Mwazaro Beach, Kenia 18.3.24 (IPS) Melkein kahden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Mwazaron rantaviivasta n\u00e4kyy naisia Intian valtameress\u00e4. On laskuveden aika ja naiset hoitavat merilev\u00e4viljelmi\u00e4\u00e4n, joiden pitk\u00e4t rivit kelluvat nilkkaan ulottuvassa vedess\u00e4.<\/p>\n
Naiset sitovat lankoja meren pohjaan juntattujen paalujen v\u00e4liin, ja n\u00e4ihin lankoihin he kiinnitt\u00e4v\u00e4t merilev\u00e4n siemeni\u00e4. Kun vuorovesi k\u00e4\u00e4ntyy, naiset palaavat rannalle Mwambaon kyl\u00e4\u00e4n. Merilev\u00e4n kasvatus on Keniassa valtaosin naisten harjoittama elinkeino.<\/p>\n
Mwambaon kyl\u00e4n naiset ovat viljelleet merilev\u00e4\u00e4 seitsemisen vuotta. Vuonna 2017 merilev\u00e4tutkija ehdotti naisille sit\u00e4.<\/p>\n
\u201dKenian etel\u00e4rannikolla kasvavasta kahdesta merilev\u00e4lajista tutkija suositteli meille toista ja neuvoi viljelymenetelm\u00e4n. Korjaamme satoa 45 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. T\u00e4ytyy vain sitoa langat ja sijoittaa kepit kunnolla, jotta vuorovedet eiv\u00e4t vie niit\u00e4 menness\u00e4\u00e4n\u201d, merilev\u00e4nviljelij\u00e4 Rehema Abdalla Mwambaon kyl\u00e4st\u00e4 sanoo.<\/p>\n
Ensin suojeltiin mangrovea<\/strong><\/p>\n Vuotta ennen lev\u00e4nviljelyn k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset olivat aloittaneet mangrovemetsiens\u00e4 suojelun, jotta saisivat mangrovetuhojen takia avomerelle karanneet kalat takaisin kalastajien ulottuville. Rannikon mangrovemets\u00e4t muodostavat turvallisen elinymp\u00e4rist\u00f6n kaloille ja muille merenel\u00e4ville.<\/p>\n \u201dTajusimme, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n mangrovea katoaa, sit\u00e4 kauemmas kalat uivat. Me olemme riippuvaisia kalasta, se merkitsee meille sek\u00e4 ruokaa ett\u00e4 rahaa. Miehet myyv\u00e4t suuret kalat rantahotelleille ja naiset myyv\u00e4t rapuja ja katkarapuja tienvarsilla ja kyl\u00e4toreilla. Tilanne uhkasi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 leip\u00e4\u00e4mme ja niinp\u00e4 ryhdyimme yhteis\u00f6n\u00e4 vapaaehtoisesti suojelemaan ja ennallistamaan mangrovemetsi\u00e4mme\u201d, kyl\u00e4l\u00e4inen Saumu Hamadi kertoo.<\/p>\n \u201dMuodostimme kaksi ryhm\u00e4\u00e4, Mwambao Mkuyuni Youth ja Bati Beach Mwambao. Molempien j\u00e4senist\u00e4 80 prosenttia on naisia\u201d, Hamadi lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Mangroven ennallistamisen yhteis\u00f6koordinaattori ja Batin merilev\u00e4nviljelij\u00f6iden yhdistyksen puheenjohtaja Abdalla Bidii Lewa selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mangrovet ovat jo suojelleet alueen kyli\u00e4. \u201dViime vuoden marras-joulukuussa oli pahoja tulvia. Muualla rannikolla taloja huuhtoutui vesien mukana ja maatiloja tuhoutui, mutta me olimme turvassa.\u201d<\/p>\n Mangrovet tavallaan suojelevat my\u00f6s kauempana rantaviivasta sijaitsevia lev\u00e4viljelmi\u00e4.<\/p>\n \u201dJos merilev\u00e4t irtoavat naruista merenk\u00e4ynnin vuoksi, ne tarttuvat mangroven juuristoihin ja me voimme ker\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 sielt\u00e4. Se on harvinaista, mutta aina silloin t\u00e4ll\u00f6in vuorovedet ovat hyvin voimakkaita\u201d, Hamadi sanoo.<\/p>\n Hyv\u00e4t tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t<\/strong><\/p>\n Merilev\u00e4ll\u00e4 on superruokana suotuisat markkinan\u00e4kym\u00e4t, sill\u00e4 sushin ohella sit\u00e4 voidaan laittaa keittoihin, salaatteihin ja smoothieihin. Lis\u00e4ksi el\u00e4inruoka-, kosmetiikka- ja l\u00e4\u00e4keteollisuus k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 raaka-aineena.<\/p>\n \u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kilo merilev\u00e4\u00e4 menee kaupaksi 35 Kenian shillingill\u00e4 (0,23 \u20ac). T\u00e4ht\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 ansaitsen aina 45 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein 75 000 shillinki\u00e4 (494 \u20ac). Myymme lis\u00e4ksi merilev\u00e4nsiemeni\u00e4 toisille mangroven suojelua harjoittaville naisryhmille\u201d, Hamadi kertoo.<\/p>\n Kyl\u00e4n naisten tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t ovat valoisia, mutta nykyhetkess\u00e4 on viel\u00e4 parantamisen varaa. Naisilla ei esimerkiksi ole veneit\u00e4, joilla he voisivat kuljettaa merilev\u00e4satonsa kuivalle maalle. Niinp\u00e4 he sadonkorjuuaikaan sitovat merilev\u00e4s\u00e4kkej\u00e4 vy\u00f6t\u00e4isilleen ja odottavat alkuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulevaa nousuvett\u00e4, joka kantaa heid\u00e4t raskaine kantamuksineen rantaan.<\/p>\n Naisilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4sy\u00e4 laajemmille markkinoille, vaan he ovat yhden isomman ostajan ja kyl\u00e4tason pienempien ostajien varassa.<\/p>\n Merilev\u00e4 hiilinieluna<\/strong><\/p>\n Lewan mukaan merilev\u00e4nviljely on nousussa my\u00f6s uutena ilmastonmuutoksen vaikutusten lievennysstrategiana, joka samalla tarjoaa rannikkoyhteis\u00f6ille vaihtoehtoisen elinkeinon ja siten v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niiden riippuvuutta kalastuksesta ja mangrovemetsien luonnonvaroista.<\/p>\n Merilev\u00e4t t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t mangroveja imem\u00e4ll\u00e4 itseens\u00e4 vedyn, fosforin ja hiilidioksidin kaltaisia ravinteita. Ne eiv\u00e4t tarvitse multaa, lannoitteita, makeaa vett\u00e4 tai tuholaismyrkkyj\u00e4. Ne kohentavat merkitt\u00e4v\u00e4sti kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Merilev\u00e4t sitovat tehokkaasti hiilidioksidia, joka ei vapaudu niist\u00e4 sadonkorjuun j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Merilev\u00e4t vet\u00e4v\u00e4t vedest\u00e4 massaansa n\u00e4hden enemm\u00e4n kasvihuonekaasuja kuin muut vesikasvit. Mwazaron rantayhteis\u00f6 onkin aikeissa lis\u00e4t\u00e4 merilev\u00e4n osaksi sinist\u00e4 hiilinieluaan. N\u00e4in se kiritt\u00e4\u00e4 muita rannikon yhteis\u00f6j\u00e4 samaan.<\/p>\n (Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mwazaro Beach, Kenia 18.3.24 (IPS) Melkein kahden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Mwazaron rantaviivasta n\u00e4kyy naisia Intian valtameress\u00e4. On laskuveden aika ja naiset hoitavat merilev\u00e4viljelmi\u00e4\u00e4n, joiden pitk\u00e4t rivit kelluvat nilkkaan ulottuvassa vedess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1406,"featured_media":13982,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,1342,5,14,8,3,22,6],"tags":[],"coauthors":[1440],"class_list":["post-13981","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-afrikka","category-ilmasto","category-kehitys","category-koulutus","category-kulttuuri","category-talous","category-vaesto","category-ymparisto"],"yoast_head":"\n