Katmandu, 07.11.05 (IPS) – Nepalin laki takaa nykyisin naisille perint\u00f6oikeuden, mutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei aina toimi mutkitta. Vanhakantaiset viranomaiset saattavat esimerkiksi ryhty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n miespuolisten sukulaisten puolta. <\/p>\n
<\/p>\n
Nepali Times julkaisi hiljan Sabina-nimisen naisen kirjeen, jossa t\u00e4m\u00e4 kertoo kokemuksistaan. Sabina saapui perheens\u00e4 kanssa p\u00e4\u00e4kaupunkiin Katmanduun saadakseen viranomaisten vahvistuksen omalle ja sisarensa perint\u00f6osuudelle.<\/p>\n
"Onko mielest\u00e4nne oikein, ett\u00e4 te tytt\u00e4ret vaaditte oikeutta vanhempienne omaisuuteen, vaikka veljenne on elossa?", virkamies tivasi.<\/p>\n
Sabinan mukaan h\u00e4nen vanhempansa joutuivat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n virkailijalle, ett\u00e4 he kannattavat tasa-arvoa tytt\u00e4rien ja poikien kesken.<\/p>\n
Nepalin hindulaisen kuningaskunnan naiset saivat vuonna 2002 oikeuden peri\u00e4 omaisuutta, mutta lakiin j\u00e4i yh\u00e4 vanha s\u00e4\u00e4nt\u00f6, jonka mukaan naisen on palautettava perint\u00f6ns\u00e4, kun h\u00e4n avioituu.<\/p>\n
Vaikka palautuss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei noudatettaisikaan, nainen menett\u00e4\u00e4 Sabinan mukaan naimisiin menty\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan omaisuuteensa eik\u00e4 voi myyd\u00e4 sit\u00e4 ilman aviomiehen ja t\u00e4m\u00e4n suvun suostumusta.<\/p>\n
Nepal on Kaakkois-Aasian k\u00f6yhin maa, ja kymmenen vuotta jatkunut maolaiskapina on heikent\u00e4nyt oloja entisest\u00e4\u00e4n. Pieni\u00e4 parannuksia naisten asemaan on kuitenkin viime aikoina saatu. <\/p>\n
Nepalin korkein oikeus antoi lokakuussa kaksi naisia koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Toinen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hallituksen lopettamaan perinteisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, jossa naiset pakotetaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuukautisten ajan majassa kotinsa ulkopuolella. Tapa on yh\u00e4 voimassa l\u00e4ntisen Nepalin syrj\u00e4seudulla, samoin kuin Intian puolella rajaa.<\/p>\n
Toinen oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumosi lain, jonka mukaan vain miehill\u00e4 oli oikeus rekister\u00f6id\u00e4 lapsen syntym\u00e4 tai kuolema. Samalla viranomaiset velvoitettiin antamaan syntym\u00e4- ja kansalaisuustodistus my\u00f6s lapsille, joiden vanhemmista ei ole tietoa – ainakin siihen asti, kunnes is\u00e4 on j\u00e4ljitetty.<\/p>\n
Naiset, laki ja kehitys -foorumin puheenjohtaja Pradhan Malla moittii sit\u00e4, ett\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n lapsen henkil\u00f6llisyytt\u00e4 ei voida m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u00e4idin mukaan, joten "\u00e4iti\u00e4 ei tunnusteta itsen\u00e4iseksi kansalaiseksi."<\/p>\n
Nainen voi periaatteessa saada kansalaisuustodistuksen vain, jos h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 tai aviomiehens\u00e4 on tiedossa.<\/p>\n
Mallan mukaan perustuslain takaama sukupuolten tasa-arvo j\u00e4\u00e4 lakia tulkittaessa v\u00e4hempiarvoisten s\u00e4\u00e4d\u00f6sten jalkoihin.<\/p>\n
Lakimies Raju Prasad Chapagai pit\u00e4\u00e4 kuitenkin edistyksen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 korkeimman oikeuden asettama asiantuntijakomitea kehotti hallitusta parantamaan kastittomiin kuuluvan badi-ryhm\u00e4n asemaa. Badi-naiset ovat perinteisesti ty\u00f6skennelleet prostituoituina.<\/p>\n
Chapagai uskoo, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennakkotapauksena, kun vaaditaan muiden syrjittyjen ryhmien aseman kohentamista.<\/p>\n
Pro Public -kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n koulutustilaisuuksissa Nepalissa ja muualla Kaakkois-Aasiassa selvitet\u00e4\u00e4n tasa-arvokysymyksi\u00e4 lakimiehille.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n ohjelmaty\u00f6ntekij\u00e4 Sarmila Shrestha vakuuttaa, ett\u00e4 ty\u00f6sarkaa riitt\u00e4\u00e4 varsinkin alempien oikeusasteiden parissa. <\/p>\n
Tutkimus 50 nepalilaisen alueoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 paljasti h\u00e4nen mukaansa, ett\u00e4 tuomarit soveltavat hyvin heikosti naisten oikeuksia turvaavia kansainv\u00e4lisen lain s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, kuten naisten syrjinn\u00e4n kielt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 Cedaw-sopimusta.<\/p>\n
Katmandussa toimivan kastittomien naisasiaj\u00e4rjest\u00f6n (Fedo) puheenjohtaja Durga Sob muistuttaa, etteiv\u00e4t tuomarien hyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kantaudu syrj\u00e4seutujen naisten korviin.<\/p>\n
"Viidennes Nepalin naisista kuuluu kastittomiin. He ovat kouluttamattomia, lukutaidottomia, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 oikeuksistaan ja syrjittyj\u00e4", Sob t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kovakorvaisuutta esiintyy my\u00f6s hallinnossa, kuten Sabinan perint\u00f6jupakka osoitti. <\/p>\n
"En ymm\u00e4rr\u00e4, miksi virkamiehen piti ottaa niin henkil\u00f6kohtaisesti asia, joka ei kuulunut h\u00e4nelle lainkaan", Sabina ihmetteli.<\/p>\n
"Vain is\u00e4ni ja veljeni kaltaisten ihmisten ansiosta tasa-arvolla on t\u00e4ss\u00e4 maassa mit\u00e4\u00e4n toivoa. Niin ja \u00e4itini, joka asettui vastustamaan sit\u00e4 sovinistisikaa", h\u00e4n jatkoi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 07.11.05 (IPS) – Nepalin laki takaa nykyisin naisille perint\u00f6oikeuden, mutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei aina toimi mutkitta. Vanhakantaiset viranomaiset saattavat esimerkiksi ryhty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n miespuolisten sukulaisten puolta. Nepali Times julkaisi h… Continue Reading