Johannesburg, 08.03.04 (IPS) – Kymmenen vuotta apartheid-j\u00e4rjestelm\u00e4n kaatumisen j\u00e4lkeen Etel\u00e4-Afrikan mustat odottavat yh\u00e4 oikeudenmukaista osuuttaan taloudellisesta kakusta. <\/p>\n
<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1994 pidetyt demokraattiset monipuoluevaalit antoivat vallan Etel\u00e4-Afrikassa mustalle enemmist\u00f6lle ja nostivat Nelson Mandelan presidentiksi.<\/p>\n
Taloudellisen vallan jakaminen ei k\u00e4ynyt yht\u00e4 helposti. Valkoiset, joita on alle 14 prosenttia Etel\u00e4-Afrikan noin 47-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4, hallitsevat yh\u00e4 teollisuutta ja kauppaa.<\/p>\n
Apartheidin aikana mustat yritettiin ahtaa niin sanottuihin heimokotimaihin eli bantustaneihin, eik\u00e4 heill\u00e4 ollut oikeutta sen enemp\u00e4\u00e4 omaisuuteen kuin \u00e4\u00e4nest\u00e4miseenk\u00e4\u00e4n. Kaupunkien musta v\u00e4est\u00f6 asui h\u00f6kkelikyliss\u00e4 ja eli hanttihommilla.<\/p>\n
"Vuonna 1994 valkoiset siirsiv\u00e4t poliittisen vallan mustien k\u00e4siin, mutta vaurauden he pitiv\u00e4t itsell\u00e4\u00e4n", turvamiehen\u00e4 Johannesburgissa ty\u00f6skentelev\u00e4 James Molefe tiivist\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Moni musta jakaa Molefen katkeruuden Etel\u00e4-Afrikassa, jonka virallinen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on 31 prosenttia. Ty\u00f6t\u00e4 vailla on 5,3 miljoonaa ihmist\u00e4, joista valtaosa mustia.<\/p>\n
Presidentti Thabo Mbeki yritt\u00e4\u00e4 korjata tilannetta mustien taloudellisen vahvistamisen (Black Economic Empowerment, BEE) politiikalla. Sit\u00e4 on verrattu oikeuksiin, joita Yhdysvalloissa on taattu rodullisille v\u00e4hemmist\u00f6ille esimerkiksi koulutuksessa.<\/p>\n
Mbekin ohjelmaa on p\u00f6nkitetty kahdella lailla. Ensimm\u00e4inen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaivosten omistuksesta on siirrett\u00e4v\u00e4 26 prosenttia mustien haltuun t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Toinen laki vaatii samaa kehityst\u00e4 rahoitusalan palveluissa. <\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan hallitus per\u00e4\u00e4 mustien aseman vahvistamista my\u00f6s kaikissa solmittavissa vapaakauppasopimuksissa.<\/p>\n
"He yritt\u00e4v\u00e4t vain luoda miljon\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja biljon\u00e4\u00e4rej\u00e4", t\u00e4rkeimm\u00e4n oppositiopuolueen, Demokraattisen allianssin, edustaja Douglas Gibson kuittaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Afrikan on nyt vain "kehitett\u00e4v\u00e4 intohimo talouskasvuun", koska se luo ty\u00f6paikkoja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s Riippumattomien demokraattien johtaja Patricia De Lille ep\u00e4ilee, ett\u00e4 uudistuksista hy\u00f6tyv\u00e4t rikkaat eiv\u00e4tk\u00e4 k\u00f6yh\u00e4t.<\/p>\n
Mustien aseman kehittymist\u00e4 seuraavan EmpowerDEX-laitoksen edustaja Shoni Makhari kuitenkin vakuuttaa, ett\u00e4 kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut lukuisia my\u00f6nteisi\u00e4 muutoksia. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa se n\u00e4kyy selv\u00e4sti Johannesburgin arvopaperip\u00f6rssiss\u00e4. <\/p>\n
"P\u00f6rssiyhti\u00f6iden johtokunnat ovat perinteisesti olleet valkoisten miesten kansoittamia, mutta v\u00e4rikkyys on alkanut v\u00e4hitellen lis\u00e4\u00e4nty\u00e4", EmpowerDEXin johtaja Vuyo Jack kertoo.<\/p>\n
Vuonna 1992 p\u00f6rssiin listattujen sadan k\u00e4rkiyrityksen johtajista 1,2 prosenttia oli mustia. Nyt osuus on 14,7 prosenttia.<\/p>\n
Useat suuryritykset ovat my\u00f6s ryhtyneet toteuttamaan BEE:t\u00e4. Etel\u00e4-Afrikan suurin yhti\u00f6, kaivosj\u00e4tti Anglo American, sijoittaa mustien aseman parantamiseen yrityksess\u00e4 1,4 miljardia euroa. <\/p>\n
Se aikoo t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 prosenttia paikallistason johtoteht\u00e4vist\u00e4 mustilla viiden vuoden kuluessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mustien osuus on vasta 20 prosenttia.<\/p>\n
Mustien keskuudesta on kuitenkin kuulunut nurinaa siit\u00e4, ett\u00e4 uudistuksista hy\u00f6tyy eniten eliitti, jonka asiat ovat ennest\u00e4\u00e4nkin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paremmalla tolalla.<\/p>\n
Jyrk\u00e4n linjan mustaa oppositiota edustavan Azanian kansanj\u00e4rjest\u00f6n (Azapo) mielest\u00e4 BEE on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity mustan yritt\u00e4j\u00e4luokan eduksi.<\/p>\n
Azapon edustaja Dan Habedi ei niele ajatusta kansankapitalismista, jossa jokainen musta voi tulla osakkeenomistajaksi. Maan suurimman teleyhti\u00f6n, Telekomin, osakkeita on kaupattu t\u00e4ss\u00e4 s\u00e4vyss\u00e4.<\/p>\n
Habedin mukaan pienosakkuus ei tuo valtaa yhti\u00f6\u00f6n. "Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 vallaton omistaja ei voi vaikuttaa toiminnan laajuuteen ja suuntaan." <\/p>\n
Telkom on oman ilmoituksensa mukaan k\u00e4ytt\u00e4nyt vuodesta 1997 l\u00e4htien noin 2,4 miljardia euroa edist\u00e4\u00e4kseen mustien, naisten ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua taloudelliseen toimintaan. <\/p>\n
Yhti\u00f6 esimerkiksi ostaa tarvitsemiaan tuotteita ja palveluja yrityksilt\u00e4 ja yhteis\u00f6ilt\u00e4, joita py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t ihmiset joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n apartheidista.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johannesburg, 08.03.04 (IPS) – Kymmenen vuotta apartheid-j\u00e4rjestelm\u00e4n kaatumisen j\u00e4lkeen Etel\u00e4-Afrikan mustat odottavat yh\u00e4 oikeudenmukaista osuuttaan taloudellisesta kakusta. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1994 pidetyt demokraattiset monipuoluevaalit antoivat vall… Continue Reading