Rooma, 16.02.04 (IPS) – Perun entisen presidentin Alberto Fujimorin avustaja Vladimiro Montesinos voi saada 20 vuoden vankeustuomion, jos h\u00e4net todetaan syylliseksi aseiden myyntiin Kolumbian sisseille. <\/p>\n
<\/p>\n
Perun sotilasedustajina esiintyneet Montesinosin miehet olivat sopineet ostavansa Jordaniasta 50 000 neuvostovalmisteista Kalashnikov-rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4. Niist\u00e4 noin 10 000 toimitettiin 1999 laskuvarjoilla Kolumbiaan alueelle, jota hallitsi vasemmistolainen Farc-sissij\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n
Oikeuden on ratkaistava, oliko kyse laillisesta hallitusten v\u00e4lisest\u00e4 asekaupasta, kuten Jordania v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tuolloin Perun tiedustelupalvelun tosiasiallisena johtaja toiminut Montesinos kiist\u00e4\u00e4 osallisuutensa. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 p\u00e4in vastoin paljastaneensa salajuonen Kolumbian sissien aseistamiseksi ja ottaneensa rikolliset kiinni.<\/p>\n
Kolumbiassa 40 viime vuotta jatkunut sekava sis\u00e4llissota tarvitsee maailman muiden selkkausten tavoin aseita. Afganistanin ja Irakin sodat ovat viime vuosina lis\u00e4nneet aseiden kysynt\u00e4\u00e4, ja pienaseiden levi\u00e4minen on karannut k\u00e4sist\u00e4, Amnesty International huomautti syksyll\u00e4 ilmestyneess\u00e4 raportissaan.<\/p>\n
Sen mukaan "sota terrorismia vastaan" ei suinkaan ole est\u00e4nyt aseiden joutumista v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin. Se on p\u00e4in vastoin levitt\u00e4nyt aseita uusille "liittolaisille", joiden ihmisoikeustilanteesta l\u00f6ytyy kosolti huomautettavaa.<\/p>\n
Kuten kommunismin vastustaminen aikoinaan, terrorismin torjunta on nyt monille maille hyv\u00e4 keino saada amerikkalaisia aseita. Niist\u00e4 tulee usein v\u00e4lineit\u00e4 poliittisen toiminnan tukahduttamiseen omassa maassa, Joel Wallman sanoo. H\u00e4n tutkii v\u00e4kivaltaa New Yorkin Harry Frank Guggenheim -s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Maailman selkkauksia m\u00e4\u00e4ritti aiemmin kahden supervallan v\u00e4linen ideologinen taistelu. Nyt sen ovat korvanneet "aseita, sotilasasiantuntemusta ja tukea kauppaavat yritt\u00e4j\u00e4t", tutkiva journalisti Phillip van Niekirk sanoo.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 ja Neuvostoliiton romahdusta seurannut sotilasmahdin supistuminen "sai markkinat tulvimaan ylij\u00e4\u00e4m\u00e4aseita ja ty\u00f6t\u00e4 etsivi\u00e4 ammattisotilaita", Niekirk muistuttaa.<\/p>\n
Amnesty on listannut 1 135 pienaseita ja ammuksia valmistavaa yrityst\u00e4 kaikkiaan 98 maassa. Laillisen asekaupan arvo maailmassa on noin 16,8 miljardia euroa vuodessa.<\/p>\n
Pienaseisiin luetaan henkil\u00f6kohtaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut pyssyt, kuten revolverit, pistoolit, kiv\u00e4\u00e4rit, karabiinit, puoliautomaattiaseet, rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rit ja kevyet konekiv\u00e4\u00e4rit. Niit\u00e4 on maailmalla liikkeell\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 550 miljoonaa kappaletta, ja ne ovat valittuja taisteluv\u00e4lineit\u00e4 90 prosentissa konflikteista, Amnesty kertoo.<\/p>\n
"Tuliaseiden saatavuus on lis\u00e4nnyt monien paikallisten sotien voimaa ja kestoa. Aseet taas ovat usein j\u00e4\u00e4mist\u00f6\u00e4 muista paikallisista tai valtioiden v\u00e4lisist\u00e4 sodista", Karen Colvard Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa esimerkiksi karjavarkaudet Koillis-Ugandan Karamajongin alueella ovat saaneet paljon aiempaa tuhoisamman luonteen, kun keih\u00e4\u00e4t on korvattu Sudanista ja muualta saaduilla pyssyill\u00e4.<\/p>\n
Useita pitk\u00e4aikaisia selkkauksia saatiin viime vuonna loppumaan, mutta my\u00f6s uusia puhkesi.<\/p>\n
Kanadan kirkkojen neuvoston rauhanhanke Project Ploughshares julkaisee kes\u00e4kuussa viime vuotta koskevan tilastonsa. Keskuksen johtaja Ernie Regehr arvoi, ett\u00e4 luvut pysyv\u00e4t miltei samoina kuin 2002, jolloin kirjattiin 37 konfliktia 29 maassa.<\/p>\n
Huomattava osa selkkauksista sijoittuu Afrikkaan. Algerian hallitus on taistellut islamistien GIA:ta vastaan vuodesta 1991. Somalia on ollut laittomuuden tilassa yht\u00e4 kauan, ja Sudanissa sota sissij\u00e4rjest\u00f6 SPLA:ta vastaan alkoi jo 1983. <\/p>\n
Kongon demokraattinen tasavalta ajautui 1998 sis\u00e4llissotaan, jossa ovat olleet osallisina my\u00f6s lukuisat muut Afrikan valtiot. Ugandassa LRA-sissiliike aloitti kapinansa jo 1980-luvulla, ja Liberiassa on ollut levotonta pitkin 1990-lukua.<\/p>\n
Regehrin mukaan viime vuotta koskevalta konfliktien listalta putoavat Ruanda, Guinea, Iran ja Indonesia, joissa ei tapahtunut uusia leimahduksia. Norsunluurannikko ja Thaimaa sen sijan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n listalle.<\/p>\n
Etiopian ja Eritrean rajaselkkaus p\u00e4\u00e4ttyi viime vuonna, samoin kuin Sierra Leonen verinen sis\u00e4llissota. My\u00f6s Kongon demokraattisen tasavallan ja Sudanin kapinalliset allekirjoittivat rauhansopimuksen, ja Liberian sotaisa presidentti Charles Taylor suostui poistumaan maasta. <\/p>\n
Regehr varoittaa kuitenkin, ett\u00e4 kaikki selkkaukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ohi, vaikka ne "uinuvat" juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. <\/p>\n
Colvardin mukaan esimerkiksi Sierra Leonessa on "joukoittain nuoria miehi\u00e4, joilla on sotilaskokemusta eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4. Ja monet, varsinkin naiset ja lapset, el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 pakolaisina".<\/p>\n
Kongon demokraattisessa tasavallassa kapinallisjohtajat ovat tulleet mukaan v\u00e4liaikaiseen hallitukseen sen j\u00e4lkeen, kun sodissa kuoli yli kolme miljoonaa ihmist\u00e4 1998-2003. Ulkomaiset joukot ovat suurimmaksi osaksi poistuneet, ja vaalit ovat luvassa pian. Maan it\u00e4osissa on kuitenkin yh\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 kymmeni\u00e4 "mikrosotia".<\/p>\n
Ploughsharesin raporttiin vuodelta 2003 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s Angola, jossa Cabindan alueen piilev\u00e4 konflikti leimahti uudelleen. Alueella toimiva vapautusliike (Flec) vaatii itsen\u00e4ist\u00e4 valtiota. <\/p>\n
My\u00f6s Sudanissa, Etiopiassa ja Norsunluurannikolla on Regehrin mukaan puhjennut uusia yhteenottoja. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 taistelut leimahtavat hetkeksi ja laantuvat j\u00e4lleen.<\/p>\n
"Joskus leimahdukset liittyv\u00e4t uusien ase- tai ammuslastien saapumiseen, toisinaan kyse on vain taktiikasta. Satunnaiset v\u00e4kivaltaisuudet pit\u00e4v\u00e4t viranomaiset varpaisillaan ja horjuttavat kansan luottamusta valtaapit\u00e4viin", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Raportin mukaan melkein kaikki viime vuoden sodat ovat valtioiden sis\u00e4isi\u00e4, lukuun ottamassa Eritrean ja Etiopian v\u00e4list\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Irakiin. <\/p>\n
"Kashmirin selkkausta pidet\u00e4\u00e4n joskus Intian ja Pakistanin v\u00e4lisen\u00e4 sotana, mutta me m\u00e4\u00e4rittelemme sen Intian sis\u00e4seksi sodaksi, jossa yksi osapuoli saa tukea Pakistanilta", Regehr sanoo.<\/p>\n
Sota on edelleen k\u00f6yhien ongelma. Ploughsharesin mukaan k\u00f6yhill\u00e4 mailla on kolme kertaa suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys joutua sotaan kuin rikkailla. Selkkaus kypsyy herk\u00e4sti siell\u00e4, miss\u00e4 jokin v\u00e4est\u00f6nosa k\u00e4rsii jatkuvaa v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja aseita on helposti saatavilla.<\/p>\n
Asevirtojen patoaminen on Regehrin mukaan siksi t\u00e4rke\u00e4 osa konfliktien ehk\u00e4isy\u00e4. Siihen pyrkii yli 500 j\u00e4rjest\u00f6n muodostama pienaseita vastustava verkosto (Iansa), joka ajaa yhdess\u00e4 Amnestyn ja kehitysapuj\u00e4rjest\u00f6 Oxfamin kanssa kansainv\u00e4list\u00e4 sopimusta asekaupan s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rooma, 16.02.04 (IPS) – Perun entisen presidentin Alberto Fujimorin avustaja Vladimiro Montesinos voi saada 20 vuoden vankeustuomion, jos h\u00e4net todetaan syylliseksi aseiden myyntiin Kolumbian sisseille. Perun sotilasedustajina esiintyneet Montesinosi… Continue Reading