Pariisi, 07.02.05 (IPS) – Kansainv\u00e4linen sopimus luonnon monimuotoisuudesta astui voimaan jo 1993, mutta se on j\u00e4\u00e4nyt paljolti kuolleeksi kirjaimeksi. Eli\u00f6lajeja katoaa hurjaa vauhtia, vaikka niist\u00e4 olisi ihmiskunnalle mittaamatonta hy\u00f6ty\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Luonto tarjoaa ihmiselle jatkuvasti ilmaisia palveluja muun muassa puhdistamalla vett\u00e4, tasapainoittamalla ilmakeh\u00e4\u00e4 ja muokkaamalla maaper\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4lliseksi, muistuttaa biologi Edward O. Wilson. H\u00e4n on Harvardin yliopiston emeritus-professori ja yksi biodiversiteetti-k\u00e4sitteen isist\u00e4.<\/p>\n
"Ekonomit ja ekologit ovat laskeneet, ett\u00e4 noiden ilmaispalvelujen arvo vuodessa on noin 23 biljoonaa euroa eli enemm\u00e4n kuin koko maapallon yhteenlaskettu kansantuote", Wilson t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 valtaosa eli\u00f6lajeista on keskittynyt etel\u00e4isen pallonpuoliskon kehitysmaihin – varsinkin trooppisiin sademetsiin – joissa asuu my\u00f6s 80 prosenttia ihmisist\u00e4.<\/p>\n
"Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 noiden alueiden asukkaat tuhoavat ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 luonnonvaroja ja eli\u00f6lajeja, koska heill\u00e4 ei ole muuta keinoa pysy\u00e4 hengiss\u00e4. Siksi kehitysmaiden elinolojen parantaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 biodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4miselle", Wilson jatkaa.<\/p>\n
H\u00e4n osallistui tammikuun lopulla Pariisissa j\u00e4rjestettyyn kokoukseen, jossa pohdittiin keinoja biodiversiteettisopimuksen saamiseksi t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Kokous arvioi, ett\u00e4 ihmisen toiminta kiihdytt\u00e4\u00e4 lajien h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 ja uhan alla on nyt noin 16 000 el\u00e4int\u00e4 ja 60 000 kasvia. Prosessia verrataan mittasuhteiltaan dinosaurusten katoamiseen.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan ensi askel lajien pelastamiseksi olisi niiden tunnistaminen, ja sekin on liian valtava hanke nykyisill\u00e4 voimavaroilla.<\/p>\n
Professori Philippe Bouchet Pariisin luonnonhistoriallisesta museosta sanoo, ett\u00e4 noin 10 000 lintulajin kirjaamista auttaa alan harrastajien runsaslukuisuus, mutta yli miljoonan hy\u00f6nteislajin luetteloiminen on kokonaan toinen juttu.<\/p>\n
"Jotta laji p\u00e4\u00e4sisi meid\u00e4n tietoisuuteemme, sill\u00e4 t\u00e4ytyy olla nimi. Mutta jos yhteiskunta ei halua sijoittaa varoja turvatakseen terveen rinnakkainelon 30 miljoonan lajin kanssa, se pit\u00e4\u00e4 niiden luettelointiakin hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4n\u00e4", h\u00e4n arvioi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 07.02.05 (IPS) – Kansainv\u00e4linen sopimus luonnon monimuotoisuudesta astui voimaan jo 1993, mutta se on j\u00e4\u00e4nyt paljolti kuolleeksi kirjaimeksi. Eli\u00f6lajeja katoaa hurjaa vauhtia, vaikka niist\u00e4 olisi ihmiskunnalle mittaamatonta hy\u00f6ty\u00e4. Luo… Continue Reading