M\u00e9xico, 08.12.03 (IPS) – Latinalaisen Amerikan intiaanit ovat vajaan vuosikymmenen aikana kaataneet kaksi presidentti\u00e4 ja saaneet jalansijan useisiin parlamentteihin, kunnanvaltuustoihin ja ministeri\u00f6ihin. <\/p>\n
<\/p>\n
Maanosan 400 miljoonasta asukkaasta l\u00e4hes 50 miljoonaa kuuluu alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Kahdeksankymment\u00e4 prosenttia intiaaneista el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, mutta he ovat v\u00e4hitellen rohkaistuneet vaatimaan oikeuksiensa ja kulttuurinsa kunnioittamista.<\/p>\n
Intiaanit ovat saaneet poliittista painoarvoa. <\/p>\n
Protestiliikkeiden, vaalikampanjoiden ja yh\u00e4 tehokkaamman j\u00e4rjest\u00e4ytymisen kautta alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6 on pannut useita poliittisia ja taloudellisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 sein\u00e4\u00e4 vasten.<\/p>\n
Boliviassa aymaraintiaani Evo Moralesin johtama kansannousu pakotti presidentti Gonzalo Sanchez de Lozadan eroamaan lokakuussa. Morales h\u00e4visi Sanchez de Lozadalle vain puolitoista prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4 kes\u00e4kuun 2002 presidentinvaaleissa.<\/p>\n
Ecuadorissa intiaanien laaja protestiliike pakotti Jamil Mahuadin hallituksen eroamaan vuonna 2000.<\/p>\n
Bolivian ja Ecuadorin lis\u00e4ksi Guatemalassa, Perussa ja Meksikossa on suurin intiaaniv\u00e4est\u00f6.<\/p>\n
"Olemme oppineet politiikkaan p\u00e4\u00e4syst\u00e4 sen, ett\u00e4 voimme saavuttaa tavoitteemme yhten\u00e4isyyden avulla. Yhten\u00e4isyys perustuu henkil\u00f6kohtaiseen ja kollektiiviseen itsekunnioitukseen, jonka syrj\u00e4ytetyt alkuper\u00e4isasukkaat ovat rakentaneet. Suurin haasteemme on nyt osallistuminen uusien demokraattisten j\u00e4rjestelmien rakentamiseen", Ecuadorin ulkoministerin\u00e4 seitsem\u00e4n kuukautta palvellut Nina Pacari sanoo.<\/p>\n
Entinen upseeri Lucio Guti\u00e9rrez valittiin 2002 Ecuadorin presidentiksi intiaanien tuella. Maan parlamentin sadasta kansanedustajasta nelj\u00e4 on intiaaneja, ja kunnanvaltuustoissa heit\u00e4 on kymmeni\u00e4.<\/p>\n
Meksikon noin sadastamiljoonasta asukkaasta kymmenesosa kuuluu alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 intiaaneista koostuva zapatistien kansallinen vapautusliike tarttui aseisiin etel\u00e4isess\u00e4 Chiapasin osavaltiossa 1994 vaatien demokratiaa ja oikeutta.<\/p>\n
Liike vaikutti osaltaan siihen, ett\u00e4 vuodesta 1929 maata hallinnut Institutionaalinen vallankumouspuolue (PRI) joutui luopumaan hallitusvallasta vuonna 2000 ja maahan saatiin entist\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mpi vaalij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Guatemalassa ja Perussa intiaanit eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet politiikassa yht\u00e4 pitk\u00e4lle kuin Boliviassa ja Ecuadorissa, mutta asiantuntijoiden mukaan he etenev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 vauhtia. <\/p>\n
"Alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6 on j\u00e4rjest\u00e4ytynyt poliittisesti, mik\u00e4 on uusi, vakavasti otettava ilmi\u00f6 Latinalaisessa Amerikassa", YK:n intiaaniasioiden tarkkailija Rodolfo Stavenhagen kertoo.<\/p>\n
Guatemalassa intiaanit k\u00e4rsiv\u00e4t eniten 1970- ja 1980-luvun verisest\u00e4 sis\u00e4llissodasta, joka vaati satojatuhansia uhreja. Nyt Guatemalan 113 kansanedustajasta 17 on intiaaneja, samoin kuin yksi ministeri ja viisi apulaisministeri\u00e4. Maan 331 kunnasta 106:ta johtaa intiaani, mik\u00e4 olisi ollut mahdoton ajatus viel\u00e4 vuosikymmen sitten.<\/p>\n
Kansanedustaja Pablo Ceton mukaan alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n j\u00e4rjest\u00f6jen on viel\u00e4 kypsytt\u00e4v\u00e4, mutta ne l\u00e4hestyv\u00e4t pian tapahtuvaa laadullista hypp\u00e4yst\u00e4. Ceto oli varapresidenttiehdokkaana marraskuun presidentinvaaleissa. <\/p>\n
"Intiaanien oikeuksien puolustamista pidettiin 1970- ja 1980-luvulla Guatemalassa kumouksellisena toimintana. J\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t ole viel\u00e4 toipuneet tuon ajan v\u00e4kivaltaisesta sorrosta, siksi intiaaneilta puuttuu johtajia, mutta tilanne muuttuu", Ceto vakuuttaa.<\/p>\n
Perussa on maanosan suurin intiaaniv\u00e4est\u00f6, 12 miljoonaa, mutta se on suljettu poliittisen vallan ulkopuolelle. Parlamentissa on vain yksi intiaaniedustaja.<\/p>\n
"Perun alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6ll\u00e4 ei ole selv\u00e4\u00e4 ohjelmaa, eik\u00e4 se ole yhten\u00e4inen. Mutta veljiemme kokemukset Ecuadorissa ja Boliviassa ovat meille ohjenuorana, jonka avulla voimme vallata tilaa politiikassa", Perun alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n yhdistysten puheenjohtaja Miguel Palacin sanoo.<\/p>\n
Perun alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kulttuurikeskuksen johtajan Roger Rumrrillin mukaan intiaanit ovat j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen, koska maolainen Loistava polku -j\u00e4rjest\u00f6 tukahdutti heid\u00e4n kulttuuriaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti 1980-luvulla. Se yritti tuhota intiaanien yhteis\u00f6lliset rakenteet, koska piti heid\u00e4n kulttuuriaan vastavallankumouksellisena ja alkukantaisena.<\/p>\n
Bolivian varapresidenttin\u00e4 1993-97 toiminut Victor Hugo C\u00e1rdenas on ainoa niin korkeaan asemaan kohonnut intiaani. H\u00e4nen mukaansa alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n johdon on oltava "t\u00e4ysin demokraattista ja unohdettava autoritaariset otteet, joita v\u00e4lill\u00e4 esiintyy. Alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n on noustava t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n historiallinen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4".<\/p>\n<\/p>\n
C\u00e1rdenas varoittaa, etteiv\u00e4t demokratiat voi jatkaa intiaanien sulkemista vallan ulkopuolelle. Seurauksena voisi olla pahempia kahnauksia ja enemm\u00e4n verenvuodatusta kuin Boliviassa hiljattain n\u00e4htiin.<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9xico, 08.12.03 (IPS) – Latinalaisen Amerikan intiaanit ovat vajaan vuosikymmenen aikana kaataneet kaksi presidentti\u00e4 ja saaneet jalansijan useisiin parlamentteihin, kunnanvaltuustoihin ja ministeri\u00f6ihin. Maanosan 400 miljoonasta asukkaasta l\u00e4hes… Continue Reading