Kairo\/Addis Abeba, 26.01.04 (IPS) – Sopimus Niilin vesivarojen jaosta on pysynyt koossa 75 vuotta est\u00e4en rantavaltioita k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 toistensa kimppuun. Nyt sopimus on vaarassa, sill\u00e4 useat It\u00e4-Afrikan valtiot kaavailevat irtisanoutumista siit\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Vuodelta 1929 juontuva Niilin altaan sopimus jakaa veden k\u00e4ytt\u00f6oikeudet kymmenen jokivarren valtion kesken. Nykyisin sopimuksen piiriss\u00e4 ovat Egypti, Sudan, Etiopia, Eritrea, Kenia, Tansania, Uganda, Ruanda, Burundi ja Kongon demokraattinen tasavalta.<\/p>\n
Sopimuksen alkuper\u00e4iset allekirjoittajat olivat Britannia (Sudanin puolesta) ja Egypti. Britannia lupasi silloisen siirtomaansa puolesta, ett\u00e4 se ei ryhtyisi hankkeisiin, jotka v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t Niilin virtausta Egyptiin.<\/p>\n
Sudan itsen\u00e4istyi 1956 ja vaati Niilin sopimuksen kumoamista tai uudistamista niin, ett\u00e4 vesi jaettaisiin oikeudenmukaisesti rantavaltioiden kesken.<\/p>\n
Sopimusta uudistettiin 1959, ja silloin Egypti\u00e4 ja Sudania yhdist\u00e4v\u00e4n Niilin p\u00e4\u00e4uoman virtaamaksi arvioitiin 74 miljardia kuutiometri\u00e4. Kaksi kolmasosaa siit\u00e4 luvattiin Egyptille Sudanin saadessa loput.<\/p>\n
Muut rantavaltiot j\u00e4tettiin v\u00e4h\u00e4lle. Sopimusteksti muotoiltiin niin, ett\u00e4 jos yl\u00e4virran valtiot esitt\u00e4v\u00e4t vaatimuksia, Egypti ja Sudan etsiv\u00e4t niihin yhteisen ratkaisun, joka rasittaa niit\u00e4 tasapuolisesti. <\/p>\n
Samalla sopimus kielsi yl\u00e4juoksun valtioilta kaikki toimet, jotka vaarantaisivat Egyptin ja Sudanin vesikiinti\u00f6t.<\/p>\n
Nyt suurin huolenaihe on Etiopia, jonka pel\u00e4t\u00e4\u00e4n ryhtyv\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vesivarojaan.<\/p>\n
Selvitysten mukaan Niilin vesist\u00e4 on 86 prosenttia l\u00e4ht\u00f6isin Etiopiasta, mutta maa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 alle prosentin. Etiopialla on Niilin partaalla keinokasteltuja peltoja vaivaiset 8 000 hehtaaria.<\/p>\n
Vesivoiman osalta tilanne on samankaltainen. Etiopialla on potentiaalista vesivoimaa 60 miljardia kilowattituntia vuodessa, mutta siit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vain pari prosenttia.<\/p>\n
Vesikiista on kytenyt Kairon ja Addis Abeban v\u00e4lill\u00e4 vuosikausia. Etiopian mukaan Egypti turvautuu kieroiluun est\u00e4\u00e4kseen sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Niilin vett\u00e4. <\/p>\n
"Egypti on painostanut kansainv\u00e4lisi\u00e4 luottolaitoksia ja arabimaita, jotta ne eiv\u00e4t tukisi Etiopian kehityshankkeita Niilin altaalla", Etiopian kauppa- ja teollisuusministeri Ato Girma Birru syytti viime vuonna.<\/p>\n
Virallisten l\u00e4hteiden mukaan Etiopia on sittemmin pehment\u00e4nyt linjaansa ja pyrkii neuvotteluratkaisuun.<\/p>\n
Joulukuussa Etiopiassa vieraillut Egyptin ulkoministeri Fayaza Aboulnaga lupaili teknist\u00e4 apua keinokastelun kehitt\u00e4miseen. <\/p>\n
Etiopian viranomaisten mukaan Egypti haluaa edelleen sanoa painavan sanansa Etiopian keinokastelu- ja vesivoimahankkeisiin.<\/p>\n
Niilin l\u00e4hteill\u00e4 sijaitsevat It\u00e4-Afrikan valtiot ovat my\u00f6s nurisseet vesivarojen jaosta jo pitk\u00e4\u00e4n. Niiden mukaan vuoden 1959 Niilin sopimus tehtiin palvelemaan Egyptin "kolonialistisia" etuja.<\/p>\n
Sopimus n\u00e4et edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 6 000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kairosta sijaitsevat Kenia, Tansania ja Uganda pyyt\u00e4v\u00e4t Egyptilt\u00e4 luvan ottaakseen vett\u00e4 Victoriaj\u00e4rvest\u00e4 rutikuivien peltojensa kasteluun.<\/p>\n
"Kenia ostaa nykyisin maataloustuotteita Egyptist\u00e4, joka kastelee ne Niilin vedell\u00e4. Miksi emme k\u00e4ytt\u00e4isi samaa vett\u00e4 omien hedelmien tuotantoon?" kenialainen kansanedustaja Paul Muite kyseli hiljan.<\/p>\n
Nurina yltyi murinaksi joulun alla, kun Kenian apulaisulkoministeri Moses Wetang'ula kertoi hallituksensa harkitsevan Niilin altaan sopimuksen mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4 ja uusia j\u00e4rjestelyj\u00e4 vesivaroista.<\/p>\n
"Kenia ei hyv\u00e4ksy rajoituksia Victoriaj\u00e4rven tai Niilin veden k\u00e4yt\u00f6lleen", Wetang'ula julisti. H\u00e4nen mukaansa Kenia ei kuitenkaan aio l\u00e4hte\u00e4 taistoon yksin, vaan etsii muita rantavaltioita tuekseen.<\/p>\n
Egypti reagoi heti. Maan vesivarojen ministeri Mahmoud Abu Zeid sanoi lehtitietojen mukaan Kenian lausuntoa "sodanjulistukseksi". H\u00e4n uhkasi Keniaa poliittisilla ja taloudellisia pakotteilla.<\/p>\n
Egypti ottaa Niilist\u00e4 98 prosenttia keinokasteluvedest\u00e4\u00e4n. Maan 70-miljoonainen v\u00e4est\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo vett\u00e4 yli vuotuisen kiinti\u00f6n. V\u00e4est\u00f6n ennustetaan kasvavan 86 miljoonaan seuraavien 25 vuoden aikana, joten Niilin veden saannin turvaaminen on Egyptille el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys.<\/p>\n
Vain murto-osa Niilin vesist\u00e4 tulee Keniasta, mutta Egypti pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen kapina voi tarttua muihinkin Niilin sopimuksen valtioihin.<\/p>\n
Ugandan parlamentti esitti \u00e4skett\u00e4in sopimuksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja Egyptin ja Sudanin laskuttamista veden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Vastaavia esityksi\u00e4 on tehty Tansaniassa, joka on parhaillaan ankaran kuivuuden kourissa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kairo\/Addis Abeba, 26.01.04 (IPS) – Sopimus Niilin vesivarojen jaosta on pysynyt koossa 75 vuotta est\u00e4en rantavaltioita k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 toistensa kimppuun. Nyt sopimus on vaarassa, sill\u00e4 useat It\u00e4-Afrikan valtiot kaavailevat irtisanoutumista siit\u00e4. Vu… Continue Reading