Caracas 1.9.25 (IPS) Latinalaisen Amerikan yhteis\u00f6radiot ovat yh\u00e4 ahtaammalla puolustaessaan alkuper\u00e4isasukkaiden sananvapautta. Toimintaa vaikeuttavat kansainv\u00e4lisen kehitysavun leikkaukset, hallinnon kovenevat otteet ja yh\u00e4 ammottava digikuilu.<\/p>\n\n\n\n
\u201dYhdysvallat leikkasi yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 viisi miljoonaa dollaria tuestaan sananvapaudelle Keski-Amerikan pohjoisessa kolmiossa\u201d, elsalvadorilainen Oscar P\u00e9rez Maailman yhteis\u00f6radioliitosta (Amarc)<\/a> kertoo.<\/p>\n\n\n\n P\u00e9rez muistuttaa, ett\u00e4 radioiden t\u00e4rkein tukija ovat aina olleet paikalliset alkuper\u00e4isyhteis\u00f6t. Sen lis\u00e4ksi taloutta on p\u00f6nkitetty mainos- ja palvelukaupalla sek\u00e4 ulkomaanavulla.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuuluu noin 1 500 yhteis\u00f6radiota Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelta. P\u00e9rezin mukaan ulkomainen tuki on auttanut radioita \u201dstrategisissa hankkeissa\u201d eli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ja kalliiden laitteiden, kuten l\u00e4hettimien ja antennien, hankinnassa.<\/p>\n\n\n\n Leikkaukset ovat kiihtyneet t\u00e4n\u00e4 vuonna presidentti Donald Trumpin ryhdytty\u00e4 ajamaan alas kehitysapuvirasto Usaidia. \u201dRadioita pitk\u00e4\u00e4n tukeneet eurooppalaiset valtiot ovat seuranneet esimerkki\u00e4 ja kasvattaneet sotilasmenojaan kehitysavun kustannuksella\u201d, P\u00e9rez jatkaa.<\/p>\n\n\n\n Ukrainan sota vaikuttaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n El Salvadorin Usulut\u00e1nissa toimiva Izcanal-radio<\/a> on menett\u00e4nyt Usaidin sek\u00e4 Norjan ja Espanjan tuen. Radion toiminta kattaa sata kuntaa ja vuosibudjetti on ollut noin 100 000 euroa. Ahdinko koskee muitakin El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin yhteis\u00f6radioita, Izcanalin johtaja Alcides Herrera sanoo.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4nen mukaansa El Salvadorin valtio teki aiemmin yhteisty\u00f6t\u00e4 yhteis\u00f6radioiden kanssa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 ilmoituskanavanaan. Se on loppunut vuonna 2019 alkaneella Nayib Bukelen presidenttikaudella.<\/p>\n\n\n\n Kehitysapuleikkaukset kurittavat my\u00f6s Perun Piurassa toimivaa Radio Cutival\u00faa<\/a>, joka on ohjelmillaan edist\u00e4nyt sukupuolten tasa-arvoa ja yhteis\u00f6n kehityst\u00e4, toimitusjohtaja Wilmer Fern\u00e1ndez sanoo.<\/p>\n\n\n\n Radio sai aiemmin tukea uskonnollisilta j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 useista Euroopan maista, \u201dmutta niiden resurssit heikkenev\u00e4t nyt, kun Eurooppa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n rahaa sotiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u201dBoliviassa yhteis\u00f6radioilla on rakenteellisia ongelmia, sill\u00e4 moni niist\u00e4 syntyi valtion tuella tai eurooppalaisten uskonnollisten j\u00e4rjest\u00f6jen avulla. Valtio ei tue en\u00e4\u00e4, ja Euroopan apua verottavat kriisit, kuten Ukrainan sota\u201d, radioiden Erbol-verkoston<\/a> johtaja In\u00e9s Gonz\u00e1lez kertoo.<\/p>\n\n\n\n Kun Erbol menetti valtion ilmoitukset ja tuen, toimintaa laajennettiin digimediaan suuremman yleis\u00f6n ja uusien resurssien toivossa. \u201dSinnittelemme hengiss\u00e4\u201d, Gonz\u00e1lez kuvaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dVaaditaan paavin allekirjoitus\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hallinnon kasvava autoritaarisuus on arkea monissa alueen maissa, mik\u00e4 kahlitsee my\u00f6s yhteis\u00f6radioiden toimintaa.<\/p>\n\n\n\n Nicaraguan hallitus peruutti jo kes\u00e4ll\u00e4 2022 toimiluvan feministiselt\u00e4 Radio Vosilta ja kahdeksalta muulta yhteis\u00f6radiolta. Sen lis\u00e4ksi radioilta on takavarikoitu omaisuutta ja niiden toimittajia on karkotettu maasta, jopa riist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heilt\u00e4 kansallisuus, P\u00e9rez listaa.<\/p>\n\n\n\n Panamassa on helpotettu kaupallisten radioasemien avaamista ja ne valtaavat parhaat taajuudet. \u201dPaikalliset kertovat, ett\u00e4 yhteis\u00f6radion avaamiseksi ei riit\u00e4 v\u00e4hempi kuin paavin allekirjoitus\u201d, h\u00e4n vinoilee.<\/p>\n\n\n\n Izcanalin Herrera valittaa, ett\u00e4 my\u00f6s El Salvadorissa suositaan kaupallisia radioita, mutta yhteis\u00f6radiot ovat tarkassa syyniss\u00e4. Niit\u00e4 rekister\u00f6iv\u00e4t ja valvovat televiranomaisten ohella ty\u00f6ministeri\u00f6, valtiovarainministeri\u00f6 ja syytt\u00e4j\u00e4nvirasto. Toimintaa s\u00e4\u00e4telee lis\u00e4ksi laki ulkomaisista agenteista.<\/p>\n\n\n\n \u201dPiiritystilamme selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 olemme kriittisi\u00e4 hallituksen toimia kohtaan. Hallinto korostaa, kuinka kaunis p\u00e4\u00e4kaupunkimme San Salvador on, kun taas me kerromme k\u00f6yhyydest\u00e4, katujen huonosta kunnosta tai palvelujen puutteesta.\u201d<\/p>\n\n\n\n Fern\u00e1ndezin mukaan Perussakin autoritaarisuus voimistuu. Kehitysapua s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4 lakia uudistettiin vastik\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 varojen k\u00e4yt\u00f6n valvonta kiristyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u201dRadio Cutival\u00fassa olemme ihmisoikeuksien puolella. Valtion viranomaiset osoittivat hiljan voimaan tulleella armahduslailla \u2013 joka koskee terrorismin vastaisen taistelun aikana rikoksista syytettyj\u00e4 \u2013 ett\u00e4 heid\u00e4n toimintansa on ihmisoikeuksien vastaista. Vaikka meit\u00e4 painostetaan itsesensuuriin, pid\u00e4mme kiinni kriittisest\u00e4 kannastamme.\u201d<\/p>\n\n\n\n Sensuuria ja itsesensuuria<\/strong><\/p>\n\n\n\n Monissa alueen maissa, kuten Argentiinassa, El Salvadorissa, Nicaraguassa ja Venezuelassa, vallanpit\u00e4j\u00e4t suhtautuvat entist\u00e4 pense\u00e4mmin hallitusta arvostelevaan mediaan, niin kaupalliseen kuin yhteis\u00f6lliseenkin.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4hemm\u00e4n tunnettua on, ett\u00e4 vasemmistolaisena pidetyn Evo Moralesin presidenttikausilla (2006-2019) Boliviassa Erbol-verkostoa nimitettiin \u201dvalheiden kartelliksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n Venezuelassa toimivan kansainv\u00e4lisen Fe y Alegr\u00eda<\/a> (Usko ja ilo) -verkoston radioasemat ovat my\u00f6s menett\u00e4neet Euroopasta saamaansa tukea. Verkosto on osallistunut kehitysyhteisty\u00f6hankkeisiin Orinocon alueen warao-intiaanien ja Guajiran niemimaan way\u00fau-kansan parissa. Se on muun muassa jakanut tuhat aurinkovoimalla toimivaa radiota waraoille, jotka el\u00e4v\u00e4t ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4 Orinocon valtavalla suistoalueella.<\/p>\n\n\n\n Vuosina 2002-2024 Venezuelassa on rekister\u00f6ity yli 300 radioaseman sulkeminen. Joukkoon mahtuu niin kaupallisia kuin yhteis\u00f6llisi\u00e4kin radioita. Useimmiten sulkeminen on tapahtunut lisenssien uusimatta j\u00e4tt\u00e4misen kautta. Kriittisiksi katsottuja asemia tai ohjelmia on vaiennettu my\u00f6s ep\u00e4iltyihin s\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkomuksiin vedoten.<\/p>\n\n\n\n Venezuelassa, kuten muissakin alueen maissa, sulkemiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sensuuria ja itsesensuuria.<\/p>\n\n\n\n \u201dKaikki s\u00e4nkyyn tai kaikki lattialle\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n YK:n kulttuurij\u00e4rjest\u00f6n Unescon <\/a>ajatus, ett\u00e4 mediakent\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla niin yksityisi\u00e4, julkisia kuin yhteis\u00f6llisi\u00e4kin toimijoita, on vieras monille hallituksille aatetaustasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n P\u00e9rez muistuttaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6radiot eiv\u00e4t vaadi etuoikeuksia vaan tasa-arvoa mediakent\u00e4lle: \u201dJoko kaikki s\u00e4nkyyn tai kaikki lattialle.\u201d<\/p>\n\n\n\n Haastateltavat eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 uusien teknologioiden vy\u00f6ry\u00e4 ja vauhtia tai somevaikuttajia kilpailijoinaan. Heit\u00e4 huolestuttaa se, ett\u00e4 digikuilu pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 yhteis\u00f6radioiden yleis\u00f6t takapajulassa.<\/p>\n\n\n\n Vaikka internet ja k\u00e4nnyk\u00e4t ovat levinneet vallankumouksellisesti, maaseudulla ja kaupunkien laitamilla on yh\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joille radio on t\u00e4rkein tietokanava. Siksi yhteis\u00f6radioiden tekij\u00f6ille pit\u00e4isi saada koulutusta. \u201dMonella on yh\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kasetti, vaikka se pit\u00e4isi vaihtaa siruun\u201d, P\u00e9rez pohtii.<\/p>\n\n\n\n Teknologia vaatii rahaa. \u201dJos haluamme kokeilla vaikkapa videoita, tarvitsemme tehokkaamman verkon, joka maksaa noin 400 euroa kuussa\u201d, elsalvadorilaisen Izcanalin Herrera huomauttaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dUudet teknologiat ja l\u00e4sn\u00e4olo sosiaalisessa mediassa eiv\u00e4t tuo meille taloudellista tuottoa, mutta voimme lis\u00e4t\u00e4 ne pakettitarjouksena mainontaamme. Lis\u00e4ksi ne parantavat uskottavuuttamme nuorten silmiss\u00e4\u201d, Bolivian Erbol-verkoston Gonz\u00e1lez toteaa.<\/p>\n\n\n\n (Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Caracas 1.9.25 (IPS) Latinalaisen Amerikan yhteis\u00f6radiot ovat yh\u00e4 ahtaammalla puolustaessaan alkuper\u00e4isasukkaiden sananvapautta. Toimintaa vaikeuttavat kansainv\u00e4lisen kehitysavun leikkaukset, hallinnon kovenevat otteet ja yh\u00e4 ammottava digikuilu. \u201dYhdysvallat leikkasi yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 viisi miljoonaa dollaria tuestaan sananvapaudelle Keski-Amerikan pohjoisessa kolmiossa\u201d, elsalvadorilainen Oscar P\u00e9rez Maailman… Continue Reading