Kigali, 16.01.06 (IPS) – Paikalliset, kansalliset ja kansainv\u00e4liset tuomioistuimet ovat yritt\u00e4neet liki 12 vuoden ajan tehd\u00e4 oikeutta niille, jotka joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Ruandan kansanmurhasta 1994. Eniten porua on noussut murhamiesten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4 yhdyskuntapalveluun. <\/p>\n
<\/p>\n
Yhdyskuntapalvelu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viime vuonna, ja siihen on tuomittu t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 liki 900 henke\u00e4. Heist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaa “tigiste”, joka viittaa yhdyskuntapalvelun ranskankieliseen lyhenteeseen TIG.<\/p>\n
“Talonrakennus tai mik\u00e4 tahansa ty\u00f6rangaistus tuntuu minusta merkityksett\u00f6m\u00e4lt\u00e4. Rangaistuksen pit\u00e4isi vastata aiheutettua tuskaa”, Gitaraman maakunnassa asuva Emilienne Mukabutera sanoo.<\/p>\n
“Miten minun voidaan odottaa el\u00e4v\u00e4n samassa yhteis\u00f6ss\u00e4 perheeni teloittaneiden murhaajien kanssa?” h\u00e4n tivaa ja tunnustaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 uusia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n
Mukabutera menetti 1994 miehens\u00e4 ja kuusi lasta, jotka tapettiin h\u00e4nen silmiens\u00e4 edess\u00e4. Lis\u00e4ksi hutujen Interahamwe-joukkojen j\u00e4senet raiskasivat h\u00e4net. Joukossa oli Mukabuteralle tuttuja naapureita.<\/p>\n
H\u00e4n itse pelastui vain suostumalla avioon yhden hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n kanssa. T\u00e4m\u00e4 vitsaili haluavansa p\u00e4\u00e4st\u00e4 ylpe\u00e4n tutsinaisen makuun.<\/p>\n
Ruandan kansanmurhassa kovan linjan hutut teurastivat noin kolmen kuukauden ajan v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 olleita tutseja ja maltillisia hutuja.<\/p>\n
Tappaminen alkoi, kun Ruandan presidentti\u00e4 Juvenal Habyarimanaa kuljettanut lentokone ammuttiin alas p\u00e4\u00e4kaupungin Kigalin yl\u00e4puolella 6. hutikuuta 1994. Iskussa kuoli samassa koneessa ollut naapurimaan Burundin uusi presidentti Cyprien Ntaryamira.<\/p>\n
Seuranneisiin joukkomurhiin osallistui my\u00f6s Ruandan armeija, ja niiss\u00e4 surmattiin yli 800 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n
Nykyinen opiskelija Bosco Munyemana selvisi hengiss\u00e4 kansanmurhasta, jossa viidakkoveitsi\u00e4 heiluttaneet hutut tappoivat h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
“Minusta Ruandan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n toiminta on naurettavaa. On j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rikolliset armahdetaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4t yksinkertaisiin rakennust\u00f6ihin. Olisi parempi yksinkertaisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 heid\u00e4t vapaiksi, eik\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 kansanmurhasta selvinneit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin”, <\/p>\n
Munyemana sanoo.<\/p>\n
Ruandan oikeusministeri Edda Mukabagwiza kuitenkin kannattaa ty\u00f6palveluohjelmaa, jota h\u00e4n on itse valvonut siit\u00e4 asti kun se syyskuussa alkoi.<\/p>\n
“Ohjelma sallii tuomittujen hankkia uusia ammatillisia taitoja, joiden avulla yhteiskuntaan palaaminen helpottuu”, ministeri sanoo. H\u00e4nen mukaansa koulutus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisoikeuksia ja niihin liittyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n
Ongelmalla on taloudellinen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Jotkut tigistet ovat anoneet armahdusta voidakseen osallistua perheens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4miseen. YK:n mukaan yli puolet Ruandan 8,5-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 alle dollarilla (84 eurosentill\u00e4) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Pohjoisessa kotikyl\u00e4ss\u00e4\u00e4n Kinigiss\u00e4 kansanmurhaan osallistunut Augustin Bizimana perustelee armahdusanomustaan: “Olemme ymm\u00e4rt\u00e4neet riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, ett\u00e4 teimme v\u00e4\u00e4rin. Siksi suostuimme yhdyskuntapalveluunkin.”<\/p>\n
Kolmeksi vuodeksi yhdyskuntapalveluun tuomitun miehen vaimo Marie Jeanne Kantengwa my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansanmurhaan osallistuneita pit\u00e4\u00e4 rangaista. H\u00e4n rinnastaa yhdyskuntapalvelun kuitenkin orjuuteen.<\/p>\n
“Meid\u00e4n mielest\u00e4mme olisi ollut parempi pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t vankilassa sen sijaan, ett\u00e4 heist\u00e4 tuli orjia. Heille ei makseta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n palkkaa, joka auttaisi perheit\u00e4 selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n”, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Yhdyskuntapalvelua suorittava Elias Bagirubwira, 70, taas katsoo ansainneensa rangaistuksen ja n\u00e4rk\u00e4styy sen vertaamisesta orjuuteen.<\/p>\n
TIG:st\u00e4 vastaava virkamies Emmanuel Twagirumukiza kertoo, ett\u00e4 toiminta on keskitetty kahdelle leirille, joista toinen sijaitsee etel\u00e4isess\u00e4 Nyanzan kaupungissa ja toinen keskisell\u00e4 Ruyumban alueella. J\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 el\u00e4\u00e4 noin 780 vankia, joiden joukossa on parisenkymment\u00e4 60-81-vuotiasta.<\/p>\n
Ty\u00f6kseen vangit louhivat kivi\u00e4 katujen p\u00e4\u00e4llysteeksi. Tilauksessa on 12 miljoonaa katukive\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiin Kigaliin, jonka v\u00e4yl\u00e4t aiotaan p\u00e4\u00e4llyst\u00e4\u00e4 vuoteen 2008 menness\u00e4. <\/p>\n
Tigistet my\u00f6s rakentavat ja korjaavat leskien ja orpojen taloja sek\u00e4 kouluja, sairaaloita ja vesis\u00e4ili\u00f6it\u00e4. Toimenkuva kattaa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluakin, kuten mets\u00e4tuhojen ja eroosion ehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kigali, 16.01.06 (IPS) – Paikalliset, kansalliset ja kansainv\u00e4liset tuomioistuimet ovat yritt\u00e4neet liki 12 vuoden ajan tehd\u00e4 oikeutta niille, jotka joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Ruandan kansanmurhasta 1994. Eniten porua on noussut murhamiesten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi… Continue Reading