Kotabaru, Indonesia, 03.11.03 (IPS) – Hyv\u00e4t ajat ovat takanap\u00e4in Indonesian Sebukun saaren asukkailla, vakuuttaa Abidin-niminen kyl\u00e4nvanhin. H\u00e4nen mukaansa australialaisen kaivosyhti\u00f6n tulo on pilannut kalansaaliit ja mets\u00e4t ja pakottanut asukkaat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
<\/p>\n
Muutkin saarelaiset valittavat, ettei heille maksettu kunnollisia korvauksia menetetyist\u00e4 maista ja kotiel\u00e4imist\u00e4, kun Bahari Cakrawala Sebuku (BCS) ryhtyi tuottamaan hiilt\u00e4 saarella 1998.<\/p>\n
Australialaisen BCS:n osakkeista 15 prosenttia on indonesialaisten omistuksessa, ja yhti\u00f6ll\u00e4 on yksinoikeus kaivostoimintaan 3 000 asukkaan Sebukun saarella.<\/p>\n
"Korvauksista ei neuvoteltu meid\u00e4n kanssamme. Yhti\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si hinnan, joka meid\u00e4n oli hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4", Abidin sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa yhti\u00f6 maksoi maasta vain 5 000 rupiaa (noin 50 eurosentti\u00e4) neli\u00f6lt\u00e4, vaikka k\u00e4yp\u00e4 hinta olisi ollut kymmenkertainen.<\/p>\n
BCS:n lakimies Hasbiyadhi Munawir puolestaan vakuuttaa, ett\u00e4 yhti\u00f6 kertoi <\/p>\n
kaivossuunnitelmistaan kyl\u00e4l\u00e4isille, eik\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n niit\u00e4 vastaan. "Puhuimme my\u00f6s korvauksista ja p\u00e4\u00e4simme sopimukseen", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Indonesian laki ei m\u00e4\u00e4rittele t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 korvaussummia, mutta edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiasta neuvotellaan maanomistajien ja ostajan kesken.<\/p>\n
Munawir muistuttaa, ett\u00e4 yhti\u00f6 on my\u00f6s rakentanut teit\u00e4 saaren syrj\u00e4kolkille. "Kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 eristyksiss\u00e4. Me luomme infrastruktuuria ja autamme yhteis\u00f6n kehityst\u00e4", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Indonesian presidentti Megawati Sukarnoputri palkitsi aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna BCS:n parhaasta yhteis\u00f6n kehityshankkeesta.<\/p>\n
Kaivosministeri\u00f6n tilastojen mukaan saarella on tuotettu kymmenen miljoonaa tonnia hiilt\u00e4 p\u00e4\u00e4osin vientiin, ja j\u00e4ljell\u00e4 olevat varannot ovat 14 miljoonaa tonnia. Saarella on lis\u00e4ksi suuret kupari- ja rautaesiintym\u00e4t.<\/p>\n
BCS:n alkuper\u00e4inen toimilupa salli hiilenkaivun 30 000 hehtaarin alueella. Viime vuosina toiminta on kuitenkin levinnyt laajemmalle ja ulottuu jo suojeltuun mets\u00e4\u00e4n ja asuinalueiden liepeille.<\/p>\n
"He kaatavat j\u00e4tteens\u00e4 suoraan jokeen ja meren rantaan niin, ett\u00e4 kalat ovat kadonneet. Joudumme menem\u00e4\u00e4n kauas merelle saadaksemme kourallisen kalaa", kalastaja Muhammad Safaruddin valittaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa rannan tuntumasta sai aiemmin helposti 250 kilon kalansaaliin, mutta nyt ulkomerelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei nouse 50 kiloa enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Juansyah-niminen kyl\u00e4l\u00e4inen taas kertoo kaivosj\u00e4tteen t\u00e4rvelleen h\u00e4nelt\u00e4 1,5 hehtaarin kumipuuplantaasin. "J\u00e4te tappoi meilt\u00e4 sadoittain puhveleita ja kanoja, eik\u00e4 yhti\u00f6 korvannut niist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Sebukun asukkaat ovat valittaneet kaikkiin viranomaisasteisiin presidentti\u00e4 my\u00f6ten, mutta vastauksia ei ole toistaiseksi kuulunut.<\/p>\n
Hallitus on julistanut Sebukun saaren luonnonsuojelualueeksi, sill\u00e4 siell\u00e4 asuu monta harvinaista el\u00e4inlajia, kuten oranki ja bekantan-apina. Pinta-alaltaan 255 000 neli\u00f6kilometrin Sebuku on p\u00e4\u00e4osin suota ja sademets\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 on kumi- ja pippuriviljelmi\u00e4.<\/p>\n
Kun kaivostoiminta on heikent\u00e4nyt kalastus- ja viljelymahdollisuuksia, monet saarelaiset ovat hankkiutuneet kaivosyhti\u00f6n leipiin. Abidinin mukaan se on merkinnyt elintason laskua, sill\u00e4 paikallisille tarjotaan kaivoksilta kehnoimmin palkatut ty\u00f6t.<\/p>\n
"Kalastus ja viljely tuotti minulle noin 300 euroa kuussa, nyt tienaan kaivoksella noin kolmasosan siit\u00e4", Ahmad Aini sanoo.<\/p>\n
Moni sebukulainen on j\u00e4tt\u00e4nyt kotisaarensa ja muuttanut sen pohjoispuolella sijaitsevan Kalimantanin kaupunkeihin. <\/p>\n
Ahmad Yahya l\u00e4hti rakennust\u00f6ihin Etel\u00e4-Kalimantanin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Banjarmasiniin, koska "Sebukussa ei ole en\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4".<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kotisaarella on k\u00e4ynniss\u00e4 "vinoutunut konflikti", jossa pieni yhteis\u00f6 kamppailee oikeudestaan el\u00e4\u00e4 valitsemallaan tavallaan. Vastassa on valtava yhti\u00f6, joka uskoo oikeuteensa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omalla toiminnallaan paikalliset elinkeinot ja perinteet.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kotabaru, Indonesia, 03.11.03 (IPS) – Hyv\u00e4t ajat ovat takanap\u00e4in Indonesian Sebukun saaren asukkailla, vakuuttaa Abidin-niminen kyl\u00e4nvanhin. H\u00e4nen mukaansa australialaisen kaivosyhti\u00f6n tulo on pilannut kalansaaliit ja mets\u00e4t ja pakottanut asukkaa… Continue Reading