Buenos Aires, 05.07.04 (IPS) – Kun Argentiinan rautatiet vuosikymmen sitten yksityistettiin, yrityksille avautui helppo, julkisten tukiaisten p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4 liiketoimi. Matkustajan ja valtion n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen yksityistetty junaliikenne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin ajautuneen pahoin sivuraiteille. <\/p>\n
<\/p>\n
Yksityist\u00e4misen j\u00e4lkeen Argentiinan rautatieverkosto on supistunut 35 000 kilometrist\u00e4 8 500 kilometriin ja rautateiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut 95 000:sta 15 000:een.<\/p>\n
Valtio ei ole yksityist\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6tynyt, vaikka sen tavoitteena oli nimenomaan paikata budjetin alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4. Julkisista varoista maksetaan t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 yht\u00e4 paljon tukiaisia yksityisille yrityksille, kuin valtio aikoinaan k\u00e4ytti rautateiden yll\u00e4pitoon.<\/p>\n
Argentiina yksityisti rautatiet 1990-luvun alkupuolella Maailmanpankin suosituksesta. Silloisen presidentin Carlos Menemin hallitus sai Maailmanpankilta lainan, josta maksettiin korvauksia 80 000 irtisanotulle ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n
Kannattamattomina pidetyt linjat lakkautettiin. Maakuntien poikittaislinjat, kansainv\u00e4liset yhteydet ja usean maakuntakaupungin junayhteys p\u00e4\u00e4kaupunkiin lopetettiin. Hiljentyneen radan varrella moni paikkakunta on nuutunut aavekaupungiksi ja alueiden talous on k\u00e4rsinyt.<\/p>\n
"Rautateiden yksityist\u00e4minen on yksi 90-luvulla toteutetun laajan yksityist\u00e4misohjelman pahimpia ep\u00e4onnistumisia", arvioi Latinalaisen Amerikan yhteiskuntatieteiden tutkimusj\u00e4rjest\u00f6 Flacso tutkimuksessaan.<\/p>\n
Rautateiden ty\u00f6ntekij\u00e4liiton puheenjohtaja Elido Veschi puolestaan sanoo, ett\u00e4 hanke ep\u00e4onnistui tavoitteissaan pahoin.<\/p>\n
"P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 oli kaksi: v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtion menoja ja nykyaikaistaa rautatiet. Kumpikaan ei ole toteutunut. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 meill\u00e4 on hajanainen rautatieverkosto ja 15 vuotta vanhemmat junat. Valtio maksaa jokaisesta 75 sentin matkustajalipusta 72 sentti\u00e4", Veschi sanoo.<\/p>\n
Yritykset saivat alunperin kymmenvuotiset toimiluvat ja lis\u00e4houkuttimena tukiaisia. Vastapainoksi niiden piti maksaa vuosittainen korvaus ja huolehtia valtion yh\u00e4 omistamien rautateiden kunnosta. <\/p>\n
Pian valtion piti kuitenkin istua uudelleen neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n yritysten kanssa, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vaativat lippujen hinnannoston uhalla lis\u00e4\u00e4 tukea. Neuvottelujen tuloksena yritysten saamat edut kasvoivat entisest\u00e4\u00e4n ja niiden toimilupia pidennettiin.<\/p>\n
Samaan aikaan junakalusto jatkoi rapistumistaan. Helmikuussa 2003 kansallinen kuljetusty\u00f6ryhm\u00e4 antoi rautateiden toiminnasta kokonaisuutena musertavan arvion, vaikka totesikin yritysten palvelutason toki vaihtelevan.<\/p>\n
Ty\u00f6ryhm\u00e4n selvityksen mukaan 70 prosenttia tutkitusta kalustosta oli saanut huomautuksia teknisist\u00e4 vioista, kuten jarruj\u00e4rjestelm\u00e4n puutteista. <\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2003 tehdyss\u00e4 Buenos Airesin l\u00e4hiliikenteen junan matkustajakyselyss\u00e4 61 prosenttia vastaajista piti palvelua huonona ja 28 prosenttia keskinkertaisena. Vain alle prosentti matkustajista piti junanvaunujen kuntoa hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Buenos Airesin seudun paikallisjunissa on menehtynyt tapaturmaisesti tai onnettomuuksissa satoja ihmisi\u00e4. Onnettomuusriskit kasvavat matkustajien ahtautuessa t\u00e4p\u00f6t\u00e4ysiin juniin – ja joidenkin j\u00e4\u00e4dess\u00e4 jopa porrastasanteelle matkan ajaksi.<\/p>\n
Junien aikataulut heittelev\u00e4t, ja niit\u00e4 saattaa kulkea harvemmin kuin linjaa hoitava yritys on luvannut. <\/p>\n
Hallitus on yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisua pahimpiin ongelmiin. Se avasi hiljattain uuden tarjouskilpailun tavoitteenaan elvytt\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidetty rahtilinja, joka on p\u00e4\u00e4ssyt nykyisten toimiluvan haltijoiden hoidossa ajautumaan rapakuntoon.<\/p>\n
Hallitus peruutti my\u00f6s hiljattain vakaviin sopimusrikkomuksiin syyllistyneen yrityksen toimiluvan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun l\u00e4hiliikenteess\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n
Luvan menett\u00e4nytt\u00e4 yrityst\u00e4 oli aiemmin oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kehotettu turhaan tarjoamaan kelvollista palvelua. Yhti\u00f6n kaluston ja asemien tilaa luonnehdittiin surkeaksi. Matkustajia kuljetettiin – tuomarin sanoin – "kuin karjaa".<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 05.07.04 (IPS) – Kun Argentiinan rautatiet vuosikymmen sitten yksityistettiin, yrityksille avautui helppo, julkisten tukiaisten p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4 liiketoimi. Matkustajan ja valtion n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen yksityistetty junaliikenne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 … Continue Reading