Helsinki, 30.05.05 (IPS) – "Tarvitsemme uusia tapoja katsoa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme", kenialaissyntyinen tutkija Geci Karuri vastaa kysymykseen Afrikan tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Etel\u00e4afrikkalaisen Center for Scientific and Industrial Research -tutkimuslaitoksen projektijohtajana ty\u00f6skentelev\u00e4 Karuri vieraili Suomessa kehityskysymyksiin erikoistuneen uutistoimisto IPS:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa.<\/p>\n
"Unohdettu maanosa" -nimitys ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa. Afrikan tilanteeseen on vuosituhannen vaihteesta l\u00e4htien kiinnitetty runsaasti huomiota. Esimerkiksi kolme eri tutkimuslaitosta on laatinut yhteens\u00e4 12 tulevaisuudenkuvaa maanosalle.<\/p>\n
Visioista yksi on varauksettoman my\u00f6nteinen, pari sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 aineksia ja loput ovat pessimistisi\u00e4.<\/p>\n
"Ansaan j\u00e4\u00e4neet leijonat" on YK:n kehitysrahaston UNDP:n ensimm\u00e4inen, vuoteen 2025 ulottuva visio. Sen mukaan Afrikka on tuolloin samassa jamassa kuin nytkin: tuottavuus ja inhimillinen kehitys ovat heikkoja, k\u00f6yhyys ja velkataakka painavat ja maanosa on maailmantalouden sivuraiteella.<\/p>\n
UNDP:n visioiden toinen on \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 on "Leijonat merkitsev\u00e4t reviirins\u00e4". Se kertoo Afrikasta, joka arvostaa omaa perint\u00f6\u00e4\u00e4n ja yhdist\u00e4\u00e4 sen tieteellisen j\u00e4rjen kanssa. <\/p>\n
Kehitys tarkoittaa vapautta kaikille. Poliittiset, perinteiset ja uskonnolliset auktoriteetit puhaltavat yhteen hiileen; resurssit jaetaan nykyist\u00e4 tasaisemmin.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 skenaariossa Afrikka yhdistyy kokonaisuudeksi, jolla on vahva identiteetti. <\/p>\n
Yhdysvaltain tiedusteluelinten laatimien hahmotelmien mukaan Afrikan tulevaisuuden suurin ep\u00e4varmuus liittyy siihen, kuinka huonoksi tilanne oikein voi menn\u00e4.<\/p>\n
Vahvimpienkin maiden menestys riippuu ulkovaltojen, p\u00e4\u00e4asiassa USA:n ja Ranskan, sotilaallisesta ja taloudellisesta tuesta. <\/p>\n
Siirtomaavaltojen tilalla ovat uudet ei-valtiolliset mahdit: ylikansalliset uskonnolliset yhteis\u00f6t, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t, rikollis- ja huumeliigat, palkkasoturit sek\u00e4 kansainv\u00e4liset terroristit, jotka hakevat Afrikasta piilopaikkaa.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6nkasvu, aids ja huono hallinto viimeistelev\u00e4t ilmastonmuutoksen ohella lohduttoman n\u00e4kym\u00e4n.<\/p>\n
Karurin oman tutkimusinstituutin CSIR:n etel\u00e4iselle Afrikalle luomat skenaariot korostavat globaalien talousvoimien ja yksityissektorin merkityst\u00e4.<\/p>\n
Talouskasvu hallitsee asialistaa, mutta siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t vain alueen "isot kissat", kuten taloudellisesti vahvat Etel\u00e4-Afrikka ja Botswana.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6n tila huononee. Kansalaisyhteiskunnalla on entist\u00e4 suurempi rooli sosiaalisen kehityksen tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4iden tulevaisuudenn\u00e4kymien edess\u00e4 afrikkalaisten t\u00e4ytyy Karurin mukaan ruveta ajattelemaan "isosti". Alueellinen yhteisty\u00f6 ja integraatio esimerkiksi Afrikan unionin ja Nepad-talousohjelman muodossa ovat t\u00e4rkeit\u00e4. <\/p>\n
Toisaalta on my\u00f6s ajateltava "pienesti": t\u00e4ytyy hajauttaa hallintoa sek\u00e4 arvostaa oman identiteetin, yhteis\u00f6n ja kulttuurin ainutlaatuisuutta.<\/p>\n
"Ennen kaikkea tarvitsemme uusia tapoja katsoa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme. Meid\u00e4n tulee yhdist\u00e4\u00e4 perinteinen afrikkalainen identiteettimme modernin koulutetun ihmisen identiteettiin. Nyt ne ovat toisistaan jakomielisesti erill\u00e4\u00e4n – my\u00f6s minun kohdallani. Olen samaan aikaan uhri ja etuoikeutettu", tunnustaa Karuri, 31, joka l\u00e4hti 17-vuotiaana Yhdysvaltoihin opiskelemaan. <\/p>\n
Karuri kertoo jo lapsesta saaneensa tyypillisen urbaanin afrikkalaisen koulutuksen, mik\u00e4 tarkoittaa englanninkielist\u00e4 ja brittil\u00e4ist\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Sen valossa afrikkalaisuus on ep\u00e4oleellista.<\/p>\n
"En voinut saada tietoa taustastani \u00e4idinkielell\u00e4ni kikujulla, koska paikalliskielist\u00e4 opetusta ei Keniassa ole."<\/p>\n
"Etel\u00e4-Afrikassakin on alettu huomata, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t kohta en\u00e4\u00e4 osaa omaa kielt\u00e4\u00e4n. Ihmisi\u00e4 kielen menetys huolestuttaa, mutta virallisia kouluj\u00e4rjestelmi\u00e4 ei pyrit\u00e4 muuttamaan. Onko kulttuuria ilman sit\u00e4 ilmaisevaa kielt\u00e4?" Karuri kysyy.<\/p>\n
"Afrikkalaisesta renessanssista" on kirjoitettu monia kirjoja, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 ei tutkijan mukaan n\u00e4y. Esimerkiksi afrikkalainen k\u00e4sity\u00f6taide on kyll\u00e4 elinvoimaista, mutta se on v\u00e4\u00e4nnetty palvelemaan turistien makua.<\/p>\n
Luonto ja biodiversiteetti ovat Afrikan suuria valtteja. Luonnonpuistot ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa valkoisten johtamia ja ulkomaalaisia varten, joten p\u00e4\u00e4symaksutkin ovat <\/p>\n
t\u00e4htitieteellisi\u00e4.<\/p>\n
"Miten me osaisimme arvostaa leijoniamme, kun emme edes n\u00e4e niit\u00e4? Biodiversiteetist\u00e4 puhutaan tuotteistamisen hengess\u00e4, vaikka kyse on kokonaisuuksista. Aitoa huolta luontoon perustuvasta vanhasta tietotaidosta on v\u00e4h\u00e4n", Karuri sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa afrikkalaisilla on hyvin v\u00e4h\u00e4n syit\u00e4 olla ylpeit\u00e4 afrikkalaisuudestaan.<\/p>\n
"Kuitenkin ihmiset ovat toiveikkaita, tarmokkaita ja aika onnellisia. Ihmissuhteet ovat rikkaita ja l\u00e4mpimi\u00e4. Afrikassa on ainutlaatuisuutta, jota on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Afrikan arvostetuimpiin kuuluvassa CSIR-tutkimuslaitoksessa Karurin vastuulla ovat julkisen sektorin palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, kehitt\u00e4minen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsinki, 30.05.05 (IPS) – "Tarvitsemme uusia tapoja katsoa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme", kenialaissyntyinen tutkija Geci Karuri vastaa kysymykseen Afrikan tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4. Etel\u00e4afrikkalaisen Center for Scientific and Industrial Rese… Continue Reading