Washington, 13.02.06 (IPS) – Uhkaillessaan Irania voimatoimilla Yhdysvaltain johto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unohtaneen, ett\u00e4 jos Iran tavoittelee ydinasetta, syyn\u00e4 on paljolti juuri pelko amerikkalaisten sotilastoimista. <\/p>\n
<\/p>\n
Kaksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entist\u00e4 virkailijaa on vahvistanut erillisiss\u00e4 haastatteluissa IPS:lle, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n viime vuosina tekemiss\u00e4 Irania koskevissa turvallisuusselvityksiss\u00e4 nousi jatkuvasti esille pelko, jota Iran tunsi USA:ta kohtaan.<\/p>\n
“Iranin k\u00e4sitys varsinkin Yhdysvaltain ja Israelin muodostamasta uhkasta ei ollut ainoa tekij\u00e4, mutta se oli arviomme mukaan osatekij\u00e4n\u00e4 kaikessa mahdollisen ydinaseen rakentamista koskevassa toiminnassa”, Paul Pillar sanoo. H\u00e4n johti CIA:ssa Irania koskevien turvallisuusselvitysten laadintaa vuosina 2000-2005.<\/p>\n
Pillarin mukaan tiedustelupiireiss\u00e4 on kolmen viime vuoden aikana ollut vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 Iran pyrkii hankkimaan ydinaseen. Samalla kuitenkin uskottiin, ett\u00e4 Washington voisi halutessaan lievitt\u00e4\u00e4 Iranin pelkoja ja vaikuttaa sen suunnitelmiin.<\/p>\n
K\u00e4sityst\u00e4 tuki Iranin toukokuussa 2003 Yhdysvalloille tekem\u00e4 ehdotus, jossa se tarjoutui neuvottelemaan ydinoptiostaan, suhteestaan Hizbollahiin ja muihin Israelin-vastaisiin ryhmiin sek\u00e4 omista turvallisuushuolistaan.<\/p>\n
CIA n\u00e4ki Iranin varusteluhalun taustalla toisaalta my\u00f6s pyrkimyksen Persianlahden alueelliseksi suurvallaksi. Iranin ei kuitenkaan arveltu vaarantavan sen vuoksi suhteitaan Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
Iranin pelko Yhdysvaltain hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ollut “vakio-osana” CIA:n turvallisuusarvioissa, vahvistaa Eilen Laipson, joka teki selvityksi\u00e4 1990-1993 ja seurasi tilannetta kansallisen tiedusteluneuvoston varapuheenjohtajana 1997-2002. H\u00e4n johtaa nykyisin riippumatonta Henry L. Stimson -rauhantutkimuskeskusta.<\/p>\n
Laipsoninkin mielest\u00e4 selvitykset kytkiv\u00e4t Iranin ydin-option sen kokemaan uhkaan. <\/p>\n
“Pystyimme p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n ett\u00e4 julkisista lausunnoistaan, ett\u00e4 he pelk\u00e4siv\u00e4t Yhdysvaltoja”, Laipson muistelee t\u00e4sment\u00e4en, ett\u00e4 pelokkuuden aste vaihteli eri aikoina ja eri tilanteissa.<\/p>\n
Iranin politiikasta tehdyt analyysit kertovat, ett\u00e4 vuoden 1991 Persianlahden sota, jossa Yhdysvallat tuhosi valtaosan Irakin armeijasta, sai Iranin pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n samaa kohtaloa.<\/p>\n
Presidentti George W. Bushin hallituksen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 asenne Irania kohtaan on lis\u00e4nnyt pelkoa. <\/p>\n
Puolustusministeri\u00f6 Pentagonin salainen raportti kongressille vuoden 2002 alkupuolelta nimesi Iranin yhdeksi seitsem\u00e4st\u00e4 valtiosta, jota vastaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ydinasetta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sotilaallisessa tilanteessa. Los Angeles Times paljasti tiedon tammikuussa 2002.<\/p>\n
Viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Bush kytki Iranin “pahan akseliin” Irakin ja Pohjois-Korean rinnalle.<\/p>\n
CIA:n kirje samalta kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 senaatin <\/p>\n
tiedustelukomitean puheenjohtajalle kertoi, ett\u00e4 Iran tuntee asemansa uhatuksi ja pyrkii hankkimaan joukkotuhoaseita. Sen mukaan ulkoisen uhkan aiheuttajaksi koettiin paljolti Yhdysvallat ja pelko yhdisti sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ett\u00e4 kansan halua vahvistaa oman maan turvallisuutta. <\/p>\n
Kun Yhdysvallat oli hy\u00f6k\u00e4nnyt Irakiin 2003, Iranin hallituksen edustaja ilmoitti, ett\u00e4 “yksinapaisessa maailmassa” Iranin t\u00e4ytyy pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotaa Yhdysvaltojen kanssa.<\/p>\n
Sovinnonhalusta kertoi jo yhteisty\u00f6 Yhdysvaltain kanssa Afganistanissa syyskuun 2001 <\/p>\n
terrori-iskujen j\u00e4lkeen ja neuvottelutarjous 2003. Kun Iran ei saanut USA:sta toivomaansa vastakaikua, sen oma ydinoptio korostui. <\/p>\n
Ydinsulkukysymysten tuntija Joseph Cirincione Washingtonissa toimivan Carnegie-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rauhantutkimuslaitoksesta muistuttaa muiden maiden vastaavista kokemuksista:<\/p>\n
“Yht\u00e4\u00e4n maata ei ole saatu pakottamalla luopumaan ydinohjelmastaan, mutta uhkan katoaminen on vakuuttanut monet toimimaan niin.”<\/p>\n
H\u00e4n listaa entisi\u00e4 neuvostotasavaltoja, Argentiinan, Brasilian, Etel\u00e4-Afrikan ja Libyan esimerkkein\u00e4 maista, jotka luopuivat ydinaseista vasta, kun merkitt\u00e4v\u00e4t sis\u00e4iset tai kansainv\u00e4liset muutokset poistivat sen perimm\u00e4isen turvallisuusuhkan, joka ajoi niit\u00e4 ydinvarusteluun.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 13.02.06 (IPS) – Uhkaillessaan Irania voimatoimilla Yhdysvaltain johto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unohtaneen, ett\u00e4 jos Iran tavoittelee ydinasetta, syyn\u00e4 on paljolti juuri pelko amerikkalaisten sotilastoimista. Kaksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu… Continue Reading