisi siell\u00e4 koskaan k\u00e4yneetk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kun laittomat siirtolaiset lasketaan mukaan, maahanmuuttajien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 10,5 miljoonan asukkaan Portugalissa on ep\u00e4virallisten arvioiden mukaan 610 000.<\/p>\n
Muuttovirta Brasiliasta alkoi vilkastua 1980-luvun lopulla, ja 120 000 Brasilian kansalaista ovat nyt suurin maahanmuuttajaryhm\u00e4. My\u00f6s heid\u00e4n lapsensa pysyv\u00e4t ulkomaalaisina.<\/p>\n
"Me olemme ulkomaalaisia sek\u00e4 siell\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4", puuskahtaa Amarillo Mendon\u00e7a, 25, jonka vanhemmat tulivat aikanaan Kap Verdest\u00e4. H\u00e4n valmistui juuri Lissabonin yliopistosta valtio-oppi p\u00e4\u00e4aineenaan.<\/p>\n
"Yst\u00e4v\u00e4ni nimitt\u00e4v\u00e4t minua valkoiseksi mustaksi, mik\u00e4 viittaa sopeutumiseen valkoiseen yhteiskuntaan. Mutta ollessani perheeni ja naapurien parissa, puhun edelleen kreolimurretta, kuuntelen Kap Verden musiikkia ja sy\u00f6n sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 ruokaa", Mendon\u00e7a kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n kokee kuitenkin Kap Verden vasta toissijaiseksi kodikseen ja sanoo tunteneensa itsen\u00e4 "hyvin ulkomaalaiseksi" ensi visiitill\u00e4\u00e4n Afrikan kupeessa sijaitsevaan saarivaltioon.<\/p>\n
"Lopulta ihmist\u00e4 muokkaa eniten se, miss\u00e4 h\u00e4n kasvaa ja k\u00e4y koulunsa", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Mendon\u00e7an mukaan portugalilaiset pit\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 juuriltaan afrikkalaisia maahanmuuttajia "erilaisina" syntym\u00e4maasta ja sivistystasosta riippumatta.<\/p>\n
Historian opiskelija Joacine Moreira, 23, on syntynyt Guinea-Bissaussa, mutta asunut Portugalissa 16 vuotta. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt palata valmistuttuaan afrikkalaiseen kotimaahansa.<\/p>\n
"T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen varma vain siit\u00e4, ett\u00e4 tunnen itseni p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 afrikkalaisemmaksi ja haluan yh\u00e4 kiihke\u00e4mmin palata synnyinmaahani", h\u00e4n sanoo lis\u00e4ten sarkastisesti, ett\u00e4 juuri niin muuan kadulla huudellut rasisti kehotti h\u00e4nt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Moreira my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei paluu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aivan helppo juttu. <\/p>\n
"Olen ollut onnekas el\u00e4ess\u00e4ni portugalilaisten keskell\u00e4 ja viett\u00e4ess\u00e4ni lomat t\u00e4ysin afrikkalaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. En koskaan samastunut t\u00e4ysin kumpaankaan kulttuuriin, mutta minulla on hyvi\u00e4 kokemuksia molemmista", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
"Pelk\u00e4\u00e4n, ettei minua pidet\u00e4 kotimaassani guinealaisena. Aksenttini on portugalilainen, ja siell\u00e4 jotkut kehottavat minua 'puhumaan kunnolla'. Guinean yhteiskunta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen perinteinen, ja arvostelua saa herk\u00e4sti", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Moreiran mukaan Portugalissa asuminen, yliopistosivistys ja naiseus vaikeuttavat kaikki sopeutumista Guinea-Bissauhun. Silti h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n onnekkaampana kuin 2. ja 3. polven maahanmuuttajia, "jotka eiv\u00e4t koskaan tied\u00e4, mihin kuuluvat". <\/p>\n
"Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 he eiv\u00e4t samastu vanhempiensa kotimaahan ja afrikkalaiseen kulttuuriin. Toisaalta he saavat jatkuvasti tuta, ett\u00e4 eiv\u00e4t ole portugalilaisia, vaikka asuvat t\u00e4\u00e4ll\u00e4."<\/p>\n
Angolassa syntynyt Portugalin kansalainen, valkoihoinen elokuvaohjaaja Jos\u00e9 Fonseca e Costa selitt\u00e4\u00e4, miksi paljon puhutusta monikulttuurisuudesta ei ole tullut totta Portugalissa:<\/p>\n
"Ongelmaa yritet\u00e4\u00e4n ratkaista yksinomaan valkoisten eurooppalaisten ajatuksin, eik\u00e4 afrikkalaisten anneta osallistua keskusteluun. Valkoiset haluavat aina ajatella heid\u00e4n puolestaan, niin Lissabonissa kuin Euroopan muissakin vanhoissa siirtomaavalloissa." <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lissabon, 19.09.05 (IPS) – Muuttovirta entisist\u00e4 siirtomaista Portugaliin on synnytt\u00e4nyt puolen vuosisadan aikana erikoisen v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n: ikuiset ulkomaalaiset. Kyse on enimm\u00e4kseen "toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajista", vaikka… Continue Reading