Washington, 19.09.05 (IPS) – Yhdysvalloissa on alettu pohtia hirmumyrsky Katrinan aiheuttamien tuhojen seurauksia ulkopolitiikalle. Yksi mahdollisuus on voimistuva k\u00e4\u00e4ntyminen sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. <\/p>\n
<\/p>\n
"Onko Katrinan j\u00e4lkeinen Amerikka entist\u00e4 n\u00f6yrempi, yhteisty\u00f6haluisempi ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isempi muiden maiden ongelmia ja ep\u00e4onnistumisia kohtaan?" aprikoi liberaalina haukkana pidetty Washington Post -lehden kolumnisti Jim Hoagland. <\/p>\n
H\u00e4n jatkoi kysym\u00e4ll\u00e4, tuleeko my\u00f6s "Yhdysvaltain aktiivisesta puuttumisesta humanitaarisiin kriiseihin" Katrinan ja sen nostattaman poliittisen myrskyn uhri.<\/p>\n
Vastauksia on toistaiseksi tarjottu v\u00e4h\u00e4n, vaikka sek\u00e4 kongressi ett\u00e4 presidentti George W. Bushin hallitus kavahtavat maan historian kalleimman luonnonkatastrofin kustannuksia. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4avun ja j\u00e4lleenrakennuksen hinta-arviot liikkuvat haarukassa 100-200 miljardia dollaria (dollari on 0,82 euroa). <\/p>\n
Bushin poliittisen aseman heikkenemisest\u00e4 on kuitenkin puhuttu. Monet h\u00e4nen republikaaniset puoluetoverinsa huolestuivat jo ennen Katrinaa siit\u00e4, miten Irakin sota vaikuttaa heid\u00e4n jatkomahdollisuuksiinsa vuoden 2006 kongressivaaleissa.<\/p>\n
Kongressil\u00e4hteiden mukaan moni etel\u00e4valtioita edustava republikaani kyselee nyt, "miksi voimavaroja tuhlataan Irakiin ja Afganistaniin, kun emme n\u00e4yt\u00e4 pystyv\u00e4n auttamaan edes omaa v\u00e4ke\u00e4mme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kotona".<\/p>\n
"Bushin aika on ohi", Washington Postin kolumnisti E.J. Dionne Jr. julisti. Bushin poliittinen suosio perustui v\u00e4itteelle, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy suojelemaan amerikkalaisia, mutta "se hukkui New Orleasin tulvavesiin", h\u00e4n tiivisti.<\/p>\n
Toiset ovat muistuttaneet, ett\u00e4 Louisianan ja Mississippin alueen 7 000 kansalliskaartilaista olisi saatu avuksi katastrofiin, elleiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 olisi olleet Irakissa.<\/p>\n
Jo ennen Katrinaa moni ulkopolitiikan tuntija Washingtonissa vertasi Irakin sodan suosion hiipumista siihen, miten Vietnamin sota k\u00e4\u00e4nsi 1960-luvun lopulla Yhdysvaltain mielenkiinnon sis\u00e4\u00e4np\u00e4in.<\/p>\n
Vain tunteja ennen New Orleansin katastrofia Francis Fukuyama suomi New York Timesin laajassa artikkelissa hallitusta Irakin sodan aloittamisesta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n olisi pit\u00e4nyt rakentaa kest\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen koalitio tuhoamaan al-Qaida. Fukuyama tuli 1992 kuuluisaksi Historian loppu -teoksellaan. <\/p>\n
Fukuyama selitti nyt, ett\u00e4 republikaanien tuki Irakin sodalle on rajoittunut kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: uuskonservatiiveihin (joilla ei ole omaa tukijakuntaa, mutta kyll\u00e4kin \u00e4lyllist\u00e4 tulivoimaa) ja "jacksonilaiseen Amerikkaan" eli kansallismielisiin, joiden vaisto vie heit\u00e4 kohti riidanhaluista erist\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n
Jacksonilaisuus viittaa Yhdysvaltain presidenttin\u00e4 1829-1837 olleeseen Andrew Jacksoniin.<\/p>\n
Kun hallitus ei ole kyennyt todistamaan Irakin sodan ennakkoperustelujaan – joukkotuhoaseita tai Saddam Husseinin yhteyksi\u00e4 al-Qaidaan – se on Fukuyaman mukaan joutunut nojautumaan uuskonservatiivien "idealismiin poliittisesta muutoksesta laajennetussa L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4". Se taas ei kiinnosta jacksonilaisia.<\/p>\n
"Jos jacksonilaiset mielt\u00e4v\u00e4t sodan ep\u00e4onnistuneeksi tai voiton mahdottomaksi, demokratian edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 laajenemishaluisella ulkopolitiikalla ei ole jatkossa kannatusta", Fukuyama arvioi.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa se voi vied\u00e4 republikaanien presidenttiehdokkaat vuoden 2008 vaaleissa linjalle, joka vaikuttaa koko ulkopolitiikkaan.<\/p>\n
Council of Foreign Relations -laitoksen tutkija Charles Kupchan uskoo, ett\u00e4 Katrina suuntaa Yhdysvaltain politiikkaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in.<\/p>\n
"Irakin sota ei ole ole ollut suosittu, ja sen vieminen loppuun sy\u00f6 yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4 taloudellista ja poliittista p\u00e4\u00e4omaa. Siksi luulen, ett\u00e4 Katrina heikent\u00e4\u00e4 kiinnostusta kansainv\u00e4lisiin sitoumuksiin", Kupchan sanoo.<\/p>\n
Jacksonilaisuuden linnakkeisiin kuuluva American Conservative Union (ACU) on aiemmin varonut arvostelemasta viiteen miljardiin dollariin kuukaudessa kohoavia Irakin sodan kustannuksia ja l\u00e4hes 500 miljardin vuotuista sotilasbudjettia. <\/p>\n
Varoitus tuli syyskuun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
"Konservatiivit kautta Yhdysvaltojen menett\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n uskoaan siihen, ett\u00e4 presidentti ja kongressin republikaanijohto painottavat ja suitsivat liittovaltion menoja asianmukaisesti", ACU:n puheenjohtaja David Keene ilmoitti.<\/p>\n
New American Foundationin ulkopolitiikan tutkija Anatol Lieven arvioi, ett\u00e4 Irakin sodan sytytt\u00e4m\u00e4 halu vet\u00e4yty\u00e4 omiin oloihin voimistuu Katrinan ja sen aiheuttamien taloudellisten rajoitusten vuoksi.<\/p>\n
Onko seurauksena "riidanhaluinen erist\u00e4ytyminen" vai Hoaglandin kaipaama n\u00f6yryys ja yhteisty\u00f6hakuisuus, siihen ei viel\u00e4 l\u00f6ydy vastausta.<\/p>\n
Yhdysvaltain toiminta YK:n syyskuisessa huippukokouksessa todisti kuitenkin jacksonilaisten vallasta, sill\u00e4 heihin lukeutuu my\u00f6s uusi YK-suurl\u00e4hettil\u00e4s John Bolton.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 19.09.05 (IPS) – Yhdysvalloissa on alettu pohtia hirmumyrsky Katrinan aiheuttamien tuhojen seurauksia ulkopolitiikalle. Yksi mahdollisuus on voimistuva k\u00e4\u00e4ntyminen sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. "Onko Katrinan j\u00e4lkeinen Amerikka entist\u00e4 n\u00f6yrempi… Continue Reading