AGUA CALIENTE 10.6.2024 (IPS) Perinteiselle karjankasvatukselle haetaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 vaihtoehtoa Keski-Amerikassa. Tavoitteena on est\u00e4\u00e4 eroosiota, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 parantaa maaper\u00e4n laatua ja el\u00e4inten hyvinvointia.<\/p>\n
Massiivinen karjatalous yhdistet\u00e4\u00e4n mielikuvissa Latinalaiseen Amerikkaan. Siihen kuuluvat grilliss\u00e4 tuntitolkulla k\u00e4ristyv\u00e4 naudankylki, tuhatp\u00e4iset karjalaumat ja niit\u00e4 cowboyhattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n paimentavat karjatilalliset, rancherot. Maanosa tuottaakin l\u00e4hes nelj\u00e4sosan\u00a0koko maapallon naudanlihasta<\/a>. My\u00f6s Keski-Amerikan alueella karjatalous on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Alueen hallitukset ovat hiljalleen her\u00e4nneet my\u00f6s karjatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin, ja niin valtio kuin yksityiset karjatilallisetkin kokeilevat nyt kest\u00e4v\u00e4n karjatalouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Karjankasvattaja Manuel Alfonso Aguilar on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n useita kest\u00e4vi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 Texas Ranch -tilallaan El Salvadorin Agua Calientessa. Aguilar k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiertolaidunnusta, kasvattaa palkokasveja ja istuttaa puita. Tilan el\u00e4inten hyvinvointi on parantunut ja maidontuotanto lis\u00e4\u00e4ntynyt. \u201dRakennan Texas Ranchilla unelmaani, johon kuuluvat kest\u00e4v\u00e4n karjatalouden arvot\u201d, Aguilar sanoo.<\/p>\n Aguilarin menetelm\u00e4t poikkeavat valtavirrasta El Salvadorissa, jossa karjatalous muodostaa 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 4000 perhett\u00e4<\/a>. Valtaosa heist\u00e4 harjoittaa perinteist\u00e4 karjataloutta, joka johtaa puiden ja metsien h\u00e4vitt\u00e4miseen. Puukadon lis\u00e4ksi karjatalous aiheuttaa\u00a0maaper\u00e4n eroosiota ja\u00a0tiivistymist\u00e4 sek\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kaikki vauhdittaa ilmastonmuutosta.<\/p>\n Kiertolaiduntaminen, palkokasvit ja puut avainasemassa<\/strong><\/p>\n Perinteisesti karja p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n laitumelle sen kummempia miettim\u00e4tt\u00e4. Aguilarkin harjoitti tilallaan jatkuvaksi laidunnukseksi kutsuttua menetelm\u00e4\u00e4, kunnes alkoi etsi\u00e4 sille vaihtoehtoa. Silloin h\u00e4n l\u00f6ysi kiertolaiduntamisen.<\/p>\n Kiertolaiduntamisessa laidun jaetaan lohkoihin, joilla el\u00e4imet laiduntavat vuorotellen. Aguilar on jakanut 57 hehtaarin tilansa 36 laitumen lohkoihin, joilla satap\u00e4inen karja kiert\u00e4\u00e4. Kun karja on kiert\u00e4nyt kaikki lohkot,\u00a0ensimm\u00e4isen lohkon juuristo on elpynyt ja nurmi kasvanut kest\u00e4v\u00e4ksi ja laadukkaaksi rehuksi.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Aguilar on istuttanut puita tilansa ja lohkottujen laidunpalstojen reunoille.\u00a0Puut tarjoavat varjon kuumuudessa helposti stressaantuvalle karjalle.\u00a0Puiden lehdet toimivat my\u00f6s rehuna, sill\u00e4 osa niist\u00e4 on hyvin proteiinipitoisia palkokasveja. Aguilar istutti puita my\u00f6s laitumilleen, mutta s\u00e4hk\u00f6pylv\u00e4\u00e4st\u00e4 syttynyt tulipalo tuhosi ne.\u00a0S\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6 kielt\u00e4ytyi korvaamasta vahinkoa, joten puuston lis\u00e4\u00e4minen on toistaiseksi j\u00e4iss\u00e4.<\/p>\n Aguilar t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 karjan ruokavaliota zacate-rehuviljalla ja itse kasvattamallaan ravitsevalla cratylia -palkokasvilla jonka proteiinipitoisuus on korkea, 28 prosenttia.<\/p>\n Genetiikalla on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli ekologisen karjatalouden kehitt\u00e4misess\u00e4.\u00a0Aguilar on valinnut tilalleen Senegalista kotoisin olevan senepol-rodun,\u00a0koska se sopeutuu parhaiten paikalliseen kuumaan ilmastoon.<\/p>\n Costa Rican karjatilallisia mukana kokeilussa<\/strong><\/p>\n Costa Ricassa, miss\u00e4 karjatalous muodostaa nelj\u00e4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 37 000 perhett\u00e4, kokeillaan parhaillaan samoja menetelmi\u00e4 kuin El Salvadorissa. YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n (FAO) ohjelmaan osallistuu 20 Costa Rican johtavan meijeriyhti\u00f6n Dos Pinosin kumppanuuskarjatilaa<\/a> sek\u00e4 25 kahvitilaa.\u00a0Kest\u00e4vi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 mitataan FAOn pistej\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Yksi yhteens\u00e4 500 hehtaarin alalla toteutettavista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on puiden istutus koko laitumelle.\u00a0Toisin kuin perinteiset karjankasvattajat uskovat,\u00a0nurmi kasvaa my\u00f6s varjossa.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 karjatalous ei ainoastaan paranna maaper\u00e4n laatua ja el\u00e4inten hyvinvointia,\u00a0vaan sill\u00e4 voidaan my\u00f6s suoraan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.\u00a0Se tehd\u00e4\u00e4n sitomalla tai ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maaper\u00e4n orgaaninen hiili mikrobiologisten prosessien avulla,\u00a0jotta se ei p\u00e4\u00e4se ilmakeh\u00e4\u00e4n. Guatemalassa luotetaan perinnetietoon<\/strong><\/p>\n Guatemalassa nautakarjatalouden parissa ty\u00f6skentelee 14 000 tuottajaa. 5,9 prosenttia maan bruttokansantuotteesta muodostava ala ottaa askelia kest\u00e4v\u00e4n tuotannon suuntaan. Maan merkitt\u00e4vin karja-alue Pet\u00e9n edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tehotuotantoa.\u00a0Toimia toteutetaan p\u00e4\u00e4asiassa Mayan luonnonsuojelualueen<\/a> reunalla yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden instituutioiden kanssa.<\/p>\n Quetzaltenangon kunnassa Guatemalan lounaisosassa Tenamaste-kollektiivi nojaa hallituksen hankkeiden sijaan maaseudun perinnetietoon. Se on kehitt\u00e4nyt 15 vuoden ajan orgaanista karjataloutta,\u00a0jota se on soveltanut paitsi karjatalouteen my\u00f6s maatalouteen.\u00a0Kollektiivin ty\u00f6ss\u00e4 yhdistyy maya-alkuper\u00e4iskansojen ja maaseudun perinnetieto. Kollektiivi valmistaa my\u00f6s luonnonl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja ruokkii el\u00e4imi\u00e4\u00a0 orgaanisesti.<\/p>\n “Maatalouden ja karjatalouden kasvaessa sek\u00e4 muiden resurssien,\u00a0kuten veden ja siementen\u00a0hy\u00f6dynt\u00e4misen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 puolustamme kansan oikeuksia ja panostamme el\u00e4m\u00e4\u00e4n”,\u00a0 Willye Urizar Tenamaste-kollektiivista kertoo.<\/p>\n Kollektiivi tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 espanjalaisen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n Veterinarios sin Fronterasin<\/a>\u00a0kanssa. Tiimi tutkii esimerkiksi luonnonl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 el\u00e4inten sairauksien ehk\u00e4isemiseksi ja parantamiseksi.\u00a0L\u00e4\u00e4kkeet valmistetaan paikallisista ja viljellyist\u00e4 kasveista.\u00a0Lis\u00e4ksi el\u00e4imi\u00e4 ruokitaan orgaanisella ruoalla, johon kuuluu juuria,\u00a0lehti\u00e4 ja siemeni\u00e4.<\/p>\n (Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" AGUA CALIENTE 10.6.2024 (IPS) Perinteiselle karjankasvatukselle haetaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 vaihtoehtoa Keski-Amerikassa. Tavoitteena on est\u00e4\u00e4 eroosiota, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 parantaa maaper\u00e4n laatua ja el\u00e4inten hyvinvointia. Massiivinen karjatalous yhdistet\u00e4\u00e4n mielikuvissa Latinalaiseen Amerikkaan. Siihen kuuluvat grilliss\u00e4 tuntitolkulla k\u00e4ristyv\u00e4 naudankylki, tuhatp\u00e4iset karjalaumat ja niit\u00e4 cowboyhattu… Continue Reading
\n“Kun orgaanisen aineksen pitoisuus maaper\u00e4ss\u00e4 kasvaa, se edist\u00e4\u00e4 mikrobien toimintaa hiilen sitoutumiseksi maaper\u00e4\u00e4n”,\u00a0 FAO<\/a>n maatalouden ilmastonmuutostavoitteiden lis\u00e4\u00e4misohjelman koordinaattori\u00a0Arturo Ure\u00f1a sanoo.<\/p>\n