Jakarta, 14.06.04 (IPS) – Harini Bambang Wahonon, 73, talo Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungin Jakartan etel\u00e4laidalla t\u00e4yttyy joka aamu vieraista, joka tulevat oppimaan kotitalousj\u00e4tteiden lajittelua ja muita ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 askareita. <\/p>\n
<\/p>\n
Wahonolla on nelj\u00e4 iskusanaa: rajoita, uudelleenk\u00e4yt\u00e4, kierr\u00e4t\u00e4 ja istuta. Niit\u00e4 h\u00e4n on toistellut vuosikaudet oppilailleen, joita riitt\u00e4\u00e4 kotirouvista virkamiehiin ja opiskelijoista katulapsiin.<\/p>\n
Wahono on nelj\u00e4n lapsen \u00e4iti ja el\u00e4kkeell\u00e4 opettajan ammatista. Vapaaehtoisty\u00f6 on kantanut hedelm\u00e4\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen asuinaluettaan Banjarsaria mainostetaan nyt ekokyl\u00e4n\u00e4, ja siit\u00e4 kaavaillaan matkailukohdetta.<\/p>\n
Banjarsarissa asuvat 390 perhett\u00e4 ovat oppineet lajittelemaan kotitalousj\u00e4tteens\u00e4 ja alkaneet istuttaa puita ja l\u00e4\u00e4kekasveja. Kyl\u00e4st\u00e4 on tullut saastuneen p\u00e4\u00e4kaupunkialueen puhtain ja vihrein.<\/p>\n
Nina Sidle Unsulangi, 66, on istuttanut taloonsa ja puutarhaansa per\u00e4ti 156 eri kasvilajia. H\u00e4n sai 2001 Jakartan parhaan talon palkinnon.<\/p>\n
Unsulangin mukaan kasvit pit\u00e4v\u00e4t niin hyttyset kuin hiiretkin loitolla h\u00e4nen talostaan. "Yrit\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nuorille esimerkki\u00e4 siit\u00e4, millainen terveellisen talon tulee olla", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Banjarsarissa vierailevat oppivat Wahonolta my\u00f6s uusiopaperin valmistusta ja kompostintekoa. Kyl\u00e4st\u00e4 voi ostaa mukaansa l\u00e4\u00e4kekasveja ja kierr\u00e4tysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.<\/p>\n
"Monet tulevat t\u00e4nne ostamaan kompostimultaa ja hyttysi\u00e4 karkottavia kasveja", Wahono kertoo.<\/p>\n
Banjarsarin 1 630 asukkaan joukossa juuri ik\u00e4\u00e4ntyneet kotirouvat ovat ottaneet j\u00e4tteiden lajittelun ja kierr\u00e4tyksen asiakseen. <\/p>\n
Viel\u00e4 1980-luvulla Banjarsarikin oli t\u00e4ynn\u00e4 roskaa ja t\u00f6rky\u00e4. Vuonna 1985 Wahono alkoi valistaa naapuruston rouvia j\u00e4tteiden lajittelusta ja muista ekopuuhista.<\/p>\n
Kymmenisen vuotta my\u00f6hemmin YK:n kasvatus-, tiede-, ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Unesco julisti Banjarsarin j\u00e4tehuollon ja kierr\u00e4tyksen koealueeksi.<\/p>\n
Jakartan kaupungin tilastojen mukaan kotitaloudet tuottavat puolet alueen kiinte\u00e4st\u00e4 j\u00e4tteest\u00e4, josta 83 prosenttia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja loput heitet\u00e4\u00e4n jokiin.<\/p>\n
"Jos jokainen Jakartan kotitalous k\u00e4sittelisi roskansa oikein, meill\u00e4 ei olisi jatkuvasti ongelmia j\u00e4tteiden h\u00e4vityksen kanssa", banjarsarilainen kotirouva Yahman Walyani, 60, sanoo. <\/p>\n
Noin yhdeks\u00e4n miljoonan asukkaan Jakartan j\u00e4tteet kaadetaan p\u00e4\u00e4osin Bekasissa L\u00e4nsi-Jaavalla sijaitsevaan Bantar Gebangiin. L\u00e4hist\u00f6n asukkaat valittavat 104 hehtaarin laajuisen kaatopaikan aiheuttavan ymp\u00e4rist\u00f6- ja terveysongelmia, ja se suljettiinkin kertaalleen tammikuussa.<\/p>\n
Pian kaatopaikka kuitenkin avattiin uudelleen, kun viranomaiset lupasivat maksaa asukkaille noin viisi euroa kuussa korvauksena haitoista.<\/p>\n
"Haluamme kopioida Banjarsarin mallin muihinkin asuinyhteis\u00f6ihin", j\u00e4tehuollon tutkija Sri Bebassari kertoo. H\u00e4nen mukaansa viisi kyl\u00e4\u00e4 eri puolilla Jaavaa on jo l\u00e4htenyt mukaan.<\/p>\n
"Minua ilahduttaa, ett\u00e4 ihmiset ovat oivaltaneet puiden istuttamisen, rohdoskasvien viljelyn ja kotitalousj\u00e4tteen lajittelun hy\u00f6dyt", sanoo Wahono, joka edelleen pys\u00e4htyy aina ja kaikkialla antamaan vett\u00e4 nuutuneelle kasville.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jakarta, 14.06.04 (IPS) – Harini Bambang Wahonon, 73, talo Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungin Jakartan etel\u00e4laidalla t\u00e4yttyy joka aamu vieraista, joka tulevat oppimaan kotitalousj\u00e4tteiden lajittelua ja muita ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 askareita. Wahonolla o… Continue Reading