Delhi, 16.08.04 (IPS) – Vuosi sen j\u00e4lkeen, kun YK:n inhimillisen kehityksen raportti 2003 osoitti, ett\u00e4 k\u00f6yhyys oli pahentunut vuosikymmenen aikana 54 maassa, Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6 WTO on saavuttanut "historiallisen" maataloussovun, joka kurjistaa kehitysmaita entisest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
<\/p>\n
Hein\u00e4kuun lopulla Genevess\u00e4 k\u00e4ydyiss\u00e4 neuvotteluissa teollisuusmaat k\u00e4yttiv\u00e4t kaikkia keinoja – kiristyst\u00e4, uhkailua ja maanittelua – ja onnistuivat lopulta vaarantamaan sen, mit\u00e4 kehitysmaiden maataloudesta on j\u00e4ljell\u00e4. Itselleen ne varasivat mahdollisuuden jopa nostaa ennest\u00e4\u00e4nkin korkeita maatalouden tukiaisiaan.<\/p>\n
Oikeutta eiv\u00e4t saaneet edes k\u00f6yhist\u00e4 k\u00f6yhimm\u00e4t. Nelj\u00e4 L\u00e4nsi-Afrikan valtiota – Burkina Faso, Mali, Tshad ja Benin on ajettu perikadon partaalle Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Kiinan puuvillantuottajilleen maksamien valtavien tukiaisten vuoksi.<\/p>\n
Yhdysvaltain kauppaneuvottelija Robert Zoellick k\u00e4vi 12 tunnin neuvottelumaratonin l\u00e4nsiafrikkalaisten kanssa. Tuloksena oli ainoastaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen lupaus yhteisty\u00f6st\u00e4 kansainv\u00e4listen luottolaitosten kanssa ja kahdenv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n jatkamisesta.<\/p>\n
Afrikkalaisten puuvillankasvattajien ei todellisuudessa kannata odottaa mink\u00e4\u00e4nlaista muutosta tukiaispolitiikkaan, vaikka WTO:n kauppakiistoja ratkova elin teki hiljan niit\u00e4 tukevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. K\u00f6yhyys ja kurjuus jatkuvat L\u00e4nsi-Afrikassa.<\/p>\n
WTO vain vahvisti muuria, joka suojelee Yhdysvaltain 25 000 puuvillantuottajaa. He saavat karkeasti 3,2 miljardia euroa tukiaisia sadostaan, jonka arvo maailmanmarkkinoilla on 2,5 miljardia euroa.<\/p>\n
Eriarvoisuus on tolkuton: amerikkalaiset puuvillafarmarit nauttivat p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 8,8 miljoonaa euroa tukea samaan aikaan, kun yksist\u00e4\u00e4n L\u00e4nsi-Afrikassa tuhoutuu leip\u00e4puu 10 miljoonalta viljelij\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Yhdysvallat maksaa 148 miljoonaa euroa tukea yhti\u00f6ille, jotka ostavat tukiaisilla tuotetun puuvillan.<\/p>\n
Keinotekoisen alas painettu puuvillan hinta aiheuttaa sen, ett\u00e4 afrikkalaiset tuottajat pystyv\u00e4t kattamaan vain 60 prosenttia kuluistaan, vaikka ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle puoleen teollisuusmaiden tasosta.<\/p>\n
Puhe kauppaa v\u00e4\u00e4rist\u00e4vien maataloustukien v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 on pelkk\u00e4\u00e4 harhaa. Zoellick ja EU:n v\u00e4istyv\u00e4 kauppakomissaari Pascal Lamy poistuivat WTO-neuvotteluista t\u00e4ysin tietoisina siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n todellisia leikkauksia ei tarvitse tehd\u00e4.<\/p>\n
WTO-sopimus tosin sanoo, ett\u00e4 kauppaa v\u00e4\u00e4rist\u00e4vi\u00e4 tukia tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 20 prosenttia. Laskelmat on kuitenkin tehty sellaisella kaavalla, ett\u00e4 korottamalla tiettyj\u00e4 sallittuja tukia USA ja EU voivat itse asiassa lis\u00e4t\u00e4 maataloutensa kannustuspottia.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi teollisuusmaat onnistuivat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n koskemattomina omat suojamuurinsa, kuten erityis- ja erilliskohtelun, erityiset turvalausekkeet ja "herkki\u00e4 tuotteita" koskevat varaukset. Esimerkiksi puuvilla voidaan nyt luokitella "herk\u00e4ksi" tuotteeksi, samoin kuin korkeita tukia nauttivat meijeri-, sokeri-, hedelm\u00e4- ja vihannestuotteet. <\/p>\n
Kehitysmaat taas pakotettiin avaamaan markkinoitaan entisest\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olikin Geneven neuvottelujen todellinen tarkoitus. Niille j\u00e4tettiin ainoastaan mahdollisuus est\u00e4\u00e4 tiettyjen ruokaturvan kannalta arkojen tuotteiden tuonti.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen kaupan vapauttaminen on jo ennest\u00e4\u00e4n tehnyt hallaa kehitysmaiden taloudelle romahduttamalla hinnat sek\u00e4 maaseudun palkat ja ty\u00f6llisyyden, mutta sek\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 riit\u00e4. Niiden markkinoiden avaaminen h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusia maaseudun asukkaita vaatimattomilta viljelyksilt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Ruoan tuonti ulkomailta tarkoittaa ty\u00f6tt\u00f6myyden tuomista, mutta WTO ei ole suostunut laatimaan tasetta, josta n\u00e4kyisiv\u00e4t sen ajaman mallin inhimilliset ja ymp\u00e4rist\u00f6kustannukset. <\/p>\n
Maailmanpankin virheellisen arvion mukaan kaupan vapauttaminen tuo yli 400 miljardin euron hy\u00f6dyt. Totuus on kuitenkin se, ett\u00e4 avaamalla lis\u00e4\u00e4 rajojaan tuonnille kehitysmaat raunioittivat oman maataloutensa.<\/p>\n
Kun Filippiinit vapautti maissintuonnin 1997, miljoonat viljelij\u00e4t menettiv\u00e4t elinkeinonsa. Tuolloin yhdysvaltalaiset maissintuottajat saivat keskim\u00e4\u00e4rin 16 400 euroa tukiaisia vuodessa ja viljelij\u00e4t Filippiinien Mindanaon saarella ansaitsivat 300 euroa vuodessa.<\/p>\n
Keski-Amerikassa raakakahvin hinta on romahtanut nelj\u00e4nnekseen vuoden 1960 tasosta, alan tappiot olivat 584 miljoonaa euroa vuonna 2001.<\/p>\n
Afrikan maista esimerkiksi Etiopian ja Ugandan vientitulot ovat huvenneet rajusti. Indonesia kuului maailman kymmenen suurimman riisinviej\u00e4n joukkoon ennen WTO:n perustamista, mutta 1998 se oli maailman suurin riisintuoja. Peru tuo nykyisin 40 prosenttia ruoastaan.<\/p>\n
Maataloustuotteiden tuonti Intiaan on nelinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana, ja Pakistan ja Bangladesh ovat samalla tiell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kehityssuunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi uusi WTO-sopimus ei tee mit\u00e4\u00e4n mainittavaa.<\/p>\n
Kun halvat maataloustuotteet valtaavat kehitysmaat, maailma saa n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti suurimmat v\u00e4est\u00f6nsiirrot, joiden aiheuttajana on maatalouden kuihtuminen. Sen taloudelliset ja poliittiset seuraukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kehitysmaiden kannettaviksi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Devinder Sharma on elintarvike- ja kauppapolitiikan tutkija. H\u00e4n on julkaissut muun muassa teokset GATT to WTO: Seeds of Despair ja In the Famine Trap.<\/p>\n<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 16.08.04 (IPS) – Vuosi sen j\u00e4lkeen, kun YK:n inhimillisen kehityksen raportti 2003 osoitti, ett\u00e4 k\u00f6yhyys oli pahentunut vuosikymmenen aikana 54 maassa, Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6 WTO on saavuttanut "historiallisen" maataloussovun, … Continue Reading