Helsinki, 19.01.04 (IPS) – Tutustuessani viime kes\u00e4n\u00e4 Etiopian tilanteeseen kuuntelin kyl\u00e4nvanhimpia seudulla, jolla kuivuus oli uusi ilmi\u00f6. He olivat ylpeit\u00e4 miehi\u00e4, joita joutuminen ulkomaisen avun varaan koetteli kovasti, sill\u00e4 heilt\u00e4 oli aiemmin liiennyt ruokaa muillekin. <\/p>\n
<\/p>\n
Tuolloin Afrikan sarvea uhkasi j\u00e4lleen kerran n\u00e4lk\u00e4katastrofi. Minun teht\u00e4v\u00e4ni YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 oli yritt\u00e4\u00e4 auttaa torjumaan se ja edist\u00e4\u00e4 Etiopian ja Eritrean p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tielle.<\/p>\n
Olen todella iloinen, ett\u00e4 saatoin osallistua ponnistukseen, jonka avulla s\u00e4\u00e4stettiin ihmishenki\u00e4.<\/p>\n
Kiitos kuuluu paljolti ihmisille, jotka tekiv\u00e4t ankarasti ty\u00f6t\u00e4 parantaakseen humanitaaristen kriisien ennustettavuutta Afrikan sarvessa. My\u00f6s paikalliset hallitukset ansaitsevat kiitokset vakavasta suhtautumisestaan tilanteeseen. Ne loivat toimivat suhteet kansainv\u00e4liseen yhteis\u00f6\u00f6n, joka puolestaan reagoi my\u00f6nteisesti avunpyynt\u00f6ihin.<\/p>\n
V\u00e4h\u00e4isiksi j\u00e4\u00e4neet sateet vuonna 2002 aiheuttivat vakavan ruokapulan sek\u00e4 Etiopiassa ett\u00e4 Eritreassa. Humanitaarinen kriisi paheni nopeasti varsinkin haavoittuvimmissa v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4.<\/p>\n
Ajoissa tulleet kriisivaroitukset sek\u00e4 lahjoittajien ja avustusj\u00e4rjest\u00f6jen nopea toiminta ehk\u00e4isiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4katastrofin. Avuntarve kuitenkin kasvoi niukkojen viljavarastojen huvetessa. K\u00e4vi ilmeiseksi, ett\u00e4 tuntuvaa apua tarvittaisiin koko viime vuoden ja ainakin t\u00e4m\u00e4n vuoden alkupuolen.<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 2003 arvioitiin, ett\u00e4 14,6 miljoonaa ihmist\u00e4 Etiopiassa ja Eritreassa tarvitsi humanitaarista apua. Tuolloin tilanne jatkoi viel\u00e4 huononemistaan v\u00e4himm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neill\u00e4 alueilla.<\/p>\n
Viime vuoden lopulla varmistui, ett\u00e4 yli 70 miljoonan asukkaan Etiopia oli v\u00e4ltt\u00e4nyt suurkatastrofin yhteisten ponnistusten ansiosta.<\/p>\n
Silti on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuntuvaa tarvetta on yh\u00e4 etenkin muulle kuin ruoka-avulle. Laajaa avustustoimintaa on jatkettava 2004, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lahjoitusten ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 entiseen malliin.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna avun tarpeessa on viel\u00e4 6-10 miljoonaa ihmist\u00e4. Kuivuuden pahimmin koettelemilla alueilla malaria ja muut tartuntataudit iskev\u00e4t n\u00e4l\u00e4n heikent\u00e4miin ihmisiin tavallista helpommin.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi tulevat eritt\u00e4in vaikeat poliittiset ongelmat, kuten maanomistuskysymys. Tilojen keskikoko on yksi hehtaari, joka ei riit\u00e4 ruokkimaan viisihenkist\u00e4 perhett\u00e4 edes hyvin\u00e4 vuosina.<\/p>\n
Etiopian hallitus toteuttaa nyt suunnitelmaa, jossa ihmisi\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n uusille alueille ja heille annetaan maata kaksinkertainen ala entiseen verrattuna. Kokemukset kaikkialta maailmasta kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 v\u00e4en saaminen muuttamaan on aina hankala asia.<\/p>\n
Asutusohjelman toteuttaminen lienee kuitenkin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, mutta tietenkin vapaaehtoiselta pohjalta.<\/p>\n
Toinen ja viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi seikka on se, ett\u00e4 oikeus maahan sertifioidaan. Kyse ei ole t\u00e4ysimittaisesta yksityist\u00e4misest\u00e4. Maa s\u00e4ilyy valtion omaisuutena, mutta ihmisille taataan siihen pitk\u00e4aikainen hallintaoikeus, jonka he voivat my\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 lapsilleen. Se sitoo viljelij\u00e4t aiempaa tiiviimmin maahan ja innostaa heid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n parannuksia tiloillaan. <\/p>\n
Etiopian hallitus ei halua yksityist\u00e4\u00e4 maanomistusta, koska se pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talonpojat myisiv\u00e4t tilansa – ainoan omaisuutensa – ja j\u00e4isiv\u00e4t kokonaan ulkopuolisen avun armoille.<\/p>\n
Eritreassa on asukkaita vain 3,6 miljoonaa, mutta sen tilanteessa on useita huolestuttavia piirteit\u00e4. Noin kaksi kolmannesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella, ja puolet heist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4. Lasten aliravitsemus on yleist\u00e4, ja kotitalouksista 53 prosenttia on naisten johtamia.<\/p>\n
Alueen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityst\u00e4 tarkastellessa on huomattava, ett\u00e4 ankaria kuivuuskausia tuntuu tulevan aiempaa tiuhemmin. Afrikan sarven perustavia ongelmia pit\u00e4isi kyet\u00e4 ratkomaan, vaikka kuivuuskausien ja humanitaaristen kriisien kierre jatkuu.<\/p>\n
Eritreassa vaatii huomiota kolme keskeist\u00e4 aluetta, jos mielit\u00e4\u00e4n saavuttaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuloksia: 1) tuntuva humanitaarinen apu on saatava rahoitetuksi, jotta elpymiselle ja kehitykselle luodaan perusta, 2) hallituksen ja avunantajien v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua on parannettava ja 3) jatkuva rajakiista Etiopian kanssa on saatava loppumaan. <\/p>\n
Eritrean hallitus viestitti, ett\u00e4 turvattomuuden tunne est\u00e4\u00e4 aseistetun miesvahvuuden v\u00e4hent\u00e4misen. Mielest\u00e4ni on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 saada rajalinja vedetyksi kiireen kaupalla, jotta talonpojat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t palaamaan pelloilleen ja ruokapula helpottuisi.<\/p>\n
Siit\u00e4 vallitsee yksimielisyys, ett\u00e4 Maailmanpankin on aika ottaa johtava rooli Afrikan sarven pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityksess\u00e4 ja kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n keskitt\u00e4\u00e4 ponnistuksensa alueelle.<\/p>\n
Uskon, ett\u00e4 hypp\u00e4\u00e4minen kriisist\u00e4 toiseen on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi niin Afrikan sarven asukkaille, avustusj\u00e4rjest\u00f6ille kuin avun lahjoittajillekin. On my\u00f6s meid\u00e4n veronmaksajiemme edun mukaista, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme alueen kehityksen kohti kasvavaa itsen\u00e4isyytt\u00e4 ruoantuotannossa ja ruokaturvassa.<\/p>\n
Kunhan suuntaviivat on m\u00e4\u00e4ritelty (prosessi on jo hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa), kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n t\u00e4ytyy mietti\u00e4 n\u00e4iden ohjelmien rahoitusta hiukan pitemm\u00e4n ajan perspektiivill\u00e4 – v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viideksi vuodeksi – ja sitoutua tavoitteisiin, jotta ne saavutetaan. Jos ep\u00e4onnistumme, tilanne muuttuu entist\u00e4 vaikeammaksi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin viime kes\u00e4kuussa YK:n erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi ratkomaan Afrikan sarven humanitaarista kriisi\u00e4.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsinki, 19.01.04 (IPS) – Tutustuessani viime kes\u00e4n\u00e4 Etiopian tilanteeseen kuuntelin kyl\u00e4nvanhimpia seudulla, jolla kuivuus oli uusi ilmi\u00f6. He olivat ylpeit\u00e4 miehi\u00e4, joita joutuminen ulkomaisen avun varaan koetteli kovasti, sill\u00e4 heilt\u00e4 oli ai… Continue Reading