Conakry, 07.06.04 (IPS) – Yhdeks\u00e4n liberialaista naista vuorottelee nelj\u00e4n ompelukoneen \u00e4\u00e4ress\u00e4 Lainen pakolaisleiriss\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Guineassa. Ompelukurssi on tarkoitettu avuksi sodan aiheuttamien traumojen voittamiseen, ja samalla se tarjoaa naisille toivoa leiv\u00e4st\u00e4 kotiinpaluun koittaessa. <\/p>\n
<\/p>\n
Kurssin opettaja Charlesetta Kollie on itsekin Liberian pakolainen. H\u00e4n johti kotimaassaan koulutuskeskusta ennen sotaa. <\/p>\n
"Vaikka minulla oli kaikki mit\u00e4 tarvitsin, l\u00e4hdin Liberiasta sen j\u00e4lkeen kun Charles Taylor valittiin presidentiksi 1997. Pakenin ensin Norsunluurannikolle, mutta sielt\u00e4 sota ajoi minut Guineaan", Kollie kertoo.<\/p>\n
"Yksi lapsistani sairastui ja kuoli matkan aikana. Kaksi lasta ja mieheni ovat kanssani t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lainessa, muusta suvustani en ole kuullut mit\u00e4\u00e4n", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Ompelukurssilainen Yassah Sakie, 30, on kokenut viel\u00e4 kovempia. H\u00e4n joutui Liberian armeijan sotilaiden vangiksi ja raiskaamaksi.<\/p>\n
"Ennen kurssia olin tyystin vailla toivoa, mutta nyt haluan oppia jotakin, jonka avulla pystyn el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itseni ja kolme lastani", Sakie sanoo.<\/p>\n
Pakolaisleirin ompelukurssi liittyy naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan vastaiseen ohjelmaan (Gender-Based Violence, GBV), ja sen rahoituksesta vastaa p\u00e4\u00e4osin YK:n lastenrahasto Unicef.<\/p>\n
Kurssille osallistuva 19-vuotias nuori \u00e4iti Namini Tinna kaipaisi muutakin opetusta. "Opin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ompelemaan, mutta haluaisin kunnon koulutuksen ja riippumattoman el\u00e4m\u00e4n. Suurin toiveeni on onnistua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 taas vanhempani, joista jouduin eroon 1998", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Naisten pahoinpitely ei ole harvinaista pakolaisleiriss\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoden tammi-maaliskuussa Lainessa kirjattiin 391 v\u00e4kivallantekoa naisia vastaan", YK:n pakolaisviraston UNHCR:n Guinean tiedottaja Fatoumata Diariou Tounkara kertoo.<\/p>\n
"Tarjoamme psykologista, l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 ja oikeudellista apua v\u00e4kivallan uhreille", GBV-neuvoja Marie-Aimee Marita selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa seksuaaliseen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n ja raiskaukseen leiriss\u00e4 syyllistyneet yritet\u00e4\u00e4n saada kiinni ja toimittaa telkien taakse Guineassa.<\/p>\n
GBV-ohjelma sodan ja pakolaisuuden aiheuttamien traumojen purkamiseksi aloitettiin Guineaan saapuneiden pakolaisten keskuudessa 1990-luvun alussa. Lainenkin leiriin on tullut pakolaisia, joilta karmeat kokemukset ovat vieneet puhekyvyn. <\/p>\n<\/p>\n
Aloitteen Guinean hankkeesta teki yhdysvaltalainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 International Rescue Committee (IRC). J\u00e4rjest\u00f6 perustettiin 1933 Albert Einsteinin aloitteesta auttamaan saksalaisia natsismin vastustajia.<\/p>\n
Viime vuonna Unicef antoi 13 000 euroa Guineassa koulutukseen, jossa pakolaisille selvitettiin heid\u00e4n oikeuksiaan. Ompelukurssin budjetti on reilut 40 000 euroa.<\/p>\n
"Haluaisin tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 samaa ty\u00f6t\u00e4 Liberiassa, kunhan tilanne sallii. GBV-ohjelmaa pit\u00e4isi jatkaa siell\u00e4", Kollie pohtii.<\/p>\n
Guineassa huhti-toukokuun vaihteessa vieraillut YK:n pakolaisvaltuutettu Ruud Lubbers ilmoitti, ett\u00e4 Liberian pakolaiset palautetaan pian kotiin.<\/p>\n
Lainen leirin 80 000 pakolaisesta on liberialaisia 32 000. Liberian ja Sierra Leonen sis\u00e4llissotien ollessa pahimmillaan YK majoitti 600 000 pakolaista k\u00f6yh\u00e4\u00e4n Guineaan.<\/p>\n
"Olemme palauttaneet kotiin jo yli 80 prosenttia sierraleonelaisista. Nyt liberialaisten on ryhdytt\u00e4v\u00e4 ajattelemaan kotiinpaluuta", Lubbers sanoi.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa valmisteluty\u00f6t Liberiassa ottavat kuitenkin aikansa, joten palautus ei ala ennen tammikuuta 2005.<\/p>\n
Liberiassa alkoi sis\u00e4llissota 1989. Sen 1995 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rauhansopimus ei vakauttanut oloja, sill\u00e4 Taylorin hallintoon tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t oppositioryhm\u00e4t jatkoivat vastarintaa. Taistelut kiihtyiv\u00e4t alkuvuodesta 2003, ja Taylor l\u00e4hti maanpakoon Nigeriaan elokuussa. <\/p>\n
Taylorin eron ja rauhansopimuksen solmimisen j\u00e4lkeen kapinalliset vet\u00e4ytyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4kaupungista Monroviasta, jota valvovat kansainv\u00e4liset rauhanturvaajat. Levottomuudet ovat kuitenkin jatkuneet muualla maassa. Maata johtaa nyt v\u00e4liaikaishallinto, jonka valtakausi kest\u00e4\u00e4 lokakuuhun 2005. <\/p>\n
Arviot Liberian selkkausten uhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vuodesta 1989 l\u00e4htien vaihtelevat nelj\u00e4nnesmiljoonasta puoleen miljoonaan, joista valtaosa on siviilej\u00e4.<\/p>\n
Liberian kolmesta miljoonasta asukkaasta 75 prosenttia el\u00e4\u00e4 nyt k\u00f6yhyydess\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste on 85 prosenttia, ja lukutaitoisten osuus on romahtanut 38 prosenttiin. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Conakry, 07.06.04 (IPS) – Yhdeks\u00e4n liberialaista naista vuorottelee nelj\u00e4n ompelukoneen \u00e4\u00e4ress\u00e4 Lainen pakolaisleiriss\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Guineassa. Ompelukurssi on tarkoitettu avuksi sodan aiheuttamien traumojen voittamiseen, ja samalla se tarjoaa n… Continue Reading