Rio de Janeiro, 19.07.04 (IPS) – Brasilialainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mauricio Rocha e Silva l\u00f6ysi 1948 verenpainel\u00e4\u00e4kkeeksi soveltuvan aineen tehdess\u00e4\u00e4n kokeita k\u00e4\u00e4rmeenmyrkyll\u00e4. Nykyisin aine tuottaa miljoonia dollareita vuosittain – suurelle l\u00e4\u00e4keyritykselle, jolle ainesosan patentti kuuluu. <\/p>\n
<\/p>\n
Meksikolaisen yliopiston tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t lepakon syljest\u00e4 hyytymisen estoaineen, joka p\u00e4ihitti markkinoilla olevat tuotteet. Tutkimusta tukenut eurooppalaisyritys otti keksinn\u00f6n haltuunsa ja myi sen eteenp\u00e4in. Tutkimusryhm\u00e4 j\u00e4i korvauksitta.<\/p>\n
Latinalaisamerikkalaisia tutkijoita moititaan siit\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 aina ymm\u00e4rr\u00e4 patenttien t\u00e4rkeytt\u00e4. "Ongelman taustana on kulttuurikuilu, joka pit\u00e4isi oppia ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n", Brasilian tiede- ja teknologiaministeri\u00f6n virkailija sanoo. <\/p>\n<\/p>\n
Kiistanalaiset patentit selitt\u00e4v\u00e4t kuitenkin vain murto-osan siit\u00e4, miksi Latinalainen Amerikka tuottaa niukasti keksint\u00f6j\u00e4 tai teknologian innovaatioita.<\/p>\n
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rahaa vain v\u00e4h\u00e4n, tutkijoita ei ole tarpeeksi ja aivovuoto vet\u00e4\u00e4 heist\u00e4kin suuren osan ulkomaille. Tiedeasiantuntijat pit\u00e4v\u00e4t tilannetta h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja varoittavat maanosan uhkaavan pudota nykyaikaisen osaamisyhteiskunnan vaatimusten kyydist\u00e4. <\/p>\n
Alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkimukseen ja kehitykseen vaivaiset 0,5 prosenttia. Etel\u00e4-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa luku vaihtelee 2,5 ja 3 prosentin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Brasilia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin prosentin kansantuotteestaan ja Meksiko 0,43 prosenttia. Venezuelassa on viime vuosina j\u00e4\u00e4ty 0,14 prosenttiin.<\/p>\n
Brasilian tavoitteena on kaksinkertaistaa bkt-osuus vuoteen 2006 menness\u00e4, ja Meksiko tavoittelee prosentin bkt-osuutta. Talousongelmat kuitenkin jarruttavat tavoitteiden toteutumista.<\/p>\n
Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus tulee Latinalaisessa Amerikassa valtaosin julkiselta sektorilta, kun taas l\u00e4ntisiss\u00e4 teollisuusmaissa yritykset rahoittavat tuotekehityst\u00e4 innokkaasti. Tilannetta kuvastaa Chile: paikalliset yritykset rahoittavat siell\u00e4 vain viidenneksen tutkimuksesta. <\/p>\n
Suuren meksikolaisen yliopiston professori Gustavo Biniegra-Gonz\u00e1lez pit\u00e4\u00e4 suurimpana ongelmana latinalaisamerikkalaista talousmallia: maat myyv\u00e4t raaka-aineita ja kilpailevat halvalla ty\u00f6voimalla. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan aktiivisesti omaksu uutta teknologiaa, toisin kuin nousevat Aasian maat tekev\u00e4t.<\/p>\n
"T\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 Latinalaisella Amerikan tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4", Biniegra-Gonz\u00e1les varoittaa.<\/p>\n
Professorin mukaan Meksikon hallitus on j\u00e4\u00e4nyt neuvottomaksi Kiinan ja muiden Aasian maiden kehityksen edess\u00e4, kun n\u00e4m\u00e4 ovat yhdist\u00e4neet halvan ty\u00f6voiman tarjontaan kyvyn hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nopeasti uutta teknologiaa.<\/p>\n
Aivovuoto pahentaa maanosan tilannetta entisest\u00e4\u00e4n. Tutkijoita virtaa ulkomaille: chilel\u00e4isist\u00e4 teknologia-alan tutkijoista kolmannes ty\u00f6skenteli ulkomailla vuonna 2000. <\/p>\n
Meksikossa on vain yksi teknologiaan erikoistunut tutkija 10 000 asukasta kohden, kun Saksassa vastaava luku on 20 ja Yhdysvalloissa 42.<\/p>\n
Brasiliasta aivovuoto on ollut monia muita maita v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 mutta sen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n kiihtyv\u00e4n, ellei kotimaassa riit\u00e4 ty\u00f6tarjouksia. Vain noin joka kymmenes brasilialainen tutkija ty\u00f6skentelee yksityisess\u00e4 yrityksess\u00e4.<\/p>\n
Aivovuoto heijastuu my\u00f6s patenttihakemuksiin. Brasiliassa haettiin viime vuonna l\u00e4hes 25 000 patenttia, kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin vuonna 1990, mutta alle puolet hakijoista oli brasilialaisia. Meksikossa j\u00e4tettiin reilut 12 000 patenttihakemusta, joista vain vajaat 500 tuli meksikolaisilta.<\/p>\n
Vaikeuksien keskell\u00e4 voi tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 havaita my\u00f6s valoa. Brasilian hallitus lupaa teknologian kehitysty\u00f6h\u00f6n lis\u00e4\u00e4 rahaa ja pyrkii my\u00f6s innostamaan yrityksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n investointejaan teknologiaan. <\/p>\n
Maa on investoinut viime vuosina runsaasti tietotekniikan ohjelmistojen kehitykseen, ja tuloksia on saatu aikaan.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 19.07.04 (IPS) – Brasilialainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mauricio Rocha e Silva l\u00f6ysi 1948 verenpainel\u00e4\u00e4kkeeksi soveltuvan aineen tehdess\u00e4\u00e4n kokeita k\u00e4\u00e4rmeenmyrkyll\u00e4. Nykyisin aine tuottaa miljoonia dollareita vuosittain – suurelle l\u00e4\u00e4keyri… Continue Reading