La Paz, 16.01.06 (IPS) – Evo Moralesin 22. tammikuuta alkava presidenttikausi voi merkit\u00e4 Boliviassa uutta tulemista kokapensaalle. Intiaaneille t\u00e4rke\u00e4 kasvi menetti maineensa kansainv\u00e4lisen huumekaupan vuoksi. <\/p>\n
<\/p>\n
Boliviassa valtav\u00e4est\u00f6n\u00e4 olevia intiaaneja edustava Morales hankki poliittisen kannatuksensa perustan toimiessaan kokapensaan kasvattajien ammattiliiton johtajana. <\/p>\n
Presidenttin\u00e4 h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 muutoksia kokankasvatusta s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4n lakiin, vaikkei puhukaan viljelyn t\u00e4ydellisest\u00e4 vapauttamisesta. Tavoitteena on my\u00f6s poistaa kokapensas YK:n valvottujen aineiden listalta, Moralesin avustaja ja tulevan hallituksen mahdollinen ministeri Juan Ram\u00f3n Quintana kertoo.<\/p>\n
YK:n listalla on aineita, joita voidaan laillisen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen ohella k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huumaus- tai psykotrooppisten aineiden valmistuksessa.<\/p>\n
Boliviassa kokapensaan (erythroxylon coca) lehti\u00e4 on lupa pureskella sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teen ainesosana ja alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n rituaaleissa. <\/p>\n
Muualla kasvi on luokiteltu laittomaksi huumeeksi, vaikka lehtien jalostaminen kokaiiniksi on mutkikas kemiallinen prosessi ja vaatii muitakin ainesosia. <\/p>\n
Sadat bolivialaiset kokankasvattajat riemuitsivat, kun Morales voitti joulukuun presidentinvaalit yll\u00e4tt\u00e4en jo ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella saaden reilut 53 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4. <\/p>\n
Moralesin keskeisiin vaalilupauksiin kuului kokanviljelyn laillistaminen. Se uhmaa Yhdysvaltain yrityksi\u00e4 kitke\u00e4 “ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen” viljely Keski-Boliviassa sijaitsevalta Chaparen alueelta. YK arvioi laittomien viljelmien laajuudeksi jopa 18 000 hehtaaria.<\/p>\n
Boliviassa kokan laillinen viljely on rajoitettu 8 000 hehtaarin alueelle La Pazin maakunnassa sijaitsevassa Los Yungasissa. Sen katsotaan tyydytt\u00e4v\u00e4n intiaanien perinteiset tarpeet. <\/p>\n
Andien vuoriston ketsua- ja aymara-intiaanit ovat vuosisatojen ajan pureskelleet lehti\u00e4 pit\u00e4\u00e4kseen n\u00e4l\u00e4n ja v\u00e4symyksen loitolla.<\/p>\n
Koska koka kuuluu YK:n valvottujen aineiden listalle, sit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 virvoitusjuomia, teet\u00e4, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja muita tuotteita ei saa vied\u00e4 laillisesti ulkomaille.<\/p>\n
Maailman suurin kokaiinin markkina-alue, Yhdysvallat, on koettanut saada Etel\u00e4-Amerikan viljelij\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4n muihin hy\u00f6tykasveihin. <\/p>\n
Teknisen ja raha-avun ohella se on tukenut merkitt\u00e4v\u00e4sti huumekaupan vastaista sotilaallista toimintaa Etel\u00e4-Amerikassa.<\/p>\n
Koka joutui YK:n valvomalle listalle 1980-luvun lopulla, ja Boliviassa rajattiin sallittu viljely Los Yungasiin. Muualla alkoivat Yhdysvaltain tukemat poliisi- ja sotilasoperaatiot viljely\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Bolivian laittoman viljelyn keskus oli 1980-luvulla Chapare, jossa kokaa kasvoi huipussaan 45 000 hehtaarilla. Diktaattori Hugo Banzerin toisen kauden lopulla vuonna 2001 ala oli kutistunut 6 000 hehtaariin.<\/p>\n
Arviot nykytilanteesta vaihtelevat rajusti. YK puhuu 18 000 hehtaarista, mutta yhdysvaltalaisten diplomaattil\u00e4hteiden mukaan kokaa kasvaa vain 5 800 hehtaarilla, joskin ala on nopeassa kasvussa.<\/p>\n
Carlos Mesan presidenttikaudella 2003-2005 kokankasvattajat saivat l\u00e4pi Yhdysvaltain vastustaman my\u00f6nnytyksen: jokainen perhe voi viljell\u00e4 kokaa 40 neli\u00f6metrin alueella. Asiaa ajoivat silloinen kansanedustaja Morales ja h\u00e4nen sosialistinen MAS-puolueensa.<\/p>\n
Quintanan mukaan MAS pyrkii jatkamaan t\u00e4t\u00e4 suuntausta, kunhan Euroopan unionin rahoittama selvitys kokanlehtien kysynn\u00e4st\u00e4 valmistuu.<\/p>\n
Moralesin hallituksen onnistuminen riippuu siit\u00e4, miten se l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia kansainv\u00e4lisi\u00e4 tukijoita menett\u00e4miens\u00e4 yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tilalle, arvioi Franklin Alcaraz del Castillo, Latinalaisamerikkalaisen tieteellisen tutkimuskeskuksen (Celin) huumekysymyksiin erikoistunut johtaja. <\/p>\n
Bolivian bruttokansantuote on 6,7 miljardia euroa, josta 1,5 prosenttia muodostuu ulkomaisesta avusta ja lainoista.<\/p>\n
Yhdysvaltain apu on 126 miljoonaa euroa, josta kolmannes menee huumeiden vastaisiin poliisi- ja sotilastoimiin. <\/p>\n
Morales l\u00e4hti etsim\u00e4\u00e4n uusia tukijoita jo ennen virkaanastujaisiaan k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 Kuubassa, Venezuelassa, Espanjassa, Brasiliassa ja Argentiinassa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
La Paz, 16.01.06 (IPS) – Evo Moralesin 22. tammikuuta alkava presidenttikausi voi merkit\u00e4 Boliviassa uutta tulemista kokapensaalle. Intiaaneille t\u00e4rke\u00e4 kasvi menetti maineensa kansainv\u00e4lisen huumekaupan vuoksi. Boliviassa valtav\u00e4est\u00f6n\u00e4 olevia i… Continue Reading