New York, 15.12.03 (IPS) – Kansoilla pit\u00e4\u00e4 olla oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse elintarviketuotannostaan ja maataloudestaan, vaativat pienviljelij\u00f6it\u00e4 ja talonpoikia edustavat j\u00e4rjest\u00f6t. <\/p>\n
<\/p>\n
Jos maatalousasiat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n p\u00e4\u00e4tett\u00e4viksi, miljoonat pienviljelij\u00e4t menett\u00e4v\u00e4t elinkeinonsa ja ruokaturvansa. Samalla k\u00f6yhyys pahenee ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys vaarantuu, perustelee Kansojen ruokasuvereniteetti -liike, jonka k\u00e4rjess\u00e4 on pienviljelij\u00f6iden kansainv\u00e4linen verkosto Via Campesina.<\/p>\n
"Valtioiden on irrotettava maatalous ja ruoka WTO:sta ja luotava vaihtoehtoinen kansainv\u00e4linen puitej\u00e4rjest\u00f6 turvaamaan kest\u00e4v\u00e4 maataloustuotanto ja -kauppa", liike usuttaa.<\/p>\n
Via Campesina painostaa YK:n ihmisoikeuskomissiota, ett\u00e4 se tunnustaisi talonpoikien oikeuden tuottaa ruokaa perustavanlaatuiseksi ihmisoikeudeksi.<\/p>\n
"Miljoonat kehitysmaiden talonpojat ovat osallistuneet ruokasuvereniteettia vaativan liikkeen luomiseen 5-10 viime vuoden kuluessa", tohtori Raj Patel kertoo. H\u00e4n on maaseudun kehityksen asiantuntija ja toimii tutkijana Food First -nimisess\u00e4 kehitys- ja elintarvikeasioiden tutkimuslaitoksessa Yhdysvaltain Oaklandissa.<\/p>\n
Food Firstin tuore raportti arvostelee maatalous- ja elintarvikealan kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen politiikkaa, joka ratsastaa "ruokaturvan" k\u00e4sitteell\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 on joka p\u00e4iv\u00e4 tarpeeksi sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Ruokaturva ei kuitenkaan tee mit\u00e4\u00e4n sen takaamiseksi, ett\u00e4 viljelij\u00f6ill\u00e4 olisi jatkuvasti hedelm\u00e4llist\u00e4 maata kynnett\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4 he saisivat tolkullisen hinnan tuotteistaan, Food First moittii.<\/p>\n
Ruokaturva ei ota kantaa siihen, mist\u00e4 ihmisten p\u00e4ivitt\u00e4inen ravinto tulee tai miten se on tuotettu, Food Firstin raportin laatinut tohtori Peter Rosset t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Siksi USA voi meneill\u00e4\u00e4n olevissa kauppaneuvotteluissa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 halvan ruoan tuominen Yhdysvalloista on k\u00f6yhille maille parempi tapa varmistaa ruokaturvansa kuin oma tuotanto", raportoija jatkaa.<\/p>\n
H\u00e4n viittaa WTO:n ohella Amerikan maiden keskin\u00e4isiin kauppaneuvotteluihin, joita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen elin Naftan puitteissa sek\u00e4 koko maanosan kattavan FTAA:n luomiseksi.<\/p>\n
Vuonna 1992 perustettuun Naftaan kuuluvat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. FTAA:n on m\u00e4\u00e4r\u00e4 synty\u00e4 2005, mutta tielle on tullut mutkia. <\/p>\n
Talonpojat, ammattiyhdistysliike ja globalisaation arvostelijat vastustavat Amerikan vapaakauppa-aluetta. Niiden mielest\u00e4 se merkitsisi kehitysmaita vahingoittavan uusliberaalin talouspolitiikan voittoa.<\/p>\n
Maailmanpankki kuuluu kansainv\u00e4lisen elintarvike- ja maatalouspolitiikan keskeisiin muovaajiin. Pankin mielest\u00e4 vapaa kauppa on paras ruokaturvan takaaja, koska se mahdollistaa voimavarojen tehokkaimman k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n
Patel tyrm\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen ja korostaa, ettei Maailmanpankin ylist\u00e4m\u00e4\u00e4 vapaata kauppaa ole olemassakaan. Sen est\u00e4v\u00e4t rikkaiden maiden jakamat tukiaiset, piiloverot sek\u00e4 todellisten ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaalikustannusten peittely.<\/p>\n
"Siit\u00e4 on selv\u00e4t n\u00e4yt\u00f6t, ett\u00e4 kaupan vapauttaminen ei auta k\u00f6yhi\u00e4 ihmisi\u00e4", Patel alleviivaa.<\/p>\n
Via Campesina moittii WTO:ta kansainv\u00e4lisen kaupan suosimisesta paikallisen ruoantuotannon kustannuksella. Se kasvattaa kehitysmaiden riippuvuutta tukiaisilla tuotetun halvan ruoan tuonnista teollisuusmaista. Samaan aikaan sadat miljoonat viljelij\u00e4t joutuvat luopumaan perinteisist\u00e4 elinkeinoistaan.<\/p>\n
Patel muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvallat myy j\u00e4ttim\u00e4isten valtion tukien ansiosta maissia alle tuotantokustannusten. Sen vienti Meksikoon ajaa perikatoon sik\u00e4l\u00e4iset viljelij\u00e4t, jotka eiv\u00e4t pysty kilpailemaan keinotekoisesti alhaalla pidettyjen hintojen kanssa.<\/p>\n
USA:n maissintuotannon tukeminen ja sen polkumyynti Meksikoon on Patelin mukaan "likimain suora hy\u00f6kk\u00e4ys sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 k\u00f6yhtyneit\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 vastaan".<\/p>\n
"Siksi on julmaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vapaa kauppa parantaa ruokaturvaa."<\/p>\n
Meksikon intiaani- ja talonpoikaiskapinan tyyssijoilla Chiapasin osavaltiossa vaaditaan Patelin mukaan ruokasuvereniteettia osaksi paikallista demokratiaa. Se antaisi talonpojille oikeuden p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ruoantuotannosta ja suojella elinkeinojaan kansainv\u00e4lisen "agribisneksen" ja globalisaation vaikutuksilta.<\/p>\n
Patelin mielest\u00e4 maatalous pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 WTO:n neuvottelujen ulkopuolelle, koska ne miljoonat viljelij\u00e4t, joita p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eniten koskettavat, eiv\u00e4t ole siell\u00e4 edustettuina. <\/p>\n
Vaikka Via Campesinan tapaiset j\u00e4rjest\u00f6t l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t edustajansa neuvottelupaikalle, n\u00e4ill\u00e4 ei ole \u00e4\u00e4nioikeutta. P\u00e4\u00e4t\u00f6svalta on hallituksilla, jotka ovat alttiita suuryritysten tehokkaalle lobbaukselle.<\/p>\n
"Niin kauan kuin todellinen demokratia ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys puuttuvat maailmankaupasta, maatalous pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 neuvottelujen ulkopuolelle", Patel kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 15.12.03 (IPS) – Kansoilla pit\u00e4\u00e4 olla oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse elintarviketuotannostaan ja maataloudestaan, vaativat pienviljelij\u00f6it\u00e4 ja talonpoikia edustavat j\u00e4rjest\u00f6t. Jos maatalousasiat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n p… Continue Reading