Afganistan 17.11.25 (IPS) Maryam opiskeli l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Kabulin yliopistossa. H\u00e4nen tarinansa heijastaa juuri sellaista todellisuutta, jota moni afgaaninainen ja -tytt\u00f6 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 el\u00e4\u00e4: el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 puuttuu suunta ja tavoite, ep\u00e4varmuus ja masennus hautaavat toiveet ja unelmat.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTasavallan aikana oli useita mahdollisuuksia kasvuun. Opiskelin toista vuotta hammasl\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Kabulin Yliopistossa. Jos opintoni olisivat edenneet, olisin nyt valmistunut alan ammattilainen. Pystyisin tekem\u00e4\u00e4n arvostamaani ty\u00f6t\u00e4. Mutta nyt minulla ei ole tulevaisuuden toivoa eik\u00e4 tavoitteita.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Maryam kertoo aina halunneensa hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, jotta voisi auttaa kotimaataan ja perhett\u00e4\u00e4n. Opintojensa ohella h\u00e4n harrasti urheilua. Nytkin h\u00e4n tahtoisi jatkaa lentopallon pelaamista. Aikanaan h\u00e4n pelasi sit\u00e4 tunnin joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vanhemmat kannustivat, talibanit veiv\u00e4t toivon<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maryam on 22-vuotias. H\u00e4n asuu Kabulissa is\u00e4ns\u00e4, \u00e4itins\u00e4, kahden sisarensa ja yhden veljen kanssa. Is\u00e4 ty\u00f6skenteli professorina yksityisess\u00e4 yliopistossa ja \u00e4iti oli opettaja.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4nen vanhempansa kannustivat kehittym\u00e4\u00e4n juuri sill\u00e4 alalla, joka kiinnosti.<\/p>\n\n\n\n Kun Maryam vuonna 2020 l\u00e4p\u00e4isi Kabulin yliopiston p\u00e4\u00e4sykokeet, \u00e4iti oli ensimm\u00e4inen, joka h\u00e4nt\u00e4 onnitteli ja toivotti menestyst\u00e4 opintoihin.<\/p>\n\n\n\n Maryam muistelee n\u00e4it\u00e4 onnellisia aikoja ja kiitt\u00e4\u00e4 perhett\u00e4\u00e4n kannustuksesta.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4n oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot, kun tasavallan hallitus kaatui. Talibanit tulivat Kabuliin ja sulkivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti valtion virastojen ovet tyt\u00f6ilt\u00e4. Yliopistojen ovia pidettiin viel\u00e4 avoinna naisillekin.<\/p>\n\n\n\n \u201dSiksi s\u00e4ilytin toiveeni siit\u00e4, ett\u00e4 koulutkin avattaisiin tyt\u00f6ille taas. Kannustin koulua k\u00e4yvi\u00e4 pikkusiskojani \u2013 vakuuttelin, ett\u00e4 ei pid\u00e4 menett\u00e4\u00e4 toivoaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n Vuoden kuluttua Talibanit sulkivat my\u00f6s yliopistojen ovet kokonaan tyt\u00f6ilt\u00e4. Maryamilta kiellettiin opiskelun jatkaminen, kun h\u00e4n oli aloittanut toisen opintovuotensa.<\/p>\n\n\n\n \u201dYliopiston ovet suljettiin yht\u00e4kki\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n varoitusta. Kyyneleet t\u00e4yttiv\u00e4t silm\u00e4ni, kun hyv\u00e4stelin kaikki luokkatoverini. Tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi.\u201d<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s h\u00e4nen vanhempansa menettiv\u00e4t ty\u00f6paikkansa. Nyt h\u00e4nen professori-is\u00e4ns\u00e4 myy hedelmi\u00e4 Kabulin katumarkkinoilla saadakseen perheelleen edes v\u00e4h\u00e4n elantoa.<\/p>\n\n\n\n Se on surullista katseltavaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dIs\u00e4ni ei pysty kattamaan kaikkia perheemme menoja omilla tuloillaan\u201d, Maryam sanoo. \u201dOmpelemme nyt \u00e4itini kanssa vaatteita, jotta ansaitsisimme hieman. El\u00e4m\u00e4 on syd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kodin nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n El\u00e4m\u00e4 ilman tarkoitusta on kovaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maryamin mukaan yksinkertaisesti se, ett\u00e4 on tytt\u00f6, tuntuu rikokselta. Tyt\u00f6t, joilla aikaisemmin oli tuhansia tulevaisuuden unelmia, jotka taistelivat paremman tulevaisuuden eteen ja olivat aktiivisesti mukana yhteis\u00f6ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, taistelevat nyt vakavien tunne-el\u00e4m\u00e4n ongelmien kanssa.<\/p>\n\n\n\n \u201dViet\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4ivi\u00e4mme ilman selkeit\u00e4 suunnitelmia. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnit kotit\u00f6ill\u00e4. Aloitan p\u00e4iv\u00e4ni valmistamalla aamiaista ja jatkan muilla kotit\u00f6ill\u00e4: tiskaan, siivoan, teen ruokaa. Kun saan pienen katkon n\u00e4ihin kotit\u00f6ihin, ompelen naisten vaatteita yhdess\u00e4 \u00e4itini kanssa.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dHuomaan usein muistelevani entisi\u00e4 hyvi\u00e4 aikoja. Kaiken mit\u00e4 tein, tein tarkoituksella ja antaumuksella. Nyt kun her\u00e4\u00e4n, en oikein tied\u00e4 mit\u00e4 voisin tehd\u00e4. Tunnen olevani hukassa. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4varmuus, el\u00e4m\u00e4 ilman tavoitteita ja rutiineja, on vaikuttanut mielialaani.\u201d<\/p>\n\n\n\n Viimeiset nelj\u00e4 vuotta ovat tuntuneet painajaisilta.<\/p>\n\n\n\n \u201dJoka y\u00f6 nukkuessani toivon, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 synk\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t lopultakin p\u00e4\u00e4ttyisiv\u00e4t, ja joka aamu her\u00e4tess\u00e4ni toivon, ett\u00e4 on nykyhallinnon viimeinen p\u00e4iv\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dOlemme sukupolvi, joka sai kasvaa parikymment\u00e4 vuotta demokratiassa, vapaudessa ja tasa-arvossa\u201d, Maryam sanoo. \u201dMutta t\u00e4m\u00e4 h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n joukko on varastanut unelmamme ja tavoitteemme.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dJos Talibanit pysyv\u00e4t vallassa, mik\u00e4 on meid\u00e4n tulevaisuutemme? Toteutuvatko unelmamme koskaan?\u201d<\/p>\n\n\n\n (Inter Press Service\/Learning Together)<\/p>\n\n\n\n Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoisty\u00f6n\u00e4 vuodesta 2009. Kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkil\u00f6llisyys salataan turvallisuussyist\u00e4, samoin haastateltavien oikeat nimet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Afganistan 17.11.25 (IPS) Maryam opiskeli l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Kabulin yliopistossa. H\u00e4nen tarinansa heijastaa juuri sellaista todellisuutta, jota moni afgaaninainen ja -tytt\u00f6 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 el\u00e4\u00e4: el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 puuttuu suunta ja tavoite, ep\u00e4varmuus ja masennus hautaavat toiveet ja unelmat. \u201dTasavallan aikana oli useita mahdollisuuksia kasvuun.… Continue Reading