Buenos Aires, 05.04.04 (IPS) – Argentiinan ty\u00f6markkinoilla vallitsee jyrkk\u00e4 kahtiajako. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 yritykset etsiv\u00e4t koulutettua v\u00e4ke\u00e4 vakituiseen ty\u00f6h\u00f6n, ja toisaalla miljoonat ihmiset joutuvat tyytym\u00e4\u00e4n p\u00e4tk\u00e4t\u00f6ihin tai heid\u00e4t on tuomittu pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyteen. <\/p>\n
<\/p>\n
Edes reipas talouskasvu ei tunnu auttavan vaikeasti ty\u00f6llistyviksi tuomittuja leiv\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n kiinni, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitosta johtava Ernesto Kritz sanoo.<\/p>\n
Ilmi\u00f6 on tuttu monissa muissakin maissa, ja viime aikoina tehdyt selvitykset ovat luokitelleet sen talouden globalisaation huolestuttavimpiin piirteisiin. <\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n tuoreessa globalisaatioraportissa p\u00e4\u00e4dyttiin vaatimaan kaikille "s\u00e4\u00e4llisi\u00e4 ty\u00f6paikkoja". Raportti laadittiin Suomen presidentin Tarja Halosen ja h\u00e4nen tansanialaisen virkaveljens\u00e4 Benjamin Mkapan johdolla.<\/p>\n
Argentiinassa ty\u00f6tt\u00f6myysaste on nyt 14,5. Vaajaty\u00f6llisi\u00e4 on lis\u00e4ksi 17,6 prosenttia. Maan talous kuitenkin kasvoi viime vuonna 8,7 prosenttia, kun toipuminen vuoden 2001 romahduksesta p\u00e4\u00e4si vauhtiin.<\/p>\n
Kritzin mukaan Argentiinan tekstiili-, jalkine-, muovi-, rakennus- ja metallialan yritykset ovat viime kuukausina valittaneet, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa. <\/p>\n
Samaan aikaan maan ty\u00f6tt\u00f6myysaste olisi 21,4 prosenttia, jos mukaan laskettaisiin tilastoista siivotut perheen\u00e4idit ja -is\u00e4t, jotka nauttivat er\u00e4\u00e4nlaista kotihoidontukea.<\/p>\n
Nykyisist\u00e4 palkansaajista 60 prosenttia on pestattu sopimuksilla, joihin ei sis\u00e4lly lain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ty\u00f6suhde- ja sosiaaliturvaa.<\/p>\n
Argentiinan ty\u00f6markkinoiden "s\u00e4\u00e4llisyys" alkoi murentua 1990-luvulla, kun maan talous avattiin kansainv\u00e4listen luottolaitosten vaatimusten mukaisesti. <\/p>\n
Valtaosa valtion yrityksist\u00e4 ja julkisista palveluista yksityistettiin tavoitteena kevent\u00e4\u00e4 ulkomaista velkataakkaa.<\/p>\n
Velka jatkoi kuitenkin kasvuaan ja on nyt 114 miljardia euroa. Yksityist\u00e4misen tuotot ja ulkomaiset investoinnit eiv\u00e4t vahvistaneetkaan tuotantoel\u00e4m\u00e4\u00e4, vaan hupenivat keinotteluun.<\/p>\n
Seurauksena oli teollisuus- ja maataloustuotannon v\u00e4heneminen, jota ulkomainen halpatuonti kiihdytti.<\/p>\n
Talous romahti vuoden 2001 lopulla, ja pahimmillaan yli puolet 37-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 putosi k\u00f6yhyysrajan alapuolelle. Se tarkoittaa, ett\u00e4 esimerkiksi nelihenkisen perheen kuukausitulot j\u00e4iv\u00e4t alle 718 peson (202 euron).<\/p>\n
Syvimp\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyteen – nelihenkisen perheen kuukausitulot alle 328 pesoa – ajautui per\u00e4ti 25 prosenttia, kun osuus ennen lamaa oli 6 prosenttia. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluu yh\u00e4 liki 21 prosenttia argentiinalaisista, joiden tulot eiv\u00e4t riit\u00e4 edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ravintoon. <\/p>\n
Miljoonien ty\u00f6tt\u00f6myyden tai p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iden kurimukseen juuttuneiden argentiinalaisten joukossa n\u00e4kyy Kritzin mukaan huono-osaisuuden periytyminen: mukana on runsaasti kouluttamattomien vanhempien kouluttamattomia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Buenos Airesin ja muiden kaupunkien kaduilla kulkee tuhansia "vaikeasti ty\u00f6llistyvi\u00e4", jotka penkovat roskalaatikoita etsien kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 materiaaleja.<\/p>\n
Toiset toimivat ty\u00f6tt\u00f6mien j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, jotka tukkivat yh\u00e4 uudelleen katuja ja valtateit\u00e4 vaatien ty\u00f6t\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 valtion tukea.<\/p>\n
Vuodesta 2002 valtio on ohjannut yhden prosentin kansantuotteesta ty\u00f6tt\u00f6miksi j\u00e4\u00e4neiden perheenel\u00e4tt\u00e4jien tukemiseen. Tuen piiriss\u00e4 on 2,3 miljoonaa ihmist\u00e4, joille maksetaan noin 33 euroon kuussa.<\/p>\n
Kritzin mielest\u00e4 tukea tulisi suunnata my\u00f6s koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen niille ty\u00f6tt\u00f6mien lapsille, joilta on j\u00e4\u00e4nyt opintie kesken.<\/p>\n
Opetusministeri\u00f6n mukaan yli 15-vuotiaista argentiinalaisista 67 prosenttia ei ole suorittanut 12-vuotista peruskoulua loppuun. Ilman p\u00e4\u00e4st\u00f6todistusta ei kuitenkaan ole asiaa edes alimman tason "s\u00e4\u00e4llisiin" ty\u00f6paikkoihin, kuten esimerkiksi markettiketjujen hyllyj\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Nuorille, jotka eiv\u00e4t tee ty\u00f6t\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 opiskele, on olemassa vain nykyhetki, se, mit\u00e4 he voivat tehd\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n pysy\u00e4kseen hengiss\u00e4", sanoo matematiikanopettaja Pablo Moseinco, joka ty\u00f6skentelee k\u00f6yh\u00e4n l\u00e4hi\u00f6n koulutuskeskuksessa Buenos Airesin laidalla. <\/p>\n
"Heille voidaan tarjota t\u00f6it\u00e4 puutarhurin apulaisena, siivoojana tai jakeluteht\u00e4viss\u00e4, mutta he eiv\u00e4t ilmaannu paikalle, koska eiv\u00e4t n\u00e4e siin\u00e4 tulevaisuutta", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Kritz my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei ole olemassa "tunnettuja ty\u00f6kaluja", auttamaan ty\u00f6tt\u00f6mien tai p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten lapsia, joilta puuttuvat opinnot, ty\u00f6kokemus ja toiveet paremmasta tulevaisuudesta. <\/p>\n
"Ennemmin tai my\u00f6hemmin on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4 sijoitus koulutukseen ja tukeen, jonka avulla heid\u00e4t voidaan vet\u00e4\u00e4 takaisin yhteiskuntaan", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 05.04.04 (IPS) – Argentiinan ty\u00f6markkinoilla vallitsee jyrkk\u00e4 kahtiajako. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 yritykset etsiv\u00e4t koulutettua v\u00e4ke\u00e4 vakituiseen ty\u00f6h\u00f6n, ja toisaalla miljoonat ihmiset joutuvat tyytym\u00e4\u00e4n p\u00e4tk\u00e4t\u00f6ihin tai heid\u00e4t on tuomitt… Continue Reading