Oakland, Yhdysvallat, 31.10.05 (IPS) – N\u00e4l\u00e4n \u00e4killisin muoto, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, tuottaa aika ajoin kirkuvia lehtiotsikoita, kuten viime aikoina Nigerin tapauksessa. <\/p>\n
<\/p>\n
Krooninen n\u00e4lk\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4, mutta siit\u00e4 k\u00e4rsii arviolta 852 miljoonaa ihmist\u00e4, ja heid\u00e4n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 kasvaa melkein nelj\u00e4ll\u00e4 miljoonalla vuosittain. <\/p>\n
Hivuttava n\u00e4lk\u00e4 p\u00e4\u00e4see harvoin iltauutisiin, vaikka siihen menehtyy vuosittain 30-50 miljoonaa ihmist\u00e4. Uhrien joukossa on joka vuosi suunnilleen 6,5 miljoonaa lasta – yksi lapsi kuolee joka viides sekunti. <\/p>\n
L\u00e4hes puolet maailman n\u00e4lk\u00e4isist\u00e4 on pienviljelij\u00f6it\u00e4, jotka tuottavat ruokamme, ja heit\u00e4 n\u00e4lk\u00e4 koettelee usein kaikista pahiten.<\/p>\n
Vuoden 1996 marraskuussa 186 maan johtajat kokoontuivat Roomassa maailman ruokaturvaa ja elintarvikeapua k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n huippukokoukseen ja sitoutuivat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kroonisesti aliravittujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n – tuolloin 815 miljoonaa – puoleen vuoteen 2015 menness\u00e4. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei tuloksia ole viel\u00e4 saavutettu.<\/p>\n
Vuonna 1954 aloitettu kansainv\u00e4linen elintarvikeapu on eniten julkisuutta saanut tapa taistella n\u00e4lk\u00e4\u00e4 vastaan etel\u00e4isen pallonpuoliskon maissa, joihin rahdataan miljoonia tonneja ruokaa joka vuosi. <\/p>\n
Viljaylij\u00e4\u00e4mi\u00e4 kehitysmaihin dumppaava elintarvikeapuj\u00e4rjestelm\u00e4 on 50 viime vuoden aikana p\u00e4\u00e4asiassa edist\u00e4nyt avunantajamaiden kauppa- ja ulkopolitiikan etuja n\u00e4lk\u00e4isten kustannuksella.<\/p>\n
Maatalouskaupan s\u00e4\u00e4ntelyn purku on itse asiassa heikent\u00e4nyt ruokaturvaa, vaikka sit\u00e4 on suositeltu kehitysmaiden k\u00f6yhyyden ja n\u00e4l\u00e4n vastaisen taistelun v\u00e4lineeksi. <\/p>\n
Valtioita on vaadittu lopettamaan virastot, jotka ennen s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t hintoja ja ostivat maataloustuotteita viljelij\u00f6ilt\u00e4. Ne pystyiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 varastoa, joka saatettiin laskea markkinoille sadon ollessa huono.<\/p>\n
Hintas\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn purkaminen on johtanut ruoan hintojen ep\u00e4vakaisuuteen, jolla on kielteiset seuraukset sek\u00e4 kuluttajille ett\u00e4 tuottajille.<\/p>\n
Esimerkiksi Nigerin t\u00e4m\u00e4nhetkinen n\u00e4lk\u00e4 ei johdu varsinaisesti huonosta sadosta, sill\u00e4 tuorein sato oli vain 12 prosenttia pienempi kuin vuoden 2003 enn\u00e4tyssato. H\u00e4d\u00e4n taustalla on se, ett\u00e4 yksityiset kauppiaat ovat hamstranneet elintarvikkeita hy\u00f6ty\u00e4kseen korkeista hinnoista, jolloin ruoka k\u00e4y liian kalliiksi k\u00f6yhimmille.<\/p>\n
Markkinoiden avautuminen yhdess\u00e4 elintarvikeavun kanssa on vy\u00f6rytt\u00e4nyt kehitysmaihin maataloustuotteita, joita rikkaat maat dumppaavat alle tuotantohintojen. T\u00e4m\u00e4 on syvent\u00e4nyt maatalouden kriisi\u00e4 kehitysmaissa. <\/p>\n
1970-luvulla kehitysmaiden elintarvikekaupan ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 oli 822 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2001 se oli 9 miljardia euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. N\u00e4in kehitysmaat ovat muuttuneet ruokaa tuoviksi maiksi, ja niiden pienviljelij\u00f6iden elinkeinot ovat tuhoutuneet.<\/p>\n
Yritys lopettaa maataloustuotteiden polkumyynti ja pelko siit\u00e4, ett\u00e4 apu syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruoan kaupallisen tuonnin, ovat lis\u00e4nneet kansainv\u00e4list\u00e4 painostusta avun siirt\u00e4miseksi Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n valvontaan. <\/p>\n
Oakland Instituten t\u00e4n\u00e4 vuonna tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa (Elintarvikeapu vai elintarvikeomavaraisuus: Maailman n\u00e4l\u00e4n lopettaminen meid\u00e4n elinaikanamme) tullaan siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kantaa ajavilta j\u00e4\u00e4 huomaamatta kaksi perustavanlaatuista tekij\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Ensinn\u00e4kin elintarvikekauppaa hallitsevat enimm\u00e4kseen teollisuusmaat ja muutama kehitysmaa, kuten Brasilia ja Etel\u00e4-Afrikka, joiden vienti\u00e4 ruoka-apu haittaa. <\/p>\n
Toiseksi kansainv\u00e4lisen agribisneksen ja suurtilallisten hallitsema elintarvikekauppa ei avaa markkinoita k\u00f6yhimmille maille eik\u00e4 hy\u00f6dyt\u00e4 niit\u00e4 tai niiden pienviljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Maailman n\u00e4lk\u00e4 on j\u00e4lleen asialistalla WTO:n ministerikokouksessa Hongkongissa joulukuussa. WTO ruoka-avun s\u00e4\u00e4telij\u00e4n\u00e4 ei ratkaise maailman n\u00e4lk\u00e4\u00e4, vaan palvelee kesken\u00e4\u00e4n kilpailevien elintarvikkeita vievien maiden etuja. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi teollisuusmaat painostavat kehitysmaita, jotta n\u00e4m\u00e4 poistaisivat tulleja ja avaisivat markkinoitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n maatalousyritysten kartellien polkuhintaan myymille tuotteille. <\/p>\n
Jos kehitysmaat jatkavat maataloustuotteiden tullien leikkaamista, seurauksena on lis\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja kurjuutta. Tullit ovat ainoa keino suojella ilman tukiaisia tuottavia viljelij\u00f6it\u00e4 hy\u00f6dykkeiden alhaisten hintojen vaikutuksilta. <\/p>\n
Esimerkiksi Intia on pudottanut tullejaan noin 65 prosenttiin jakson 1990-91 tasosta, ja se on vaikeuksissa maailmanmarkkinahintojen alhaisuuden vuoksi. <\/p>\n
Ruokaturva puuttuu 221 miljoonalta intialaiselta, pienviljelij\u00f6iden itsemurhat ovat yleisi\u00e4, ja maan tilastokeskuksen mukaan puolet 90 miljoonasta viljelij\u00e4perheest\u00e4 on velkakierteess\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4lk\u00e4iset tarvitsevat j\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa ruokaturva on taattu ihmisoikeus. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tukea sellaiselle kansalliselle politiikalle, joka suojaa ja palauttaa pienviljelij\u00f6iden elinkeinon ja lis\u00e4\u00e4 kotimaisesti tuotetun ruoan saatavuutta. <\/p>\n
Maailman n\u00e4lk\u00e4kriisien esimerkit osoittavat selv\u00e4sti, ett\u00e4 politiikka, joka auttaa maita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa maatalouttaan ja vahvistamaan pienviljelij\u00f6it\u00e4, auttaa my\u00f6s ruokkimaan enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 pitk\u00e4n ajan kuluessa.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p>\n
*Anuradha Mittal on johtaa Oakland Institutea, joka on riippumaton tutkimus- ja opetuslaitos.<\/p>\n
\u00a9 Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oakland, Yhdysvallat, 31.10.05 (IPS) – N\u00e4l\u00e4n \u00e4killisin muoto, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, tuottaa aika ajoin kirkuvia lehtiotsikoita, kuten viime aikoina Nigerin tapauksessa. Krooninen n\u00e4lk\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4, mutta siit\u00e4 k\u00e4rsii arviolta 852 miljoon… Continue Reading