Accra, 06.03.06 (IPS) – Aamuaurinko porottaa jo kuumasti l\u00e4nsiafrikkalaisen Ghanan p\u00e4\u00e4kaupungissa Accrassa, mutta Beyeeman-yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t uurastavat paksuissa talvitakeissa. Kiireinen yritys hoitaa ulkomaisen pakastekanan kylm\u00e4varastointia. <\/p>\n
<\/p>\n
“Varastomme riitt\u00e4\u00e4 kerrallaan noin 50 asiakkaan tarpeisiin. S\u00e4ilyt\u00e4mme my\u00f6s paikallisten karjatilojen tuotteita, mutta enimm\u00e4kseen asioimme maahantuojien kanssa”, Beyeemanin kylm\u00e4varaston johtaja Nana Frema Agyemang Ofori-Atta kertoo.<\/p>\n
“Siipikarjan tuonnista on kasvanut iso bisnes. Kun tavara on halpaa, ostajia riitt\u00e4\u00e4 ja jotkut yhti\u00f6t tuovat jopa 12 konttia kuukaudessa. Siksi kylm\u00e4varastoja nousee joka puolelle”, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Tilanne on tuhoisa kotimaiselle kanatarhaukselle. Vuonna 2002 Ghana toi kanaa 26 000 tonnia ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin jo 40 000 tonnia \u2013 p\u00e4\u00e4asiassa Euroopan unionista, jossa tukiaiset pudottavat hinnat alas. <\/p>\n
Viel\u00e4 vuonna 1995 kotimainen kanatarhaus tyydytti 95 prosenttia Ghanan kysynn\u00e4st\u00e4, mutta 2002 sen osuus oli pudonnut 11 prosenttiin ja nyt siit\u00e4kin lienee huvennut puolet pois.<\/p>\n
“Kun kana maksaa Britanniassa 6-7,50 euroa, niin miksi se myyd\u00e4\u00e4n Ghanassa 2,25 eurolla huolimatta rahti- ja k\u00e4sittelykuluista?” Ernest Owusu-Afari ihmettelee. H\u00e4nen johtamansa Afariwaa Farms -kanatila sinnittelee hengiss\u00e4 viimeisten joukossa. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa selitys l\u00f6ytyy tukiaispolitiikasta, jonka ansiosta Britannian tilat voivat vied\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4tuotantonsa halvalla ulkomaille.<\/p>\n
Afariwaa Farms oli aiemmin kukoistava yritys, mutta nyt suuri osa rakennuksista seisoo tyhjill\u00e4\u00e4n ja rikkaruohot rehottavat. Kapasiteetista on en\u00e4\u00e4 kymmenesosa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tuotantokustannusten nousu on johtanut mittaviin ty\u00f6voiman supistuksiin, ja omistajat harkitsevat teurastamon sulkemista.<\/p>\n
Tuontikanan tulva on painanut my\u00f6s pientuottajat polvilleen. <\/p>\n
“Se on yht\u00e4 helvetti\u00e4. Siipikarjaa ei en\u00e4\u00e4 kannata kasvattaa kuin kotitarpeiksi. Ulkomaiset linnut k\u00e4yv\u00e4t kaupaksi paremmin, mik\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska ne ovat jotenkin tulleet sek\u00e4 entist\u00e4 isommiksi ett\u00e4 halvemmiksi”, manaa Joyce Armah, jolla on kanatarha Accran laidalla.<\/p>\n
Halpatuonnin haittavaikutukset Ghanassa eiv\u00e4t rajoitu siipikarjaan. Tekstiiliteollisuus on j\u00e4\u00e4nyt laillisia ja laittomia kanavia pitkin maahan pursuavan kiinalaisen tuontitavaran jalkoihin.<\/p>\n
My\u00f6s riisintuotanto on henkitoreissaan. YK:n tilastojen mukaan Ghanan riisintuonti yli nelinkertaistui vuosina 1993-2002. <\/p>\n
Mainituilta kolmelta tuotannonalalta on kadonnut yli 5 000 ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n
Uusia ty\u00f6paikkoja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n synny, jos hallitus pit\u00e4\u00e4 rajat auki kilpailevalle tuonnille, varoittaa teollisuuden, kaupan ja rahoitusalan ammattiliiton p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Davoh.<\/p>\n
“Emme voi perustaa uusia yrityksi\u00e4 ja odottaa, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t kilpailemaan amerikkalaisten, aasialaisten ja eurooppalaisten j\u00e4ttiyhti\u00f6iden kanssa”, h\u00e4n t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Viranomaiset kuitenkin karsastavat protektionistisia keinoja kotimaisen tuotannon suojelussa. Esimerkiksi siipikarjan tuonnille oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla 40 prosentin vero vuoden 2003 alusta, mutta sit\u00e4 ei toteutettu. Hallituksen mukaan kotimainen tuotanto ei riit\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Jotkut ghanalaiset haluaisivat ottaa mallia Nigeriasta, joka rajoittaa tekstiilien, siipikarjan, muovin ja riisin tuontia jopa naapurimaistaankin.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen Third World Network -j\u00e4rjest\u00f6n Afrikan-johtaja Tetteh Homeku kehottaa harkitsemaan kaikkia mahdollisia keinoja oman tuotannon tukemiseksi.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ettei Ghana pysty tarjoamaan asukkailleen YK:n vuosituhattavoitteiden edellytt\u00e4mi\u00e4 peruspalveluja, jos ty\u00f6paikat jatkavat katoamistaan.<\/p>\n
“Jos Ghanan talouspolitiikkaa ohjaa jatkossakin kotimaisten tuottajien sijasta maahantuojien etu, olemme vaikeuksissa”, h\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Accra, 06.03.06 (IPS) – Aamuaurinko porottaa jo kuumasti l\u00e4nsiafrikkalaisen Ghanan p\u00e4\u00e4kaupungissa Accrassa, mutta Beyeeman-yhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t uurastavat paksuissa talvitakeissa. Kiireinen yritys hoitaa ulkomaisen pakastekanan kylm\u00e4varastointia. … Continue Reading