Toronto, 01.08.05 (IPS) – Gr\u00f6nlantilaisen Kangerdlugssuaqin j\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen on kiihtynyt. Siit\u00e4 lohkeilee valtavia j\u00e4\u00e4- ja vesimassoja Pohjois-Atlanttiin. <\/p>\n
<\/p>\n
"40 vuoden tasaisen jakson j\u00e4lkeen Kangerdlugssuaqista on tullut yksi maailman nopeimmin sulavista j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4", yhdysvaltalaisen Mainen yliopiston j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkija Gordon Hamilton kertoo.<\/p>\n
Hein\u00e4kuisissa mittauksissa Hamilton huomasi, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6n pinta sy\u00f6ksyy mereen 38 metri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 eli 14 kilometri\u00e4 vuodessa. Vauhti on kolminkertainen Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan vuonna 2002 saamiin mittaustuloksiin verrattuna. <\/p>\n
Koko j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 on vuoden 2002 j\u00e4lkeen liikkunut viisi kilometri\u00e4.<\/p>\n
"Maapallon ilmaston l\u00e4mpeneminen on kohottanut Etel\u00e4-Gr\u00f6nlannin l\u00e4mp\u00f6tiloja viime vuosikymmenin\u00e4. J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden huiput sulavat ja saavat aikaan suuria sulavesij\u00e4rvi\u00e4", Hamilton sanoo.<\/p>\n
Kangerdlugssuaqin sulavesij\u00e4rvet katosivat vuonna 2002. Vesi valui railoja pitkin j\u00e4\u00e4tik\u00f6n pohjalle, miss\u00e4 se toimi voiteluaineen tavoin ja kiihdytti j\u00e4\u00e4tik\u00f6n sy\u00f6ksy\u00e4 mereen.<\/p>\n
"Sit\u00e4 mukaa kun l\u00e4mmin ilma levi\u00e4\u00e4 pohjoiseen, muutkin Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t voivat reagoida kuin Kangerdlugssuaq", Hamilton varoittaa.<\/p>\n
Jos n\u00e4in k\u00e4y, valtamerten pinta nousee nopeammin kuin on ennustettu.<\/p>\n
Viime syksyn\u00e4 ryhm\u00e4 tiedemiehi\u00e4 todisti, ett\u00e4 my\u00f6s Gr\u00f6nlannin suurin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 Jakobshavn Isbrae sulaa kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia. Satelliittikuvien mukaan sulaminen alkoi 1990-luvun lopussa, viidenkymmenen vuoden tauon j\u00e4lkeen. Jakobshavn Isbrae suistuu vuodessa mereen 13 kilometrin verran. <\/p>\n
Samanlaisia tuloksia saadaan Etel\u00e4napamantereelta. Tutkijat havaitsivat \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 ainakin kuuden j\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen on kiihtynyt. Nopeimmin hupenee Pine-saaren j\u00e4\u00e4tikk\u00f6, jonka katoaminen nostaisi valtamerten pintaa metrin verran.<\/p>\n
Hein\u00e4kuun lopulla yhdysvaltalaiset tiedemiehet havaitsivat, ett\u00e4 valtamerten pinta on kymmeness\u00e4 vuodessa noussut 2,54 senttimetri\u00e4. Nousutahti on kaksinkertainen verrattuna 50 vuoden jaksoon ennen vuotta 1995. T\u00e4ll\u00e4 tahdilla merten pinta on noussut vuosisadan loppuun menness\u00e4 30-40 senttimetri\u00e4.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan vedenpinnan nousu johtuu p\u00e4\u00e4osin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta. <\/p>\n
Noin 75 prosenttia maapallon makeasta vedest\u00e4 on j\u00e4\u00e4tik\u00f6iss\u00e4. Jos kaikki maailman j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat, valtamerten pinta nousee 70 metri\u00e4, Kanadan valtameri- ja ilmastohallinto arvioi.<\/p>\n
Yksin\u00e4\u00e4n Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4peitteen sulaminen nostaisi valtamerten pintaa seitsem\u00e4n metri\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Toronto, 01.08.05 (IPS) – Gr\u00f6nlantilaisen Kangerdlugssuaqin j\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen on kiihtynyt. Siit\u00e4 lohkeilee valtavia j\u00e4\u00e4- ja vesimassoja Pohjois-Atlanttiin. "40 vuoden tasaisen jakson j\u00e4lkeen Kangerdlugssuaqista on tullut yksi maailman … Continue Reading