Oruro, Bolivia, 03.05.04 (IPS) – Bolivian vuoristoyl\u00e4ng\u00f6n vanhoista kaivosk\u00e4yt\u00e4vist\u00e4 kuuluu nykyisin vasaran ja taltan nakutusta. Se saattaa pian vaihtua hydraulisen kallioporan \u00e4\u00e4neen, jos metallien kysynn\u00e4n ja hinnan elpyminen johtaa kaivosten uudelleenavaamiseen. <\/p>\n
<\/p>\n
Bolivian silloisen p\u00e4\u00e4tuotteen, tinan, maailmanmarkkinahinta romahti 1985. Valtiollinen kaivosyhti\u00f6 (Comibol) joutui sulkemaan tappiolliset tinakaivokset 1986, jolloin yli 30 000 kaivosmiest\u00e4 menetti ty\u00f6ns\u00e4. <\/p>\n
Bolivian talous oli muutoinkin huonoissa kantimissa, ja inflaatio kiiti pahimmillaan 25 000 prosentin vuosivauhtia. Nykyisin 8,2 miljoonan asukkaan Bolivia on Etel\u00e4-Amerikan k\u00f6yhin maa.<\/p>\n
Koska seudulla ei ollut muuta ty\u00f6t\u00e4 tarjolla, tuhannet kaivosmiesten perheet j\u00e4ttiv\u00e4t Andien hyiset yl\u00e4tasangot l\u00e4ntisiss\u00e4 Oruron, Potos\u00edn ja La Pazin maakunnissa.<\/p>\n
He muuttivat Chaparen alueelle subtrooppiseen Keski-Boliviaan, miss\u00e4 moni ryhtyi viljelem\u00e4\u00e4n kokapensasta kotimaisia ja yhdysvaltalaisia huumevalvontaviranomaisia uhmaten.<\/p>\n
Kokalehtien pureskelu on kuulunut Andeilla el\u00e4vien intiaanien perinteisiin vuosisatojen ajan. Perinteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetun kokan viljelyalue on kuitenkin rajattu Yungasin alueelle La Pazin maakunnassa.<\/p>\n
Bolivian laki sallii kokankasvatuksen 12 000 hehtaarin alueella. Yhdysvaltojen mukaan Boliviassa on nyt kuitenkin 23 500 hehtaarin kokaviljelm\u00e4t. Maa on Kolumbian ja Perun j\u00e4lkeen maailman suurin kokaiinin raaka-aineen tuottaja.<\/p>\n
Jotkut kaivosmiehet kuitenkin j\u00e4iv\u00e4t vanhan elinkeinonsa pariin. He perustivat osuuskuntia ja jatkoivat tinan, lyijyn ja sinkin louhintaa jopa 200 metrin syvyyteen ulottuvissa k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 vasara ja taltta ty\u00f6kaluinaan.<\/p>\n
Heilt\u00e4 puuttuvat nykyaikaiset ty\u00f6kalut ja apuneuvot, kuten ilmanvaihto ja happipullot, ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t venyv\u00e4t pitkiksi.<\/p>\n
Kun tinan hinta pahimmillaan 1980-luvulla romahti dollariin paunalta (pauna on 454 grammaa, dollari nykyisin noin 0,84 euroa), kaivosty\u00f6l\u00e4isten p\u00e4iv\u00e4ansiot saattoivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 nelj\u00e4nnesdollariin.<\/p>\n
Nyt tinasta maksetaan taas yli nelj\u00e4 dollaria paunalta. K\u00e4sity\u00f6n\u00e4 malmia louhivat miehet myyv\u00e4t saaliinsa sulattamoon, ja voivat saada siit\u00e4 12 dollaria p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Minimipalkka on Boliviassa nykyisin 50 dollaria kuukaudessa.<\/p>\n
Kaivosmiesten ty\u00f6olot ovat kuitenkin ankarat: kuilujen myrkyllinen ilma ja raskas ty\u00f6 viev\u00e4t monet ennenaikaiseen hautaan.<\/p>\n
Tinan ja muiden Bolivian tuottamien metallien, kuten vismutin, sinkin, antimonin ja kullan, hinnat ovat viime aikoina nousseet tarjonnan heikkenemisen vuoksi. <\/p>\n
Tinan kysynt\u00e4\u00e4 taas on nostanut Euroopan unionin ymp\u00e4rist\u00f6politiikka, joka pyrkii eroon lyijyn k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa lyijy\u00e4 korvataan tinalla.<\/p>\n
Laajan ja nykyaikaisen kaivostoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4minen Boliviassa saattaa kuitenkin vied\u00e4 kuukausia, sill\u00e4 hintojen nousu tuli kaivosyhti\u00f6ille yll\u00e4tyksen\u00e4, Orurun kaupungissa asuva bolivialainen tutkija Antonio Salas arvioi.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa hiljaiselon vuosikymmenet ovat verottaneet Boliviasta kaivosalan ammattitaitoa. Osa ammattiv\u00e4est\u00e4 muutti ulkomaille ja unohti taitonsa. Boliviaan j\u00e4\u00e4neet ovat enimm\u00e4kseen yli 50-vuotiaita, eik\u00e4 heill\u00e4 riit\u00e4 en\u00e4\u00e4 voimia ja sisua vaativaan kaivosty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Bolivian kaivosteollisuuden kansallisen kamarin puheenjohtaja Gr\u00f3ver Simbr\u00f3n uskoo, ett\u00e4 valtio on valmis sijoittamaan uudelleen kaivosalaan. H\u00e4n edustaa 350:t\u00e4 alan yrityst\u00e4, jotka ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t noin 3 500 ihmist\u00e4.<\/p>\n
Salasin mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Comibolin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 kaivosj\u00e4tteest\u00e4 saisi helposti erotettua tinaa sadan miljoonan dollarin edest\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n yhtyy Simbr\u00f3nin huoleen siit\u00e4, ett\u00e4 rahoitusala ei n\u00e4yt\u00e4 kiinnostuneen kaivostoiminnasta. Mik\u00e4\u00e4n pankki ei ole tarjonnut lainaa alalle hyvist\u00e4 tuotton\u00e4kymist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n
Salas n\u00e4kee kaivosalassa ainoan pelastuksen k\u00f6yhtyneelle L\u00e4nsi-Bolivialle. H\u00e4n vaatii hallitusta vauhdittamaan alan kehityst\u00e4 vapauttamalla laitetuonnin tulleista ja kannustamalla alan tekniikan uusimista.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oruro, Bolivia, 03.05.04 (IPS) – Bolivian vuoristoyl\u00e4ng\u00f6n vanhoista kaivosk\u00e4yt\u00e4vist\u00e4 kuuluu nykyisin vasaran ja taltan nakutusta. Se saattaa pian vaihtua hydraulisen kallioporan \u00e4\u00e4neen, jos metallien kysynn\u00e4n ja hinnan elpyminen johtaa kaivoste… Continue Reading