Geneve, 15.12.03 (IPS) – Edistyyk\u00f6 ekumeenien liike vai onko se pys\u00e4htynyt paikoilleen? <\/p>\n
<\/p>\n
Olen kuullut t\u00e4m\u00e4n kysymyksen lukuisia kertoja toimiessani Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4. Reilun 11 vuoden kokemuksella voin vastata, ett\u00e4 ekumeeninen (eri kirkkojen v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n pyrkiv\u00e4) liike ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n edistynyt, vaan kirkkojen v\u00e4liset suhteet ovat my\u00f6s parantuneet. <\/p>\n
Edistys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n KMN:n ansiota. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on vuoden 1999 sopimus, joka solmittiin Luterilaisen maailmanliiton ja roomalaiskatolisen kirkon kesken. Kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Vatikaanin viralliset edustajat allekirjoittivat kristillisen uskon oppia koskevan sopimuksen toisen kirkkokunnan kanssa. Luterilaisilla ja katolilaisilla oli rohkeutta tunnustaa yhdess\u00e4, ett\u00e4 oli korkea aika unohtaa erottavat tekij\u00e4t. <\/p>\n
Muidenkin kirkkojen kahdenv\u00e4lisess\u00e4 vuoropuhelussa on edistytty, ja muitakin sopimuksia on allekirjoitettu. Todistamme parhaillaan todellisia uudelleenj\u00e4rjestelyj\u00e4 kirkkojen v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Ne koskevat reformoitua, anglikaanista ja my\u00f6s katolista kirkkoa. <\/p>\n
Siksi voimme yhty\u00e4 paavi Johannes Paavali II:n n\u00e4kemykseen, ett\u00e4 kehitys kulkee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti kristittyjen yhten\u00e4isyytt\u00e4. Ajatus paluusta menneeseen on mahdoton.<\/p>\n
Ei kuitenkaan voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta sit\u00e4 tosiseikkaa, ett\u00e4 jokaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 kasvaa huoli omasta identiteetist\u00e4 ja eheydest\u00e4. Niin tapahtuu roomalaiskatolilaisten, mutta my\u00f6s anglikaanien ja luterilaisten tai metodistien ja ortodoksien keskuudessa.<\/p>\n
Ekumeenisen liikkeen uhkaksi tai h\u00e4iri\u00f6ksi kokevia suuntauksia on kehittym\u00e4ss\u00e4 tai vahvistumassa. Pelot liittyv\u00e4t uskonnollisen identiteetin murtumiseen tai sirpaloitumiseen, maallistumiseen ja arvorelativismiin, joka valtaa yh\u00e4 enemm\u00e4n alaa yhteiskuntamme syd\u00e4mess\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 pelot m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t osaltaan roomalaiskatolisen kirkon valitsemaa linjaa. En hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ile, etteik\u00f6 paavi Johannes Paavali II olisi henkil\u00f6kohtaisesti sitoutunut ekumeniaan, mutta h\u00e4nen valitsemansa l\u00e4hestymistapa ei ole paras mahdollinen. <\/p>\n
Keskustelussa Rooman piispan erityisasemasta h\u00e4n on osoittanut, ett\u00e4 suurin este ekumeenisen yhten\u00e4isyyden tiell\u00e4 piilee siin\u00e4, miten jokainen kristillinen kirkkokunta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman asemansa.<\/p>\n
Jotakin samankaltaista tapahtuu ortodoksisissa kirkoissa. Kristillisen uskon ja kirkon uudelleenelpyminen entisiss\u00e4 kommunistimaissa on vaikuttavaa, vaikkakin se selittyy osin sill\u00e4, ett\u00e4 uskonnosta on tullut joillekin vaihtoehtoinen ideologia. <\/p>\n
Etsiess\u00e4\u00e4n ortodoksisuudesta el\u00e4m\u00e4nsis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja -ohjeita kadonneiden tilalle, he ovat vaihtaneet yhden oppij\u00e4rjestelm\u00e4n toiseen. Viitekehys ei ole muuttunut, ja sille on yh\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin tyypillist\u00e4 erotella "viholliset" ja "yst\u00e4v\u00e4t". Sellaiset termit tuskin edist\u00e4v\u00e4t ekumeenista vuoropuhelua.<\/p>\n
Kirkkojen maailmanneuvostossa henki on parantunut k\u00e4rsiv\u00e4llisen ja ajoittain tuskallisenkin vuoropuhelun ansiosta, jota onnistuimme jatkamaan viisi viime vuotta. Sen seurauksena ortodoksiset kirkot ovat kokeneet ensi kertaa tulleensa kuulluiksi ja ymm\u00e4rretyiksikin hiukan aiempaa paremmin. <\/p>\n
Me protestantit olemme joutuneet my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4n perinteill\u00e4mme on yh\u00e4 liikaa vaikutusta siihen, mit\u00e4 otetaan KMN:n asialistalle ja miten teemme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai toimimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Sen tajuaminen, ett\u00e4 ortodoksit eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 kotonaan ekumeenisessa liikkeess\u00e4 kuin me, on auttanut syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 KMN:st\u00e4 "kirkkojen kumppanuutena".<\/p>\n
Ensimm\u00e4isten kirkkojen v\u00e4lisen vuoropuhelun edistymisest\u00e4 ja vaikeuksista huolimatta emme saa unohtaa, ett\u00e4 ne edustavat vain osaa kristillisyydest\u00e4, jolla on nykyisin monia uusia ja erilaisia ilmenemismuotoja. <\/p>\n
Nykyisin on olemassa alkuper\u00e4iskansojen, mustien ja aasialaisten kristillisyytt\u00e4 sek\u00e4 monia karismaattisia, helluntailaisia ja profeetallisia yhteis\u00f6j\u00e4, joiden hengellinen energisyys saa minut ajattelemaan kristillisyyden varhaista kasvun aikaa. <\/p>\n
Ajan kuluessa uudet ryhm\u00e4t ovat t\u00e4sment\u00e4neet identiteetti\u00e4\u00e4n, ja ne ovat nyt aiempaa avoimempia yhteis\u00f6j\u00e4. Kristinuskon uudet suunnat kaipaavat kukin omalla tavallaan ekumeenisen liikkeen tunnustusta ja solidaarisuutta.<\/p>\n
Kysymys ekumeenisen liikkeen uudistumisesta – uudet rakenteet ja hallintomuodot mukaan lukien – on esitett\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten. Ilman selv\u00e4\u00e4 rakennetta, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vastuunjakoa ja kurinalaista osallistumista saatamme rohkaista militantin, populistisen ja fundamentalistisen kristillisyyden nousua. <\/p>\n
KMN on pannut alulle keskustelun, joka voi johtaa tarvittavaan uudistumiseen. Sen pohjana t\u00e4ytyy olla uudistettu ja jaettu ekumeeninen n\u00e4kemys ja yhteiset arvot.<\/p>\n
Kirkossa ja ekumeenisessa liikkeess\u00e4 uudistuminen on pysyv\u00e4 prosessi. Nyt 21. vuosisadan alussa ekumeeninen liike j\u00e4tt\u00e4\u00e4 taakseen suuren rakentamisen ja j\u00e4rjest\u00e4ytymisen kauden aloittaakseen uuden pyhiinvaelluksen vaiheen yhdess\u00e4 kaikkien Jumalan lasten kanssa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Konrad Raiser on saksalainen pappi ja teologian professori. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuoden 2003 lopussa kautensa Kirkkojen maailmanneuvoston p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Geneve, 15.12.03 (IPS) – Edistyyk\u00f6 ekumeenien liike vai onko se pys\u00e4htynyt paikoilleen? Olen kuullut t\u00e4m\u00e4n kysymyksen lukuisia kertoja toimiessani Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4. Reilun 11 vuoden kokemuksella voin vastata, ett… Continue Reading