Istanbul, 19.01.04 (IPS) – Pohjois-Irakin viimeaikaiset tapahtumat voivat olla alkusoittoa Saddam Husseinin j\u00e4lkeisen Irakin jaolle etnisten linjojen mukaan. <\/p>\n
<\/p>\n
Pohjois-Irakin kurdit saivat taktista etua ryhtyess\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain vankkumattomaksi liittolaiseksi Saddamia vastaan. Nyt he pyrkiv\u00e4t sementoimaan voittonsa luomalla kurdien oman osavaltion, jonka alueelle j\u00e4isiv\u00e4t maailman rikkaimpiin kuuluvat Kirkukin \u00f6ljyvarat.<\/p>\n
Suunnitelmat kurdialueesta tulivat yll\u00e4tt\u00e4en esille joulukuussa, kun Pohjois-Irakin kaksi kilpailevaa kurdiryhm\u00e4\u00e4 l\u00f6ysi yhteisen s\u00e4velen. Ryhm\u00e4t ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin is\u00e4nmaallinen liitto (PUK)ja Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP), jonka keulilla on Massoud Barzani. <\/p>\n
PUK:n valvonnassa on koillinen Suleimanyahin maakunta, kun taas KDP hallitsee luoteisia Erbilin ja Dohukin maakuntia.<\/p>\n
Kurdien uusi suunnitelma ei toteuttaisi heid\u00e4n ikiaikaista haavettaan omasta valtiosta, mutta se antaa silti aihetta huoleen sek\u00e4 Irakin sis\u00e4- ett\u00e4 ulkopuolella.<\/p>\n
Kurdit eiv\u00e4t esitt\u00e4neet t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 rajalinjoja. He ilmoittivat vain periaatteellisena kantanaan, ett\u00e4 Irakista tulee tehd\u00e4 kahden kansan valtio, jonka pohjoisosaa asuttavat kurdit ja etel\u00e4osaa arabit.<\/p>\n
Suunnitelma tekisi lailliseksi ja aiempaa laajemmaksi kurdien tosiasiallisen itsehallintoalueen, joka on toiminut Pohjois-Irakissa Yhdysvaltain ja Britannian suojeluksessa vuodesta 1991.<\/p>\n
Tammikuun puoliv\u00e4lin tietojen mukaan kurdipuolueet ovat sopineet oman aluehallinnon perustamisesta niiden valvomiin maakuntiin. Kurdien aseistetut peshmerga-joukot on jo aiemmin yhdistetty Kirkukin poliisivoimiin.<\/p>\n
Yli 3000 vuotta vanhasta Kirkukista kaavaillaan kurdialueen p\u00e4\u00e4kaupunkia. Kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4t kymmenen miljardin tynnyrin tunnetut \u00f6ljyesiintym\u00e4t, ja 40 prosenttia Irakin \u00f6ljyst\u00e4 tuotetaan siell\u00e4.<\/p>\n
Noin 700 000 asukkaan Kirkuk on "kansojen sulatusuuni". Siell\u00e4 ovat el\u00e4neet kurdit, turkmenit, assyrialaiset ja nyttemmin my\u00f6s arabit, joita Saddam passitti kurdeista tyhjent\u00e4m\u00e4lleen alueelle "arabisoidakseen" sen.<\/p>\n
Turkmenit ovat arabien ja kurdien j\u00e4lkeen Irakin suurin etninen ryhm\u00e4. Heid\u00e4n asuinalueensa j\u00e4isiv\u00e4t kaavaillun kurdiosavaltion piiriin. Turkmeneilla on etnisen ja kielellisen sukulaisuuden vuoksi l\u00e4heiset siteet Turkkiin<\/p>\n
.<\/p>\n
Arviot turkmenien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Irakissa vaihtelevat 300 000:ta kahteen miljoonaan. He v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevansa Kirkukin suurin etninen ryhm\u00e4 ja kielt\u00e4ytyv\u00e4t alistumasta kurdien valtaan. Er\u00e4s turkmenien johtaja on uhkaillut, ett\u00e4 he julistautuvat omaksi osavaltiokseen, jos kurdien hanke toteutuu.<\/p>\n
Pohjois-Irakin viime vuosikymmenill\u00e4 kasvanut arabiv\u00e4est\u00f6 suhtautuu ennakkoluuloisesti sek\u00e4 kurdeihin ett\u00e4 turkmeneihin. Kurdien vahvistuminen tuntuu kuitenkin l\u00e4hent\u00e4neen arabeja j\u00e4lkimm\u00e4isiin.<\/p>\n
My\u00f6s kurdit sanovat olevansa Kirkukissa enemmist\u00f6n\u00e4. Heid\u00e4n tavoitteenaan on palauttaa seudulle Saddamin h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t asukkaat.<\/p>\n
Yhdysvallat on kurdeille velkaa vastapalveluksen Saddamin nujertamisesta, mutta se ei ole ottanut kantaa ehdotukseen osavaltiosta. Ulkoministeri Colin Powell on sanonut ainoastaan, ett\u00e4 pohjoinen j\u00e4\u00e4 osaksi Irakia.<\/p>\n
Irakin jakamisen t\u00e4rkein vastustaja on Turkki, jonka mukaan se aiheuttaisi lis\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta koko alueelle. Turkin j\u00e4tt\u00e4ytyminen Irakiin hy\u00f6k\u00e4nneen liittoutuman ulkopuolelle vei silt\u00e4 kuitenkin Yhdysvaltain varauksettoman tuen.<\/p>\n
"Turkilla ei ole vaikutusvaltaa Yhdysvaltain politiikkaan samaan aikaan, kun kurdit piirt\u00e4v\u00e4t itselleen uutta osavaltiota, johon Kirkukin alue kuuluisi. Yksinkertainen tosiasia on, ett\u00e4 Irakin kurdeista on tullut USA:n parhaita yst\u00e4vi\u00e4 alueella", Omer Taspinar pohtii. H\u00e4n johtaa Washingtonin Brookings-instituutissa Yhdysvaltain ja Turkin suhteiden tutkimusta.<\/p>\n
Turkki on saanut tuekseen Syyrian ja Iranin. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vieraili Turkissa vastik\u00e4\u00e4n, ja Turkin ulkoministeri Abdullah G\u00fcl k\u00e4vi Iranissa.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen Turkki kutsui Irakin shiialaisten uskonnollisen johtajan kyl\u00e4\u00e4n vahvistaakseen Irakin etnist\u00e4 jakoa vastustavaa rintamaa. Shiiat muodostavat uskonnollisen enemmist\u00f6n Irakissa,ja heid\u00e4n otaksutaan toivovan vahvaa keskushallintoa.<\/p>\n
Turkin p\u00e4\u00e4ministeri Recep Tayyip Erdogan on varoittanut Irakin kurdeja "tulella leikkimisest\u00e4". H\u00e4nen mukaansa Irakin naapurit eiv\u00e4t seuraisi Irakin hajoamista k\u00e4det taskussa.<\/p>\n
Turkissa asuu valtaosa – 12 miljoonaa – alueen noin 20 miljoonasta kurdista. Iranissa heit\u00e4 on nelisen miljoonaa ja Syyriassa pari miljoonaa. Irakin kurdit sanovat luvukseen viisi miljoonaa.<\/p>\n
Turkki pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Irakiin syntyv\u00e4 itsehallinnollinen kurdiosavaltio voisi olla ensi askel kohti t\u00e4ytt\u00e4 itsen\u00e4isyytt\u00e4, mik\u00e4 innostaisi sen omat kurdit pyrkim\u00e4\u00e4n samaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Istanbul, 19.01.04 (IPS) – Pohjois-Irakin viimeaikaiset tapahtumat voivat olla alkusoittoa Saddam Husseinin j\u00e4lkeisen Irakin jaolle etnisten linjojen mukaan. Pohjois-Irakin kurdit saivat taktista etua ryhtyess\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain vankkumattomaksi liitt… Continue Reading