Helsinki\/Dar es Salaam, 05.09.05 (IPS) – Kun k\u00e4ynnistimme Helsinki-prosessin kaksi vuotta sitten, ajatuksenamme oli l\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjoista ja etel\u00e4\u00e4 toisiinsa ja koota yhteen erilaiset ryhm\u00e4t, joita globalisaation haasteet koskettavat. <\/p>\n
<\/p>\n
Globalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4, mutta meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 entist\u00e4 tehokkaampia keinoja hallita ja ohjata sit\u00e4, jotta hy\u00f6dyt levi\u00e4v\u00e4t aiempaa tasaisemmin kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n
Ei ole olemasta maailmanhallitusta, eik\u00e4 sellaisen perustaminen tunnu realistiselta. Siksi globalisaation hallinta on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 toisin. <\/p>\n
Helsinki-prosessin perusoletus on, ett\u00e4 koska globalisaatio ylitt\u00e4\u00e4 valtioiden rajat, sen hallinta edellytt\u00e4\u00e4 samaa ja vaatii erilaisten sidosryhmien – hallitusten, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen, yritysten, kansainv\u00e4listen organisaatioiden, akateemisen maailman ja median – mukanaoloa.<\/p>\n
Kaikilla ryhmill\u00e4 on mielest\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4 rooli globaalien ongelmien ratkaisussa ja jo tehtyjen sitoumusten t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. Hallitukset voivat sopia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja laillisista puitteista, elinkeinoel\u00e4m\u00e4 tarjoaa usein teknisi\u00e4 ratkaisuja ja tietotaitoa tehokkaan ongelmanratkaisun avuksi ja kansalaisyhteiskunnalla on kyky lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta ja her\u00e4tell\u00e4 poliittista tahtoa.<\/p>\n
Erilaisten kumppaneiden ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksimielisyyteen jokaisesta yksityiskohdasta voidakseen ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 – syyllisten etsinn\u00e4n sijasta teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 ratkaisuja polttaviin ongelmiin.<\/p>\n
Meill\u00e4 on ollut kunnia johtaa yhdess\u00e4 puhetta korkean tason Helsinki-ryhm\u00e4ss\u00e4, joka aloitti ty\u00f6ns\u00e4 tammikuussa 2004. Sen kokouksissa keskusteltiin laajasta aiheiden kirjosta aina turvallisuudesta ihmisoikeuksiin ja kehityksest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun. Ryhm\u00e4n loppuraportissa tarjoamme yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 monitoimijayhteisty\u00f6t\u00e4 globaaliin ongelmanratkaisuun ja toisaalta listaamme aiheet, joihin t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa tulisi kiireesti soveltaa.<\/p>\n
Valittu l\u00e4hestymistapa tarjoaa mielest\u00e4mme useita etuja:<\/p>\n
1) Se yhdist\u00e4\u00e4 eri tahojen voimat laajentaen samalla "omistajuutta" ja sitoutumista.<\/p>\n
2) Se auttaa ohittamaan pattitilanteet keskittym\u00e4ll\u00e4 syyttelyn sijasta etsim\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 askeleita eteenp\u00e4in. <\/p>\n
3) Sit\u00e4 voidaan soveltaa erityisongelmien ratkaisuun ja eri toimijoiden roolijaon suunnitteluun, samoin kuin laajempiin kysymyksiin rakentamalla luottamusta ja yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 hyvinkin erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 edustavien toimijoiden v\u00e4lille.<\/p>\n
Lyhyesti sanottuna malli on toimintakeskeinen, mukaan ottava ja voimia antava.<\/p>\n
Onnistuakseen t\u00e4llainen yhteisty\u00f6 vaatii avoimuutta, rehellisyytt\u00e4 ja kyky\u00e4 kunnioittaa erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja oppia niist\u00e4. P\u00e4\u00e4paino on pantava yhdist\u00e4ville tekij\u00f6ille erottavien sijaan. Yhteisty\u00f6n ja vuoropuhelun on rakennuttava eri sidosryhmien vahvuuksille eik\u00e4 heikkouksille. Vuoropuhelun on aina t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4 toimintaan, muuten saavutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n
Kaksi vuotta jatkunut Helsinki-prosessi on tuottanut kokemusta vuoropuhelusta ja keskustelua globaalin asialistan painopisteist\u00e4. <\/p>\n
Jatkossa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota kumppaneiden ja liittolaisten etsint\u00e4\u00e4n, jotta prosessit etenisiv\u00e4t. Toiseksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 esitell\u00e4 ty\u00f6mme tulokset kansainv\u00e4lisille j\u00e4rjest\u00f6ille, jotta niiden toteuttamiselle saadaan puitteet.<\/p>\n
Helsinki-ryhm\u00e4 suosittaa "py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ryhmien" muodostamista pohtimaan jatkotoimia eri asia-alueilla, kuten k\u00f6yhyys ja kehitys, ihmisoikeudet, ymp\u00e4rist\u00f6, hallinto sek\u00e4 rauha ja turvallisuus, jotka esiintyv\u00e4t my\u00f6s YK:n vuosituhatjulistuksessa.<\/p>\n
Ryhmien haasteena olisi osoittaa Helsinki-prosessin monitoimijayhteisty\u00f6n tehokkuus kanavoimalla avoin vuoropuhelu yhteisiksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiksi.<\/p>\n
Vaikka Helsinki-prosessin avainsanoma on monitoimijayhteisty\u00f6n soveltaminen globaaliin ongelmanratkaisuun, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ehdotusten toteuttamisesta lankeaa p\u00e4\u00e4vastuu hallituksille. <\/p>\n
Siksi Suomi ja Tansania ovat jo l\u00e4hestyneet valittujen hallitusten ryhm\u00e4\u00e4, joka tunnetaan nimell\u00e4 "Helsinki-prosessin yst\u00e4v\u00e4t". <\/p>\n
"Yst\u00e4v\u00e4t" – Algeria, Brasilia, Britannia, Egypti, Espanja, Etel\u00e4-Afrikka, Intia, Kanada, Malesia, Meksiko, Thaimaa ja Unkari – ovat seuranneet l\u00e4heisesti Helsinki-prosessin ty\u00f6t\u00e4, ja niiden ulkoministerit on kutsuttu koolle Helsinki-konferenssin yhteydess\u00e4. Toivomme, ett\u00e4 siell\u00e4 sovitaan yhteisist\u00e4 toimista prosessin viemiseksi eteenp\u00e4in.<\/p>\n
"Yst\u00e4vien" ryhm\u00e4 on jatkossa avoin kaikille kiinnostuneille hallituksille ja muille.<\/p>\n
Helsingiss\u00e4 7.-9. syyskuuta j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Helsinki-konferenssi on otsikoitu Mobilising Political Will (mobilisoidaan poliittista tahtoa). Se huipentaa prosessin, mutta testaa samalla Helsinki-ryhm\u00e4n suosittelemaa py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n metodia. Toivomme, ett\u00e4 eri sidosryhmien kumppanuus vahvistuu, kun ne kokoontuvat yhteisiin vuoropuheluihin ja p\u00f6ytiin pohtimaan tehtyjen ehdotusten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusta.<\/p>\n
Tarkoituksenamme on tarjota Helsinki-prosessin tuloksia kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle esimerkkin\u00e4 eri ryhmien keskin\u00e4isen luottamuksen vahvistamisesta. Kansainv\u00e4liselt\u00e4 yhteis\u00f6lt\u00e4 ei puutu ehdotuksia ongelmien ratkaisusta; useimmiten puuttuu poliittista tahtoa, joka takaisi voimavarat niiden toteuttamiseen. <\/p>\n
Uskomme, ett\u00e4 rakentamalla luottamusta kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla, voimme koota voimat niiden yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, joihin olemme sitoutuneet.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Erkki Tuomioja on Suomen ja Jakaya M. Kikwete Tansanian ulkoministeri<\/p>\n
\u00a9 Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsinki\/Dar es Salaam, 05.09.05 (IPS) – Kun k\u00e4ynnistimme Helsinki-prosessin kaksi vuotta sitten, ajatuksenamme oli l\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjoista ja etel\u00e4\u00e4 toisiinsa ja koota yhteen erilaiset ryhm\u00e4t, joita globalisaation haasteet koskettavat. Globalisaati… Continue Reading