New York, 24.10.05 (IPS) – "K\u00f6yhyyden helpottaminen on monimutkaista." Miksi t\u00e4h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4 jatkuvasti juuri nyt, kun k\u00f6yhyys on lopulta p\u00e4\u00e4ssyt takaisin kansainv\u00e4liselle asialistalle? <\/p>\n
<\/p>\n
Useimmissa aikamme polttavimmissa ongelmissa – aina ymp\u00e4rist\u00f6tuhoista turvattomuuteen ja aseellisiin selkkauksiin – on taustalla k\u00f6yhyys.<\/p>\n
Siksi tuntui hyv\u00e4lt\u00e4, kun k\u00f6yhyys nousi keskeiselle sijalle rikkaiden maiden G8-kokouksessa hein\u00e4kuussa ja YK:n huippukokouksessa syyskuussa. Sit\u00e4 ei voida sivuuttaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 ministerikokouksessa joulukuussa Hongkongissa. Tulokset antavat kuitenkin odottaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
On aihetta kysy\u00e4, onko k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4minen tosiaan niin mutkikasta. Minusta tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n v\u00e4itteeseen turvautuvat useimmiten poliitikot ja taloustieteilij\u00e4t, jotka eiv\u00e4t halua vet\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 kehitysmaiden ahdingon ja rikkaiden maiden toiminnan v\u00e4lille.<\/p>\n
Niin tehdess\u00e4 heille selvi\u00e4isi, ett\u00e4 k\u00f6yhyys voi olla ankara ja yksinkertainen asia, johon l\u00f6ytyy ilmiselv\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeet.<\/p>\n
Viime joulukuussa seisoin l\u00e4nsiafrikkalaisessa Malissa puuvillapellon laidalla keskip\u00e4iv\u00e4n l\u00e4k\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 helteess\u00e4. Naiset ymp\u00e4rill\u00e4ni uurastivat selk\u00e4 kumarassa poimien puuvillaa. Vauva nukkui viereisess\u00e4 ojassa muiden pikkulasten valvonnassa.<\/p>\n
En n\u00e4hnyt suojaa, puhdasta vett\u00e4, viem\u00e4ri\u00e4 tai edes p\u00e4iv\u00e4nvarjoa, vaan ainoastaan varattomia mutta ylpeit\u00e4 perheit\u00e4, jotka kamppailevat kovan kohtalonsa kanssa.<\/p>\n
Heid\u00e4n ongelmansa ei ole mutkikas, vaikkakin sill\u00e4 on valtavia heijastusvaikutuksia. K\u00f6yhyys ep\u00e4\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 naisilta ja heid\u00e4n perheilt\u00e4\u00e4n perusoikeudet: kunnollisen elintason, koulutuksen ja terveydenhuollon. T\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4 Yhdysvaltain politiikka.<\/p>\n
Aiemmin l\u00e4nsiafrikkalaiset kutsuivat puuvillaa valkoiseksi kullaksi. Sen tuottamilla tuloilla pystyi ostamaan ruokaa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n lapset kouluun. Puuvillan hinta l\u00e4hti kuitenkin alam\u00e4keen 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, mik\u00e4 johtuu paljolti Yhdysvaltain <\/p>\n
maatalouspolitiikasta.<\/p>\n
Yhdysvallat tukee omaa puuvillantuotantoaan yli kolmella miljardilla dollarilla vuodessa. Tuesta 79 prosenttia menee suurimmille tuottajille, joita on kymmenen prosenttia kaikista. <\/p>\n
Tuettu puuvilla on tulvinut maailmanmarkkinoille romahduttaen hinnat ja ajaen kurjuuteen kymmenen miljoonaa l\u00e4nsiafrikkalaista viljelij\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kun valtio maksaa yhdysvaltalaisille puuvillankasvattajille keskim\u00e4\u00e4rin 331 000 dollaria vuodessa, l\u00e4nsiafrikkalaisten Beninin, Malin ja Burkina Fason viljelij\u00e4t saavat olla iloisia 400 dollarista. Vaikka tuotantokustannukset ovat maailman halvimmat, k\u00f6yh\u00e4t valtiot joutuvat silti tukemaan alaa.<\/p>\n
International Food Policy Research -laitoksen tutkimus osoitti, ett\u00e4 40 prosentin lasku puuvillan tuottajahinnoissa suisti yksin Beniniss\u00e4 334 000 ihmist\u00e4 k\u00f6yhyyteen.<\/p>\n
Vastaavia tragedioita tapahtuu muuallakin maailmassa, eik\u00e4 Yhdysvallat ole ainoa syyp\u00e4\u00e4. Euroopan unionin maataloustuet kurjistavat esimerkiksi maidon- ja sokerintuottajia Afrikassa, Etel\u00e4-Amerikassa ja Aasiassa.<\/p>\n
Politiikan aiheuttamaa vahinkoa pahentavat Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin k\u00f6yhille maille m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t talouden rakennesopeutusohjelmat. Kun valtiot on pakotettu leikkaamaan sosiaalimenoja, v\u00e4h\u00e4varaiset eiv\u00e4t pysty huolehtimaan lastensa terveydest\u00e4 ja koulutuksesta. <\/p>\n
Kansainv\u00e4lisill\u00e4 patenttis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 on lis\u00e4ksi ev\u00e4tty k\u00f6yhilt\u00e4 edulliset l\u00e4\u00e4kkeet esimerkiksi aidsiin, joka surmaa Afrikassa 6 500 ihmist\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
Vauraan maailman on aika hyv\u00e4ksy\u00e4 globaalin aikamme etujen lis\u00e4ksi siihen liittyv\u00e4t vastuut, varsinkin kun oma politiikkamme on usein syyn\u00e4 toisten h\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
My\u00f6t\u00e4tunnon tulisi yhdist\u00e4\u00e4 maapallon asukkaita kaupan, kulttuurin ja tietoliikenteen ohella. Jos globalisaation saavutukset ja taakat aiotaan jakaa oikeudenmukaisesti, painopiste on siirrett\u00e4v\u00e4 taloudesta arvoihin ja etiikkaan. My\u00f6t\u00e4tunnon sijasta puhuisinkin mieluummin tilivelvollisuudesta.<\/p>\n
WTO:n Hongkongin kokoukselta sopii odottaa, ett\u00e4 USA ja EU sitoutuvat luopumaan ep\u00e4reilusta kauppapolitiikastaan. V\u00e4hemm\u00e4n puhetta, enemm\u00e4n tekoja – siin\u00e4 yksinkertainen tapa helpottaa k\u00f6yhyytt\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Mary Robinson on entinen Irlannin presidentti ja YK:n pakolaisviraston UNHCR:n johtaja. Nykyisin h\u00e4n johtaa Realizing Rights: The Ethical Globalization Initiative -j\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\u00a9 Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 24.10.05 (IPS) – "K\u00f6yhyyden helpottaminen on monimutkaista." Miksi t\u00e4h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4 jatkuvasti juuri nyt, kun k\u00f6yhyys on lopulta p\u00e4\u00e4ssyt takaisin kansainv\u00e4liselle asialistalle? Useimmissa aikamme polttavimmissa… Continue Reading