Bangkok, 02.05.05 (IPS) – Useissa Aasian maissa saatiin jo viime vuonna esimakua siit\u00e4, ett\u00e4 tietokoneviruksilla voidaan h\u00e4irit\u00e4 my\u00f6s matkapuhelinviestint\u00e4\u00e4. Tietoverkkorikollisuus tuntuu muutenkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kehitysmaita kasvualustanaan. <\/p>\n
<\/p>\n
Cabir-niminen virus ilmaantui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004 tiettyihin Nokian k\u00e4nnyk\u00f6ihin Filippiineill\u00e4, Vietnamissa ja Kiinassa. My\u00f6hemmin virus levisi kaikkiaan yhdeks\u00e4\u00e4n maahan, joihin kuuluvat muun muassa Intia ja Arabiemiirikuntien liitto.<\/p>\n
Uhka ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n tyystin ohi. "Se oli ensimm\u00e4inen virushy\u00f6kk\u00e4ys matkapuhelimiin, emmek\u00e4 tied\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, kun viruksen suunnitteli", Kanadan oikeusministeri\u00f6n tietoverkkorikollisuuden asiantuntija Gareth Sansom kertoo.<\/p>\n
Sansom osallistui rikosten ehk\u00e4isy\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n YK:n konferenssiin huhtikuun lopulla Bangkokissa Thaimaassa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa k\u00e4nnykk\u00e4virus osoittaa, ett\u00e4 kehitysmaat eiv\u00e4t ole immuuneja tietoverkkorikollisuudelle. Pikemminkin kehitysmaista on tulossa teollisuusmaita haavoittuvampia, koska it-sektori kasvaa niiss\u00e4 nyt hurjaa vauhtia.<\/p>\n
Sansomin mielest\u00e4 k\u00e4nnykk\u00e4virus on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 rikolliset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t juuri it-alan heikkoja kohtia.<\/p>\n
Toisissa yhteyksiss\u00e4 kehitysmaiden suojaamattomia verkkoyhteyksi\u00e4 on k\u00e4ytetty "laukaisualustoina" hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4 teollisuusmaiden j\u00e4rjestelmi\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen tietoliikenneliiton (ITU) mukaan kehitysmaissa on sataa asukasta kohti 4 internetin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja 3 tietokonetta. Teollisuusmaissa vastaavat luvut ovat 33 ja 36.<\/p>\n
Vaikka teollisuusmaissa asuu vain viidennes maapallon asukkaista, heill\u00e4 on 82 prosenttia tietokoneista. Internetin k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 he muodostavat 76 prosenttia, ja internet-palvelimista on heid\u00e4n hallussaan liki 98 prosenttia.<\/p>\n
YK laatii parhaillaan ensimm\u00e4ist\u00e4 tietoverkkorikollisuutta s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 sopimusta. <\/p>\n
Ajatuksen otti esille Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton, ja tarkoitus on est\u00e4\u00e4 internetin v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esimerkiksi lapsipornon ja virusten levitt\u00e4miseen, kertoo Palitha Kohona, joka johtaa sopimuksen valmistelua YK:ssa.<\/p>\n
Er\u00e4s esimerkki tietoverkon v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 saatiin Australiassa, kun kaksi sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 l\u00e4hetteli 6-7 miljoonaa s\u00e4hk\u00f6postiviesti\u00e4 australialaisiin ja yhdysvaltalaisiin osoitteisiin vaikuttaakseen tietyn amerikkalaisyrityksen noteeraukseen Nasdaq-teknologiap\u00f6rssiss\u00e4.<\/p>\n
Muita tavallisia tietoverkkorikoksia ovat muun muassa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnusten luvaton haltuunotto ja luottokorttien v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6. Tietoj\u00e4rjestelmien kaataminen virusten avulla aiheuttaa toisinaan miljoonavahingot.<\/p>\n
"Ensimm\u00e4iset 1980-luvulla ilmaantuneet virukset oli kirjoitettu Yhdysvalloissa, mutta nyt niit\u00e4 tulee runsaasti 'digikuilun' yli Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta", Sansom sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ongelmaan ei siksi kannata etsi\u00e4 erillisi\u00e4 ratkaisuja. "Valvontamekanismit on toteutettava lukuisilla eri tasoilla, ja niit\u00e4 on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uusilla puolustuskeinoilla, joita luodaan tietoverkkorikollisuutta vastaan", h\u00e4n korostaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 02.05.05 (IPS) – Useissa Aasian maissa saatiin jo viime vuonna esimakua siit\u00e4, ett\u00e4 tietokoneviruksilla voidaan h\u00e4irit\u00e4 my\u00f6s matkapuhelinviestint\u00e4\u00e4. Tietoverkkorikollisuus tuntuu muutenkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kehitysmaita kasvualustanaan. Cab… Continue Reading